Helsingin vanhimman puutalon vaiheista löytyi yllätyksiä
Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitsevat Helsingin kantakaupungin vanhimmat puiset asuinrakennukset. Vuonna 1816 valmistuneet talot ovat arvokas jäänne 1800-luvun puutalovaltaisesta Helsingistä, joka katosi lähes täysin kivikorttelien alle 1900-luvulla. Osoite on tullut nykyhelsinkiläisille tutuksi, koska kaupunginmuseo avasi siellä 1980 Ruiskumestarin taloksi nimetyn kotimuseon. Vuosikymmenten mittaan museosta on muodostunut erityisesti lapsiryhmien suosikki ja myös monelle aikuiselle vuotuinen käyntikohde varsinkin joulun aikaan.
Uusi tutkimus muutti talon historiaa
Museota valmisteltaessa 1970-luvulla rakennuksia ja niiden omistajia tutkittiin, mutta auki jäi monia kysymyksiä, jotka ovat kauan askarruttaneet niin museon henkilökuntaa kuin kävijöitäkin. Vastauksia tarjoaa kaupunginmuseon uusi kirja, jota tehdessä on hyödynnetty aiemmin vähälle huomiolle jääneitä aineistoja sekä uusia tutkimustuloksia ja näkökulmia. Ennen tuntemattomia lähteitä löytyi hämmästyttävän paljon, ja niiden pohjalta käsitys Kristianinkatu 12:n vaiheista muuttui ratkaisevasti.
Kristianinkatu 12:n ensimmäinen omistaja oli merimiehenleski Christina Wörtin. Hänen on oletettu myös rakennuttaneen talot, vaikka köyhän ja viimeiset vuotensa vuoteenomana olleen vanhuksen mahdollisuuksia tähän on ihmetelty. Taustalta on nyt paljastunut erikoinen ja kiehtova tarina, johon liittyy muun muassa ylhäinen venäläinen upseeri, epäsäätyinen avioliitto, kelju holhooja ja monipolvinen oikeusjuttu.
Nykyinen kotimuseo kuvaa ruiskumestari Alexander Wickholmin perheen asumista vuoden 1860 paikkeilla. Wickholmienkin vaiheet tunnetaan nyt tarkemmin. Esiin on piirtynyt kertomus vaatimattomista oloista lähteneestä, ahkerasta ja kunnianhimoisesta nuorukaisesta, joka onnistui luomaan pitkän uran kaupungin pikkuvirkamiehenä ja sen rinnalla huomattavan omaisuuden talonomistajana. Vauraudesta huolimatta perheen jälkeläisten elämää leimasivat sairaudet ja epäonni.
Alexander Wickholmin tyttärentytär, tanssitaiteilija Martta Bröyer, saa kirjassa ansaitusti paljon huomiota. Hän on merkittävä paitsi modernin tanssin varhaisena, omalaatuisena edustajana myös sukutalonsa sinnikkäänä vaalijana ja pelastajana, jonka uraauurtavaa työtä nykyinen Ruiskumestarin talo jatkaa.
Erikoislaatuinen rakennus
Alkujaan Helsingin ulkolaidalle, Siltavuoren kivisille rinteille noussut talo oli saleineen ja kamareineen poikkeuksellisen säätyläismäinen asumus naapuruston merimiesmökkien joukossa. Rakennus on 200 vuodessa muuttunut vain vähän, ja siinä on säilynyt runsaasti vanhoja kerrostumia, joiden avulla kirjassa esitellään asumisen muutoksia puutalojen Helsingissä. Kirjan luettuaan Ruiskumestarin talon näkee uusin silmin ja museovierailusta tulee syvempi elämys.
Keskustelutilaisuus Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 8.12. klo 18
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen keskustelee kirjoittajien kanssa Ruiskumestarin talo -kirjan herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Tekijöistä tilaisuuteen osallistuvat tutkija Jere Jäppinen, palveluvastaava Anne Rysti, arkkitehti Mikko Lindqvist ja rakennuskonservaattori Jaana Perttilä. Keskustelutilaisuuteen on vapaa pääsy.
Kuvatiedot:
N251371
Uusi kirja Ruiskumestarin talosta tarjoaa paljon tuoretta tietoa myös talon omistaneen Alexander Wickholmin ja hänen perheensä vaiheista. Wickholmit kävivät valokuvassa noin vuonna 1870. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / C. A. Hårdh
N54
Vanhin valokuva Kristianinkatu 12:sta eli nykyisestä Ruiskumestarin talosta on vuodelta 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
vedos2
Kristianinkatu 12:n viimeinen yksityinen omistaja, omalaatuinen tanssitaiteilija Martta Bröyer vaali sukutalojaan kuin museota. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Patrick Oras 1973
ruiskumestarin_talo-9070-Edit
Ruiskumestarin talo tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen asumisesta 1800-luvun puutalojen Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Maija Astikainen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jere Jäppinen, tutkija-tuottaja
050 325 5440
jere.jappinen@hel.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Keskiössä ovat kaupunkilaisten omakohtaiset kokemukset ja tavallinen arki, jota museon esineet ja valokuvat heijastavat. Kiss-kiss-karkkipaperi, natiseva heteka ja valokuva kotilähiön pihalta ovat museossa kallisarvoisia aarteita.
Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa ja sinne on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseossa jokaisella on mahdollisuus rakastua Helsinkiin.
Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, ja se vaalii myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Päätöstiedote: kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 17.6.202517.6.2025 20:21:17 EEST | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 17.6.2025 kokouksen päätöstiedote on julkaistu. Lautakunta hyväksyi muun muassa uuden Lasten liikennekaupungin ja Hermanninrannan/Kalasataman nuorisotilan tarveselvitykset sekä keppihevosharrastusta koskevan lausunnon. Lisäksi lautakunta hyväksyi esityksen Helsingin kaupunginorkesterin uudesta intendetistä, FM Jari Eskolasta.
Helsingin kaupunki tarjoaa Pride-viikolla runsaasti sateenkaarevaa ohjelmaa17.6.2025 14:19:55 EEST | Tiedote
Helsingin kulttuurikeskuksissa, kirjastoissa, kaupunginmuseossa ja nuorisopalveluissa juhlistetaan yhdenvertaisuutta järjestämällä Pride-viikolla 23.–29.6. monimuotoista ohjelmaa, kuten työpajoja, musiikkiesityksiä ja satutunteja. Tasa-arvo ja ihmisoikeudet kuuluvat Helsingin keskeisiin arvoihin, jotka näkyvät kaupungin toiminnassa ympärivuotisesti.
Ennakkotiedote: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokous 17.6.202512.6.2025 14:36:02 EEST | Tiedote
Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kokouksen 17.6.2025 esityslista on julkaistu. Kyseessä on valtuustokauden uuden lautakunnan kokoonpanon ensimmäinen kokous.
Uusi ilmaisfestivaali Koffarin Kinofest tuo elokuvia ja rytmimusiikkia Sinebrychoffin puistoon elokuussa12.6.2025 12:41:14 EEST | Tiedote
Sinebrychoffin puistossa järjestetään uusi ilmainen kaupunkifestivaali Koffarin Kinofest elokuun puolivälissä. Festivaalilla kuullaan rytmimusiikkia Suomen parhailta jazz-, blues- ja soul-artisteilta ja jokaisen illan päättää elokuva. Elokuvaohjelmistossa nähdään mm. tuore musiikkidokumentti Becoming Led Zeppelin. Tapahtuma on Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hanke.
Vuorovaikutteinen mediataidenäyttely Oceanaia: Bloom of Synthesis avautuu Oodissa9.6.2025 11:47:21 EEST | Tiedote
Kesäkuussa Helsingin keskustakirjasto Oodin Kuutio-tilassa avautuu vuorovaikutteinen taideteos Oceanaia: Bloom of Synthesis, joka yhdistää kuvataiteen, pelisuunnittelun ja tieteen. Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina 18.6.–17.8.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme