Helsingin yliopiston rehtoriksi haki 19 henkilöä
Rehtorin toimikausi on viisi vuotta 1.8.2023–31.7.2028.
Helsingin yliopiston rehtorin tehtävää haki määräaikaan 16.1.2023 mennessä 19 henkilöä.
Hakemuksen jättäneet henkilöt:
Dmitry Gultsev
Sabahudin Hadzialic
Mika Hämäläinen
Maryam Irani
Adam Jagiello-Rusilowski
Camilla Josephson
Jari Matias Kinaret
Sari Lindblom
Hamid Masud
Jukka Tapio Mähönen
Marke Johanna Mäkelä
Kai Nordlund
Kimmo Nuotio
Sami Pihlström
Wayne Plourde
Umasankar Saha
Anira Shakeel
Kalle-Antti Suominen
Anna-Mari Walls
Rehtori vastaa yliopistolain mukaisesti yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta ja edelleen kehittämisestä. Rehtorilta edellytetään muun muassa tohtorintutkintoa, laajaa yliopistomaailman tuntemusta sekä tutkimus- ja koulutuspoliittista näkemystä, eri sidosryhmiin ulottuvaa yhteistyöverkostoa sekä vankkaa johtajakokemusta.
Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen. Hallitus valitsee tammikuussa ensimmäiselle haastattelukierrokselle pääsevät hakijat. Henkilöiden nimet sekä lisätietoa hakuprosessista julkaistaan tammikuun lopussa. Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee 9.3.2023. Rehtorin valinta pyritään tekemään maaliskuun 2023 loppuun mennessä.
Yhteyshenkilöt
Tiia Tuomi
henkilöstöjohtaja
tiia.tuomi@helsinki.fi
p. 050 512 2738
Niklas Bruun
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja
niklas.bruun@hanken.fi
p. 050 599 6801
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Desinfiointiin käytettävät UV-lamput voivat heikentää sisäilman laatua26.1.2023 08:51:21 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorion mittaukset näyttävät selvästi, että aina kun desinfiointiin käytettävät UV-lamput syttyivät, sekä kaasujen että pienhiukkasten pitoisuudet nousivat huomattavasti. Pitoisuudet palasivat alkuperäiselle tasolle vasta noin 30–40 minuutin kuluttua UV-lamppujen sammuttamisesta.
Valosaaste häiritsee kiiltomatojen loistetta ja lisääntymistä25.1.2023 08:15:00 EET | Tiedote
Elämä maapallolla on sopeutunut siihen, että valoisaa päivää seuraa aina pimeämpi yö. Valosaasteen takia luonnollinen pimeä on kuitenkin hupeneva luonnonvara. Mitä tapahtuu pimeästä riippuvaisille lajeille, jos yötä ei enää tule? Christina Elgert tutki väitöskirjassaan, miten valosaaste vaikuttaa kiiltomatojen loisteeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme