Helsingin yliopisto tuotteistaa ohjelmistoinnovaatiota
10.5.2016 09:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat käytäntöjämme, kommunikointiamme ja ajatteluamme, joten vuorovaikutus-, innovointi-, ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys korostuu entisestään. On löydettävä parempia tapoja kilpailla.
– Ihmisillä on valtavasti tietoa ja potentiaalia, mutta parhaat ideat ja oivallukset eivät välttämättä nouse esiin työpaikoilla. Hankkeessa kehitettävä ohjelmisto tukee yhteisöllistä tiedonluomista, ideointia ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä auttaa organisaatioita innovoimaan ja oppimaan, kertoo hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.
Ohjelmiston avulla työyhteisöt ja tiimit saavat toiminnallista tukea omien innovatiivisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittämiseen. Kehitystyö lähti omasta tarpeesta.
– Vaikka yhteisöllisiä työtapoja on olemassa, voi työskentely edelleen olla kömpelöä ja liian yksilökeskeistä. Ei ole mitään teknistä ratkaisua, joka helpottaisi innovointia työyhteisöissä. Turhauduimme siihen, että kokouksissa ei syntynyt uusia ideoita ja kukin räpläsi vain omaa laitettaan, Lonka muistelee.
Ohjelmisto inspiroi ja vapauttaa aktiiviseen ideointiin sekä suunnitteluun erilaisissa ryhmissä paikasta riippumatta. Keskustelun pohjalta automatisoidun analysoinnin kautta on jatkotyöstö tehokasta ja nopeaa, jossa tuottavuutta lisää vielä jo aikaisempien ideointien hyödyntäminen.
Hankkeessa väitöskirjaa tekevä Niina Halonen (KM, Helsingin yliopisto) kertoo, että yhdessä oppimisen, innovoinnin ja sosiodigitaalisen teknologian mahdollisuudet kansallisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä ovat tutkimuksen keskiössä.
– Yhteisöllisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittäminen luo oppimista ja luovuutta ja sitä kautta myös työn imua (work engagement) ja tuottavuutta niin yksilölle kuin yhteisölle, Niina Halonen toteaa.
Ohjelmistoprototyypin kehittäminen perustuu uusimpaan oppimisen tutkimukseen. Sen taustalla toimivat teoriat tutkivasta ja oivaltavasta oppimisesta sekä itseorganisoituvien systeemien teoriat, jotka ovat myös väitöskirjaa ohjaavan professori Pirjo Ståhlen (Aalto yliopisto) erityisosaamista.
TUTL -hankkeen tavoitteiden mukaisesti ohjelmisto tuotteistetaan projektin jälkeen vuonna 2017.
– Nyt on erinomainen aika tuottaa kättä pidempää myös suomalaiseen ja kansainväliseen työelämään, kertoo kaupallistamisen toimista vastaava Olli Sarvi Haaga-Heliasta.
Lisätietoja: Kirsti Lonka, puh. 050 318 2181, s-posti kirsti.lonka@helsinki.fi
Niina Halonen, puh. 044 700 649, s-posti niina.halonen@helsinki.fi
www.helsinki.fi/engaging-working-culture
Twitter @ewc_helsinkiuni @kirstilonka @ninahalo
Facebook EWC – Engaging Working Culture
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedottaja
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmä talvi verotti Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kantoja24.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kesän 2026 pesimälintulaskentojen ensimmäisten tulosten perusteella useiden Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kannat ovat laskeneet viime vuodesta. Osa lajeista on vähentynyt jo pitkään ympäristönmuutosten takia.
Useimmat väkivaltaisia rikoksia tehneistä nuorista ovat käyttäneet tuki- ja hoitopalveluja jo lapsena23.6.2026 09:55:27 EEST | Tiedote
Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen.
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme