Helsingin seudun kuntien osuutta liikennejärjestelmän rahoituksesta ei tule lisätä
23.2.2021 07:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Liikenne 12 -suunnitelmasta ei saa selkeää kuvaa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisestä tulevaisuudessa, koska konkreettisista investoinneista päätetään erikseen Väyläviraston laatimassa investointiohjelmassa. Lisäksi suurten valtakunnallisten raidehankkeiden valmistelu on erotettu kolmeksi, suunnitelman ulkopuoliseksi hankkeeksi, vaikka niillä on merkittävä vaikutus liikennejärjestelmän kokonaisuuteen.
”Suuret liikenneinvestoinnit vaikuttavat suoraan alueelliseen maankäytön ja liikenteen suunnitteluun sekä yritysten investointeihin, minkä vuoksi niistä on oltava selkeä käsitys pitkälle tulevaisuuteen. Jotta suunnitelman alkuperäinen tavoite liikennejärjestelmän suunnittelun pitkäjänteisyydestä toteutuisi, suunnitelman konkreettisuutta tulee lisätä huomattavasti”, vaatii johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Liikenne 12 -suunnitelmassa halutaan rahoittaa liikenneinvestointeja nykyistä enemmän yhteisrahoitusmallilla, jossa muut väylähankkeesta merkittävästi hyötyvät tahot, yleensä kunnat, maksavat osan investoinnista. Tällöin valtion kustannusosuus olisi enintään 30–50 prosenttia.
”Liikenneinfran rahoitus on ollut riittämättömällä tasolla jo pitkään. Valtion tulee pyrkiä rahoitustason nostoon muilla keinoin kuin sysäämällä entistä suurempaa vastuuta liikenneverkon kehittämisestä kuntien hartioille. Valtio saa jo hyväkseen mm. tieliikenteen verotulot ja hyötyy muutenkin monin tavoin kaupunkiseutujen kasvusta. Jos maan arvonnousua vaaditaan käytettäväksi vielä aiempaa enemmän valtion vastuulla olevien väylien investointien maksamiseen, heikentyvät kuntien mahdollisuudet rahoittaa muun yhdyskuntarakenteen kehittämistä, mikä puolestaan heikentää niiden elinvoimaa”, toteaa Lahtinen.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood arvioi, että Liikenne 12 -suunnitelman rahoituspohja on riittämätön. ”Kehittämisinvestoinneille on suunnitelmassa varattu noin 6,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa maantieverkolle vähän yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Summat ovat hyvin pieniä, kun otetaan huomioon, että maantieverkolla kulkee 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja 70 prosenttia tavaraliikenteestä”, Wood kertoo.
Raskaan liikenteen taukopaikkapulaan saatava nopeasti helpotusta
Pääkaupunkiseudulla on huutava pula raskaan liikenteen taukopaikoista. Kysymyksessä on ennen kaikkea seudullinen maankäytön ongelma, jonka ratkaisemisesta kunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen. Akuutin 2–3 taukopaikan tarpeen helpottaminen vaatii sekä lähitulevaisuudessa toteutettavia väliaikaisratkaisuja että taukopaikkojen ottamista huomioon maankäytön suunnittelussa.
”Liikenne 12 -suunnitelman mukaan taukopaikkaverkkoa kehitetään siellä, missä tarve on suurin ja suunnitelmat valmiita. Pääkaupunkiseudulla tarve on epäilemättä suurin. Valtion on varmistettava, että tarvittavat suunnitelmat valmistuvat mahdollisimman pian MAL-sopimuksen mukaisesti. Kuntien tai valtion on osoitettava alueita taukopaikoille, vaikka se tarkoittaisikin maa-alueiden luovuttamista keskeisiltä paikoilta vähemmän tuottavaan käyttöön”, vaatii Lahtinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, johtaja, p. 050 571 3564, markku.lahtinen@chamber.fi
Päivi Wood, Keskuskauppakamari, johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka, p. 050 478 3990, paivi.wood@chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari, viestintäpäällikkö, p. 046 878 7546, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Kutsu medialle: Voiko Kanadan teknologiansiirtomalli vauhdittaa pk-yritysten kasvua Suomessa?19.3.2026 12:39:33 EET | Kutsu
Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.
Elinkeinoelämävetoinen yhdistys elävöittämään Helsingin keskustaa11.3.2026 10:25:26 EET | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Ennätysmäärä yrityksiä lopetti viime vuonna – ”Yritysten perustaminen keskittyy yhä voimakkaammin Uudellemaalle”17.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.
Vuoden 2026 Johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme29.1.2026 14:45:00 EET | Tiedote
Vuoden johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme. Valinnan teki Helsingin seudun kauppakamari.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme