Helsingin yliopiston koordinoimalle EU-hankkeelle mittava rahoitus – 15 miljoonaa euroa munasarjasyövän tutkimukseen sekä diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseen
Helsingin yliopistolle on myönnetty sen historian suurin EU-tutkimusrahoitus, lähes 5,3 miljoonaa euroa munasarjasyövän tutkimukseen Horisontti 2020 -rahoitusohjelmasta. Tuki on yksi Suomen suurimmista yhdelle organisaatiolle myönnetyistä EU-tutkimusrahoituksista.
Kansainvälisen, viisi vuotta kestävän DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankkeen yhteisbudjetti on lähes 15 miljoonaa euroa, ja hankkeeseen osallistuu yhteensä 14 organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta.
Munasarjasyöpään kuolee Suomessa noin 400 naista vuosittain, Euroopassa yli 40 000 naista. Suurinta osaa potilaista hoidetaan leikkauksen lisäksi platinapohjaisilla solunsalpaajilla. Platinahoitojen teho kuitenkin heikkenee hoitosyklien aikana, ja tällä hetkellä sellaisille munasarjasyöpäpotilaille, joille kehittyy resistenssi solunsalpaajahoitoihin, on olemassa vain vähän tehokkaita hoitomuotoja.
Helmikuun aikana käynnistyvässä EU-hankkeessa kehitetään diagnostisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa potilaat, joille nykyhoidot eivät toimi. Hankkeen tavoitteena on löytää toimivia lääkeyhdisteitä syöpäkasvaimesta mitatun tiedon perusteella.
– Uudet työkalut, joiden ansiosta syöpiä voidaan tulevaisuudessa hoitaa tehokkaammin ja kohdennetummin, vähentävät paitsi inhimillisen kärsimyksen määrää, myös sairaanhoitoon kohdistuvaa kuormaa, Helsingin yliopiston professori ja DECIDER-hankkeen koordinaattori Sampsa Hautaniemi kertoo.
Tekoäly yhdistää ja visualisoi tiedot lääkärin käyttöön
Potilaan hoitovastetta ennustetaan hankkeessa menetelmillä, jotka hyödyntävät potilaasta ja kasvaimesta saatavaa histopatologista tietoa sekä genomitietoa. Tehokkaita, yksilöllisiä hoitomuotoja etsitään syöpäsolujen genomin muutosten ja geenien toimintahäiriöiden perusteella.
– Kehitämme avoimen lähdekoodin ohjelmiston, joka yhdistää ja visualisoi potilaskohtaisen oleellisen tiedon. Datan avulla hoitavat lääkärit pystyvät helpommin löytämään tehokkaan hoitomuodon potilaalle, Hautaniemi sanoo.
Hautaniemi kehittää laskennallisia menetelmiä potilaista kerätyn aineiston analysointiin, yhdistämiseen ja tulkintaan. Tulosten histopatologisesta vahvistamisesta ja biopankkitutkimuksesta projektissa vastaa Helsingin yliopiston professori Olli Carpén.
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala keskittyy hankkeessa molekyyli- ja histopatologiaan lääketieteen tohtorin, erikoistuvan patologin Anni Virtasen johdolla. Tekoälymenetelmiä patologiaan tuottaa Suomessa Aiforia Technologies -yritys ja menetelmiä datan turvalliseen jakamiseen ja jatkojalostamiseen niin ikään kotimainen VEIL.AI-yritys.
Kaikki hankkeeseen osallistuvat potilaat hoidetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, jossa projektista vastaa gynekologisen onkologian erikoislääkäri, dosentti Johanna Hynninen. Myös potilasjärjestöt ovat vahvasti mukana tutkimuksessa neuvoa-antavassa roolissa, ja syöpäpotilaiden näkökulmaa hankkeelle antavat Suomen Syöpäpotilaat ry ja Suomen Syöpäjärjestöt. Hankkeen ratkaisuja on tavoitteena hyödyntää tulevaisuudessa potilashoidossa.
Oikeustieteilijät tarkastelevat eettisiä ja juridisia kysymyksiä
Lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi hankkeeseen kuuluu oikeustieteellinen osuus, jossa tarkastellaan hankkeen aikana mahdollisesti ilmeneviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi oikeusoppineet selvittävät, onko lääketutkimukseen ja kehitykseen kohdistuvan säätelyn ja muun sovellettavan lainsäädännön välillä epäjohdonmukaisuuksia.
– Pyrimme selvittämään oikeudellisia haasteita, jotka haittaavat tai hidastavat uusien hoitomenetelmien hyödyntämistä niiden potilaiden hoidossa, jotka eivät enää saa hoitovastetta solunsalpaajilla. Haluamme edistää yksilöllistettyjen hoitomuotojen kaupallistamista ja saatavuutta eettisesti ja oikeudellisesti kestävällä tavalla, kertoo tutkijatohtori Juli Mansnérus, joka työskentelee professori Päivi Korpisaaren tutkimusryhmässä.
DECIDER-hankkeen (Clinical Decision via Integrating Multiple Data Levels to Overcome Chemotherapy Resistance in High-Grade Serous Ovarian Cancer) partnerit ja vastuuhenkilöt:
- Helsingin yliopisto (Sampsa Hautaniemi, Olli Carpén, Päivi Korpisaari)
- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (Johanna Hynninen)
- HUS Helsingin yliopistollinen sairaala (Anni Virtanen)
- Karoliininen Instituutti (Jussi Taipale, Ruotsi)
- Kraeftens Bekaempelse (Tuula Kallunki, Tanska)
- Universitatsklinikum Heidelberg (Julio Saez-Rodriguez, Saksa)
- Institut Pasteur (Benno Schwikowski, Ranska)
- Universita degli studi di Modena di e Reggio Emilia (Elisa Ficarra, Italia)
- Fundacio Institut de Recerca Biomedica (Fran Supek, Espanja)
- Centro Nacional de Supercomputacion (Salvador Capella, Espanja)
- Aiforia Technologies Oy (Kaisa Helminen, Suomi)
- VEIL.AI Ltd (Tuomo Pentikäinen, Suomi)
- 2cureX A/S (Ole Thastrup, Tanska)
- AB ANALITICA SRL (Diego Boscarino, Italia)
Neuvoja ja potilasnäkökulmaa projektille antavat potilasjärjestöt: Suomen Syöpäpotilaat ry, Suomen Syöpäjärjestöt.
Rahoitus on myönnetty Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa sopimusnumerolla 965193.
Lisätietoja:
Sampsa Hautaniemi, professori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 63 20
Sähköposti: sampsa.hautaniemi@helsinki.fi
Lue lisää hankkeesta DECIDER-projektin verkkosivuilta.
Hankkeen Twitter-tili: @deciderproject
***************************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme