Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto tuotteistaa ohjelmistoinnovaatiota

Jaa

Tekesin rahoittama Engaging Working Culture – tutkimushanke (TUTL) tähtää kansainvälisille markkinoille.

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat käytäntöjämme, kommunikointiamme ja ajatteluamme, joten vuorovaikutus-, innovointi-, ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys korostuu entisestään. On löydettävä parempia tapoja kilpailla.

– Ihmisillä on valtavasti tietoa ja potentiaalia, mutta parhaat ideat ja oivallukset eivät välttämättä nouse esiin työpaikoilla. Hankkeessa kehitettävä ohjelmisto tukee yhteisöllistä tiedonluomista, ideointia ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä auttaa organisaatioita innovoimaan ja oppimaan, kertoo hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.

Ohjelmiston avulla työyhteisöt ja tiimit saavat toiminnallista tukea omien innovatiivisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittämiseen. Kehitystyö lähti omasta tarpeesta.

– Vaikka yhteisöllisiä työtapoja on olemassa, voi työskentely edelleen olla kömpelöä ja liian yksilökeskeistä. Ei ole mitään teknistä ratkaisua, joka helpottaisi innovointia työyhteisöissä. Turhauduimme siihen, että kokouksissa ei syntynyt uusia ideoita ja kukin räpläsi vain omaa laitettaan, Lonka muistelee.

Ohjelmisto inspiroi ja vapauttaa aktiiviseen ideointiin sekä suunnitteluun erilaisissa ryhmissä paikasta riippumatta. Keskustelun pohjalta automatisoidun analysoinnin kautta on jatkotyöstö tehokasta ja nopeaa, jossa tuottavuutta lisää vielä jo aikaisempien ideointien hyödyntäminen.

Hankkeessa väitöskirjaa tekevä Niina Halonen (KM, Helsingin yliopisto) kertoo, että yhdessä oppimisen, innovoinnin ja sosiodigitaalisen teknologian mahdollisuudet kansallisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä ovat tutkimuksen keskiössä.

– Yhteisöllisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittäminen luo oppimista ja luovuutta ja sitä kautta myös työn imua (work engagement) ja tuottavuutta niin yksilölle kuin yhteisölle, Niina Halonen toteaa.

Ohjelmistoprototyypin kehittäminen perustuu uusimpaan oppimisen tutkimukseen. Sen taustalla toimivat teoriat tutkivasta ja oivaltavasta oppimisesta sekä itseorganisoituvien systeemien teoriat, jotka ovat myös väitöskirjaa ohjaavan professori Pirjo Ståhlen (Aalto yliopisto) erityisosaamista.

TUTL -hankkeen tavoitteiden mukaisesti ohjelmisto tuotteistetaan projektin jälkeen vuonna 2017.

– Nyt on erinomainen aika tuottaa kättä pidempää myös suomalaiseen ja kansainväliseen työelämään, kertoo kaupallistamisen toimista vastaava Olli Sarvi Haaga-Heliasta.

Lisätietoja: Kirsti Lonka, puh. 050 318 2181, s-posti kirsti.lonka@helsinki.fi

Niina Halonen, puh. 044 700 649, s-posti niina.halonen@helsinki.fi

www.helsinki.fi/engaging-working-culture

Twitter @ewc_helsinkiuni @kirstilonka @ninahalo

Facebook EWC – Engaging Working Culture

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu

Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme