Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsingin varhaiskasvatuksen henkilöstövaje kriittinen

Jaa

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo pitkään ollut haastavaa erityisesti kaupungeissa, joissa väestön määrä ja siten myös varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvavat jatkuvasti. Syksyn 2019 aikana tilanne on Helsingissä kehittynyt kriittiseksi.

”Erityisesti ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön saatavuus on jo niin haasteellista, ettemme pysty täyttämään kaikkia lain velvoitteita kielellisten oikeuksien näkökulmasta. Tammikuussa 2020 olemme tilanteessa, jossa noin puolelle ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen hakeutuvista perheistä on tarjottava varhaiskasvatuspaikkaa suomenkielisestä päiväkodista. Tilanne hankaloittaa perheiden arkea ja näemme selvän riskin, että ongelma tulee jatkossa vielä laajenemaan”, toteaa pormestari Jan Vapaavuori.  

Tällä hetkellä Helsingin varhaiskasvatuksessa on avoinna yhteensä 233 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävää ja 291 varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävää. Henkilöstön rekrytointeja tehdään aktiivisesti, mutta hakijamäärät ovat huolestuttavan alhaiset.

Henkilöstön saatavuuden ongelma on kriisiytynyt monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksen seurauksena. Yksi selittävä tekijä on pitkään jatkunut koulutuspaikkojen rahoituksen riittämättömyys. Helsingin yliopistosta valmistuvien varhaiskasvatuksen opettajien vuosittainen määrä ei kohtaa lähimainkaan yhä kasvavaa tarvetta. Myös lastenhoitajien osalta tilanne on heikentynyt.

Vuonna 2018 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki tiukensi kaiken lisäksi kelpoisuusvaatimuksia niin, että korkeakoulutettua henkilöstöä tarvitaan päiväkodeissa suhteellisesti aiempaa enemmän. Valtio ei tässä yhteydessä kuitenkaan lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä tarvetta vastaavaksi.

Osaltaan kaupunki on myös omilla päätöksillään syventänyt henkilöstövajetta halutessaan nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Helsingissä varhaiskasvatus on ollut maksutonta viisivuotiaille jo viime vuodesta lähtien. Myös henkilöstömitoitus on laissa vaadittua korkeampi. ”Toisaalta tämä on ollut tärkeä linjaus henkilöstön pysyvyyden näkökulmasta”, Vapaavuori toteaa.

Kiireellisimpiä, valtion toimivallassa olevia tekoja tarvitaan erityisesti seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi:

1) Helsingin kaupungille on myönnettävä kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämislupa, jotta erityisesti jo työelämässä olevat opiskelijat voivat saada koulutuspaikan läheltä kotipaikkaansa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole toistuvista hakemuksista huolimatta myöntänyt lupaa, mikä on pahentanut ja pitkittänyt työvoimapulaa.
2) Eri ammattiryhmille on perustettava joustavat ja nopeasti käynnistettävät muuntokoulutusväylät.
3) Aloituspaikkoja on lisättävä sekä varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen Helsingin yliopistolle, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajan koulutukseen pääkaupunkiseudulle. Lisäpaikkoja tarvitaan sekä suomen- että ruotsinkieliseen koulutukseen.
4) On laadittava alan vetovoimaa lisäävä ohjelma yhteistyössä valtion ja suurten kaupunkien kanssa.

Alan ja oman työnantaja-aseman houkuttelevuuden lisäämiseksi kaupunki on oman toimivaltansa rajoissa mm. korottanut varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkoja ja lisännyt muuta palkitsemista. Mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen on lisätty ja uran alussa olevilla varhaiskasvatuksen opettajilla on mahdollisuus mentorointiin. Sijaisten saatavuutta on parannettu ja rekrytointia kehitetty ennakoivaksi ja monikanavaiseksi. Kaupunki tarjoaa myös pitkäaikaisia työsuhdeasuntoja. Varhaiskasvatusopettajien liitto valitsikin Helsingin syksyllä 2019 vuoden varhaiskasvatuskunnaksi.

”Kaupunki on tehnyt monia toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi, mutta on epäonnistunut ongelman kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Erityisesti edunvalvonnassamme valtion ja koulutuksen järjestäjien suuntaan sekä eri päätösten seurausten ennakoinnissa olisi pitänyt onnistua olennaisesti paremmin”, Vapaavuori sanoo.

Varhaiskasvatuksen henkilöstövajeen ratkaisemiseen on nyt otettava kokonaisvaltaisempi ote ja yhteistyötä tiivistettävä niin kaupungin, valtion kuin korkeakoulujen kesken. ”Suomessa on laaja yhteisymmärrys varhaiskasvatuksen roolin ja merkityksen kasvattamisesta. Poliittiset päätökset eivät kuitenkaan muutu käytännön todellisuudeksi itsestään. Kaikilla osapuolilla on oma osuutensa syntyneessä tilanteessa ja sen korjaaminen vaatii myös konkreettisia toimenpiteitä niin valtiovallalta, korkeakouluilta kun kaupungeiltakin. Kaupungin oman toiminnan ja koordinaation parantamiseksi olen perustanut kaupungille erillisen Task Force -ryhmän ratkomaan akuuttia kriisiä sekä tiivistämään yhteydenpitoa keskeisten kumppaneiden suuntaan. Tilanteen vakavuudesta seuraa, ettei merkittävää pikaista korjausta ole odotettavissa”, pormestari Vapaavuori sanoo.

Helsingin Task Force aloittaa työnsä välittömästi. Ryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Työryhmä raportoi työnsä tuloksista suoraan pormestarille.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimialajohtaja Liisa Pohjolainen, liisa.pohjolainen@hel.fi, puh. 09 310 86200
Varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas, satu.jarvenkallas@hel.fi, puh. 09 310 43368
Ruotsinkielisen palvelukokonaisuuden johtaja Niclas Grönholm, niclas.gronholm@hel.fi, puh. 09 310 86225

Tiedotteen lähetti
Katri Lehtonen
Kaupunginkanslia, viestintä
Puh. 040 167 7302
katri.lehtonen@hel.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Siilo soi Kruunuvuorenrannassa – Öljysäiliö 468:n avoimet ovet korvataan tänä vuonna uudella ääni- ja valoteoksella21.9.2020 11:13:20 EESTTiedote

Kruunuvuorenrannan palkitulla valoteoksella Öljysäiliö 468:lla on perinteisesti syksyisin pidetty noin kolmena viikonloppuna avoimet ovet, jolloin yleisöllä on ollut mahdollisuus päästä säiliön sisälle katsomaan valoteosta. Tänä vuonna avoimet ovet haluttiin kuitenkin koronatilanteen vuoksi korvata teoksella, josta voi nauttia säiliön ulkopuolella.

Uusimaa koronakriisin jälkeen – Työn tekemisen tapojen muutoksella voi olla laajalle kantautuvia vaikutuksia17.9.2020 13:30:00 EESTTiedote

Poikkeuksellisen tilanteen vauhdittamana työmarkkinoiden murros kohti erikoistumista vaativia työtehtäviä nopeutuu. Myös uudenlaisten työn tekemisen tapojen yleistyminen muovaa monia aloja uudelleen. Uusimman Helsingin Seudun Suunnat -julkaisun artikkelissa koronaepidemian vaikutuksia Uudenmaan työllisyyteen ja elinkeinoelämään tarkastelee Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Reino Savolainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme