Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston koordinoimalle EU-hankkeelle mittava rahoitus – 15 miljoonaa euroa munasarjasyövän tutkimukseen sekä diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseen

Jaa

DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankkeen tavoitteena on kehittää munasarjasyövän diagnostiikkaa ja hoitoa tekoälyn avulla. Hankkeen saama tuki on kaikkien aikojen suurin EU-tutkimusrahoitus, joka on myönnetty Helsingin yliopistolle.

Helsingin yliopistolle on myönnetty sen historian suurin EU-tutkimusrahoitus, lähes 5,3 miljoonaa euroa munasarjasyövän tutkimukseen Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta. Tuki on yksi Suomen suurimmista yhdelle organisaatiolle myönnetyistä EU-tutkimusrahoituksista.

Kansainvälisen, viisi vuotta kestävän DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankkeen yhteisbudjetti on lähes 15 miljoonaa euroa, ja hankkeeseen osallistuu yhteensä 14 organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta.

Munasarjasyöpään kuolee Suomessa noin 400 naista vuosittain, Euroopassa yli 40 000 naista. Suurinta osaa potilaista hoidetaan leikkauksen lisäksi platinapohjaisilla solunsalpaajilla. Platinahoitojen teho kuitenkin heikkenee hoitosyklien aikana, ja tällä hetkellä sellaisille munasarjasyöpäpotilaille, joille kehittyy resistenssi solunsalpaajahoitoihin, on olemassa vain vähän tehokkaita hoitomuotoja.

Helmikuun aikana käynnistyvässä EU-hankkeessa kehitetään diagnostisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa potilaat, joille nykyhoidot eivät toimi. Hankkeen tavoitteena on löytää toimivia lääkeyhdisteitä syöpäkasvaimesta mitatun tiedon perusteella.

– Uudet työkalut, joiden ansiosta syöpiä voidaan tulevaisuudessa hoitaa tehokkaammin ja kohdennetummin, vähentävät paitsi inhimillisen kärsimyksen määrää, myös sairaanhoitoon kohdistuvaa kuormaa, Helsingin yliopiston professori ja DECIDER-hankkeen koordinaattori Sampsa Hautaniemi kertoo.

Tekoäly yhdistää ja visualisoi tiedot lääkärin käyttöön

Potilaan hoitovastetta ennustetaan hankkeessa menetelmillä, jotka hyödyntävät potilaasta ja kasvaimesta saatavaa histopatologista tietoa sekä genomitietoa. Tehokkaita, yksilöllisiä hoitomuotoja etsitään syöpäsolujen genomin muutosten ja geenien toimintahäiriöiden perusteella.

– Kehitämme avoimen lähdekoodin ohjelmiston, joka yhdistää ja visualisoi potilaskohtaisen oleellisen tiedon. Datan avulla hoitavat lääkärit pystyvät helpommin löytämään tehokkaan hoitomuodon potilaalle, Hautaniemi sanoo.

Hautaniemi kehittää laskennallisia menetelmiä potilaista kerätyn aineiston analysointiin, yhdistämiseen ja tulkintaan. Tulosten histopatologisesta vahvistamisesta ja biopankkitutkimuksesta projektissa vastaa Helsingin yliopiston professori Olli Carpén.

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala keskittyy hankkeessa molekyyli- ja histopatologiaan lääketieteen tohtorin, erikoistuvan patologin Anni Virtasen johdolla. Tekoälymenetelmiä patologiaan tuottaa Suomessa Aiforia Technologies -yritys ja menetelmiä datan turvalliseen jakamiseen ja jatkojalostamiseen niin ikään kotimainen VEIL.AI-yritys.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat potilaat hoidetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa projektista vastaa gynekologisen onkologian erikoislääkäri, dosentti Johanna Hynninen. Myös potilasjärjestöt ovat vahvasti mukana tutkimuksessa neuvoa-antavassa roolissa, ja syöpäpotilaiden näkökulmaa hankkeelle antavat Suomen Syöpäpotilaat ry ja Suomen Syöpäjärjestöt. Hankkeen ratkaisuja on tavoitteena hyödyntää tulevaisuudessa potilashoidossa.

Oikeustieteilijät tarkastelevat eettisiä ja juridisia kysymyksiä

Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi hankkeeseen kuuluu oikeustieteellinen osuus, jossa tarkastellaan hankkeen aikana mahdollisesti ilmeneviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi oikeusoppineet selvittävät, onko lääketutkimukseen ja kehitykseen kohdistuvan säätelyn ja muun sovellettavan lainsäädännön välillä epäjohdonmukaisuuksia.

– Pyrimme selvittämään oikeudellisia haasteita, jotka haittaavat tai hidastavat uusien hoitomenetelmien hyödyntämistä niiden potilaiden hoidossa, jotka eivät enää saa hoitovastetta solunsalpaajilla. Haluamme edistää yksilöllistettyjen hoitomuotojen kaupallistamista ja saatavuutta eettisesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla, kertoo tutkijatohtori Juli Mansnérus, joka työskentelee professori Päivi Korpisaaren tutkimusryhmässä.

DECIDER-hankkeen (Clinical Decision via Integrating Multiple Data Levels to Overcome Chemotherapy Resistance in High-Grade Serous Ovarian Cancer) partnerit ja vastuuhenkilöt:

Neuvoja ja potilasnäkökulmaa projektille antavat potilasjärjestöt: Suomen Syöpäpotilaat ry, Suomen Syöpäjärjestöt.

Rahoitus on myönnetty Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa sopimusnumerolla 965193.

 

Lisätietoja:

Sampsa Hautaniemi, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 63 20
Sähköposti: sampsa.hautaniemi@helsinki.fi

Lue lisää hankkeesta DECIDER-projektin verkkosivuilta.
Hankkeen Twitter-tili: @deciderproject

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme