Helsingin yliopisto

Helsingissä käynnistyi laaja naisten terveystutkimus – 1 300 Etelä-Suomessa asuvaa naista saa kutsun

Jaa

Naisten terveystutkimus alkoi jo kesällä Oulussa, ja nyt toinen tutkimusvastaanotto on aloittanut toimintansa Helsingissä. Yhteensä tutkimukseen on kutsuttu 4 500 naista, jotka ovat syntyneet vuosina 1985-1986 Pohjois-Suomessa. Kyseessä on maailman suurin naisten terveyttä ja hyvinvointia kartoittava tutkimus.

Mittava naisten terveystutkimus on käynnistynyt tällä viikolla Etelä-Suomessa. Oulussa ja Helsingissä toteutettava tutkimus on osa Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimusta, ja koko tutkimukseen on saanut kutsun 4 500 naista.

Kohortin naisista 1 300 asuu Etelä-Suomen alueella, minkä vuoksi Helsinkiin perustettiin toinen tutkimuskeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston ja HUSin kanssa.

– Tavoittelemme Helsingin tutkimuksiin vähintään 500:aa naista. Oulussa tutkimus on lähtenyt hienosti käyntiin, ja kesän ajat ovat olleet täynnä, mikä on lupaavaa myös Helsingin vastaanotolle, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi Kaisu Luiro-Helve Helsingin tutkimusryhmästä.

Hän kertoo, että terveystutkimukseen kannattaa osallistua, jos on kiinnostunut erityisesti omasta lisääntymisterveydestään ja haluaa olla mukana maailman suurimmassa naisten terveyttä ja hyvinvointia kartoittavassa tutkimuksessa.

Terveystutkimuksessa selvitetään gynekologisten tekijöiden vaikutusta naisten terveyteen laajasti. Tutkimukseen tuleva nainen saa tutkimuspäivän aikana runsaasti tietoa itsestään.

– Tutkimuksessa tehdään verikokeiden ja perusmittausten, eli verenpaineen, pituuden ja painon mittaamisen lisäksi gynekologinen ultraäänitutkimus, kehon koostumusmittaus ja vatsalihasten erkauman ja maksan rasvoittumisen arvio ultraäänellä. Kokenut gynekologi arvioi myös naisen gynekologista terveydentilaa ja munasarjan toimintaa ja tarvittaessa tekee lähetteen jatkotutkimuksiin, Luiro-Helve kuvailee tutkimuksia.

Lisätutkimusta naisten kiputaudeista tarvitaan

Laajan tutkimuksen tarkoituksena on myös saada tietoa naisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, mukaan lukien seksuaalinen hyvinvointi. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi naisten kehonkuvaa ja tyytyväisyyttä omaan kehoon.

– Tämä on erityisen tärkeää nykyisenä some-aikana, jolloin täydellisten kehojen kuvatulva on läsnä kaikkialla, Luiro-Helve sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan endometrioositaudin ja muiden lantion kiputilojen sekä vulvodyniaoireiden eli sukuelinten kivun esiintyvyyttä ja vaikutusta naisten elämänlaatuun.

– Nämä niin sanotut kiputaudit ovat pitkään olleet alitutkittuja, ja niihin vaikuttavat tekijät ovat edelleen epäselviä. Monilla naisilla diagnoosiin pääsy on kestänyt liian kauan, ja lisätutkimusta kaivataan kipeästi, Luiro-Helve sanoo.

Vastaanotot avoinna kesään 2021 asti, ensimmäisiä tutkimustuloksia parin vuoden päästä

Sekä Oulun että Helsingin tutkimusvastaanotoilla tutkimukset jatkuvat kesään 2021 asti. Tutkimukset ovat kummallakin vastaanotolla täysin samanlaiset.

Aineiston keräämisen jälkeen tutkijat voivat aloittaa analyysivaiheen noin vuoden päästä.

Tutkimuksen tulokset voivat pitkällä tähtäimellä tuoda suurta apua eri gynekologisista sairauksista kärsiville naisille.

– Ensimmäisiä tuloksia saamme arviolta kahden vuoden päästä, ja tulosten artikkelijulkaisut ilmestyvät vuosien 2023–2024 aikana, Luiro-Helve sanoo.

Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimusvastaanotolla Helsingissä työskentelevät Kaisu Luiro-Helven lisäksi gynekologi, LT Maria Rajecki sekä tutkimushoitajat Birgit Björkroth ja Maaret Ahola.

Lisätietoja:

Tutkimushoitajat Birgit Björkroth ja Maaret Ahola, HUS
Puh. 050 439 4383

Kaisu Luiro-Helve, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 050 427 1191
kaisu.luiro-helve@hus.fi

Terhi Piltonen, naisten terveystutkimuksen päätutkija, professori, Oulun yliopisto ja OYS
Puh. 040 500 8266
terhi.piltonen@oulu.fi

**********************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa: tupakointi aiheuttaa tappavan aivoverenvuodon17.9.2020 12:00:00 EESTTiedote

Juuri julkaistun suomalaisen kaksostutkimuksen mukaan tupakointi aiheuttaa todennäköisesti merkittävän osan kaikkein tappavimmista aivoverenkiertohäiriöstä - lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta. Tutkimuksessa havaittiin tupakoinnin selittävän, miksi ainoastaan toinen kaksosista sairastuu kuolettavaan aivoverenvuotoon. Löydös osoittaa ensimmäistä kertaa todellisen syy-seuraussuhteen tupakoinnin ja lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon välillä.

Metsänomistaja 2020 -tutkimus: Sähköisten palveluiden käytössä vielä tehostettavaa, kymmenesosa metsänomistajista ei hyväksy lainkaan avohakkuita15.9.2020 16:00:00 EESTTiedote

Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan metsänhoitotöiden myönteisiin vaikutuksiin uskovien suomalaisten metsänomistajien määrä on laskenut. Valtaosa metsänomistajista on kuitenkin tyytyväisiä nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin. Kolme neljäsosaa metsänomistajista pitää avohakkuita sopivana kasvatustapana, mutta usea kuitenkin rajoittaisi niiden käyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme