Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Helsingin vanhimman puutalon vaiheista löytyi yllätyksiä

Jaa

Kaupunginmuseon uutuuskirjassa Ruiskumestarin talon asukkaiden kohtalot avautuvat värikkäinä ja koskettavina. Helsingin vanhimman puutalon vaiheista löytyi yllätyksiä, kun kaupunginmuseon tutkijat paneutuivat Ruiskumestarin talon historiaan uusista näkökulmista ja uusia lähteitä käyttäen. Löytöjä esitellään uutuuskirjassa, jossa asukkaiden kohtalot avautuvat värikkäinä ja koskettavina. Harvinaisen hyvin säilyneiden rakennusten pienetkin yksityiskohdat kertovat tarinansa kaksikielisessä, runsaasti kuvitetussa teoksessa.

Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitsevat Helsingin kantakaupungin vanhimmat puiset asuinrakennukset. Vuonna 1816 valmistuneet talot ovat arvokas jäänne 1800-luvun puutalovaltaisesta Helsingistä, joka katosi lähes täysin kivikorttelien alle 1900-luvulla. Osoite on tullut nykyhelsinkiläisille tutuksi, koska kaupunginmuseo avasi siellä 1980 Ruiskumestarin taloksi nimetyn kotimuseon. Vuosikymmenten mittaan museosta on muodostunut erityisesti lapsiryhmien suosikki ja myös monelle aikuiselle vuotuinen käyntikohde varsinkin joulun aikaan.

Uusi tutkimus muutti talon historiaa

Museota valmisteltaessa 1970-luvulla rakennuksia ja niiden omistajia tutkittiin, mutta auki jäi monia kysymyksiä, jotka ovat kauan askarruttaneet niin museon henkilökuntaa kuin kävijöitäkin. Vastauksia tarjoaa kaupunginmuseon uusi kirja, jota tehdessä on hyödynnetty aiemmin vähälle huomiolle jääneitä aineistoja sekä uusia tutkimustuloksia ja näkökulmia. Ennen tuntemattomia lähteitä löytyi hämmästyttävän paljon, ja niiden pohjalta käsitys Kristianinkatu 12:n vaiheista muuttui ratkaisevasti.

Kristianinkatu 12:n ensimmäinen omistaja oli merimiehenleski Christina Wörtin. Hänen on oletettu myös rakennuttaneen talot, vaikka köyhän ja viimeiset vuotensa vuoteenomana olleen vanhuksen mahdollisuuksia tähän on ihmetelty. Taustalta on nyt paljastunut erikoinen ja kiehtova tarina, johon liittyy muun muassa ylhäinen venäläinen upseeri, epäsäätyinen avioliitto, kelju holhooja ja monipolvinen oikeusjuttu.

Nykyinen kotimuseo kuvaa ruiskumestari Alexander Wickholmin perheen asumista vuoden 1860 paikkeilla. Wickholmienkin vaiheet tunnetaan nyt tarkemmin. Esiin on piirtynyt kertomus vaatimattomista oloista lähteneestä, ahkerasta ja kunnianhimoisesta nuorukaisesta, joka onnistui luomaan pitkän uran kaupungin pikkuvirkamiehenä ja sen rinnalla huomattavan omaisuuden talonomistajana. Vauraudesta huolimatta perheen jälkeläisten elämää leimasivat sairaudet ja epäonni.

Alexander Wickholmin tyttärentytär, tanssitaiteilija Martta Bröyer, saa kirjassa ansaitusti paljon huomiota. Hän on merkittävä paitsi modernin tanssin varhaisena, omalaatuisena edustajana myös sukutalonsa sinnikkäänä vaalijana ja pelastajana, jonka uraauurtavaa työtä nykyinen Ruiskumestarin talo jatkaa.

Erikoislaatuinen rakennus

Alkujaan Helsingin ulkolaidalle, Siltavuoren kivisille rinteille noussut talo oli saleineen ja kamareineen poikkeuksellisen säätyläismäinen asumus naapuruston merimiesmökkien joukossa. Rakennus on 200 vuodessa muuttunut vain vähän, ja siinä on säilynyt runsaasti vanhoja kerrostumia, joiden avulla kirjassa esitellään asumisen muutoksia puutalojen Helsingissä. Kirjan luettuaan Ruiskumestarin talon näkee uusin silmin ja museovierailusta tulee syvempi elämys.

Keskustelutilaisuus Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 8.12. klo 18

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen keskustelee kirjoittajien kanssa Ruiskumestarin talo -kirjan herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Tekijöistä tilaisuuteen osallistuvat tutkija Jere Jäppinen, palveluvastaava Anne Rysti, arkkitehti Mikko Lindqvist ja rakennuskonservaattori Jaana Perttilä. Keskustelutilaisuuteen on vapaa pääsy.


Kuvatiedot:

N251371
Uusi kirja Ruiskumestarin talosta tarjoaa paljon tuoretta tietoa myös talon omistaneen Alexander Wickholmin ja hänen perheensä vaiheista. Wickholmit kävivät valokuvassa noin vuonna 1870. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / C. A. Hårdh

N54
Vanhin valokuva Kristianinkatu 12:sta eli nykyisestä Ruiskumestarin talosta on vuodelta 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander

vedos2
Kristianinkatu 12:n viimeinen yksityinen omistaja, omalaatuinen tanssitaiteilija Martta Bröyer vaali sukutalojaan kuin museota. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Patrick Oras 1973

ruiskumestarin_talo-9070-Edit
Ruiskumestarin talo tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen asumisesta 1800-luvun puutalojen Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Maija Astikainen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Jere Jäppinen, tutkija-tuottaja
050 325 5440
jere.jappinen@hel.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita. 

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.

Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvilaRuiskumestarin taloTyöväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Den anrika Georgsgatans simhall renoveras för att bli ännu mer kundorienterad30.11.2021 10:54:09 EET | Tiedote

Den nyklassiska och stämningsfulla Georgsgatans simhall som byggdes på 1920-talet kommer att undergå en grundrenovering och servicereform under de närmaste åren. Reformen syftar till att utveckla simhallens tjänster så att de blir ännu mer kundorienterade och miljövänligare. Stadsbor och kunder erbjuds möjlighet att påverka framtida reformer redan under slutet av året och våren 2022.

Historiallinen Yrjönkadun uimahalli uudistuu entistä asiakaslähtöisemmäksi30.11.2021 09:20:55 EET | Tiedote

1920-luvulla rakennettu uusklassinen ja tunnelmallinen Yrjönkadun uimahalli tulee kokemaan peruskorjauksen ja palveluiden uudistuksen lähivuosina. Uudistuksella tullaan kehittämään uimahallin palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Kaupunkilaisille ja asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa tuleviin uudistuksiin jo loppuvuoden ja kevätkauden 2022 aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme