Helsingin yliopisto tuotteistaa ohjelmistoinnovaatiota
Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat käytäntöjämme, kommunikointiamme ja ajatteluamme, joten vuorovaikutus-, innovointi-, ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys korostuu entisestään. On löydettävä parempia tapoja kilpailla.
– Ihmisillä on valtavasti tietoa ja potentiaalia, mutta parhaat ideat ja oivallukset eivät välttämättä nouse esiin työpaikoilla. Hankkeessa kehitettävä ohjelmisto tukee yhteisöllistä tiedonluomista, ideointia ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä auttaa organisaatioita innovoimaan ja oppimaan, kertoo hankkeen johtaja, Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.
Ohjelmiston avulla työyhteisöt ja tiimit saavat toiminnallista tukea omien innovatiivisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittämiseen. Kehitystyö lähti omasta tarpeesta.
– Vaikka yhteisöllisiä työtapoja on olemassa, voi työskentely edelleen olla kömpelöä ja liian yksilökeskeistä. Ei ole mitään teknistä ratkaisua, joka helpottaisi innovointia työyhteisöissä. Turhauduimme siihen, että kokouksissa ei syntynyt uusia ideoita ja kukin räpläsi vain omaa laitettaan, Lonka muistelee.
Ohjelmisto inspiroi ja vapauttaa aktiiviseen ideointiin sekä suunnitteluun erilaisissa ryhmissä paikasta riippumatta. Keskustelun pohjalta automatisoidun analysoinnin kautta on jatkotyöstö tehokasta ja nopeaa, jossa tuottavuutta lisää vielä jo aikaisempien ideointien hyödyntäminen.
Hankkeessa väitöskirjaa tekevä Niina Halonen (KM, Helsingin yliopisto) kertoo, että yhdessä oppimisen, innovoinnin ja sosiodigitaalisen teknologian mahdollisuudet kansallisissa ja kansainvälisissä työyhteisöissä ovat tutkimuksen keskiössä.
– Yhteisöllisten tiedonluomisen käytäntöjen kehittäminen luo oppimista ja luovuutta ja sitä kautta myös työn imua (work engagement) ja tuottavuutta niin yksilölle kuin yhteisölle, Niina Halonen toteaa.
Ohjelmistoprototyypin kehittäminen perustuu uusimpaan oppimisen tutkimukseen. Sen taustalla toimivat teoriat tutkivasta ja oivaltavasta oppimisesta sekä itseorganisoituvien systeemien teoriat, jotka ovat myös väitöskirjaa ohjaavan professori Pirjo Ståhlen (Aalto yliopisto) erityisosaamista.
TUTL -hankkeen tavoitteiden mukaisesti ohjelmisto tuotteistetaan projektin jälkeen vuonna 2017.
– Nyt on erinomainen aika tuottaa kättä pidempää myös suomalaiseen ja kansainväliseen työelämään, kertoo kaupallistamisen toimista vastaava Olli Sarvi Haaga-Heliasta.
Lisätietoja: Kirsti Lonka, puh. 050 318 2181, s-posti kirsti.lonka@helsinki.fi
Niina Halonen, puh. 044 700 649, s-posti niina.halonen@helsinki.fi
www.helsinki.fi/engaging-working-culture
Twitter @ewc_helsinkiuni @kirstilonka @ninahalo
Facebook EWC – Engaging Working Culture
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedottaja
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme