Helsingissä saadaan yleistä asumistukea yleisemmin kuin muualla maassa
13.6.2017 13:00:03 EEST | Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia | Tiedote
Yleisen asumistuen saajien määrän nousuun on vaikuttanut muun muassa pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen vuonna 2009 alkaneen taantuman jälkeen. Parin viime vuoden aikaista reipasta kasvua selittää kuitenkin ennen kaikkea vuoden 2015 alussa voimaan astunut lakimuutos, joka on mahdollistanut yleisen asumistuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla.
Yleisen asumistuen kustannusten määrä kasvussa
Yleisen asumistuen kustannukset ovat nousseet tuensaajamääriäkin jyrkemmin, sillä vuonna 2016 yleistä asumistukea maksettiin Helsingissä 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin kasvu kustannustenkin osalta on tapahtunut vuosien 2014 ja 2015 välillä, jolloin pääasiassa lakimuutoksesta johtuen asumistuen kustannukset kasvoivat 28 prosenttia tuen saajien lukumäärän kasvaessa samaan aikaan 22 prosenttia. Helsingissä kustannusnousu on ollut koko maata jyrkempää vuoden 2014 jälkeen.
Joka neljäs alle 15-vuotias kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea
Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet on yksinasuvia ja reilu kolmannes lapsiperheitä. Yleisen asumistuen piirissä olevien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Helsingissä selvästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä lähes 27 prosenttia kuului ruokakuntaan, jolle oli maksettu asumistukea – koko maassa osuus oli 17 prosenttia. 63 prosenttia tukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huoltajan perheitä. Lapsettomien pariskuntien osuus tuensaajista oli pieni, alle neljä prosenttia.
96 % asumistuen saajista on vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia (koko suomi 93%). Vuokra-asuntojen osuus yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Sen sijaan yhä useampi vuokra-asunto, josta maksetaan asumistukea, on vapaarahoitteinen. Asumistukea saavista ruokakunnista hieman yli puolet oli työttömien ruokakuntia. Työssä käyvien ruokakuntia tuensaajista oli noin neljännes. Työssäkäyvien ruokakuntien osuus yleistä asumistukea saavista ruokakunnista on noussut vuoden 2014 jälkeen kuudella prosenttiyksiköllä.
Yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää tutkittu
Selvityksessä tarkastellaan yleisen asumistuen saajien ja maksetun yleisen asumistuen määrää vuonna 2016 Helsingissä. Helsingin tilannetta on tarkasteltu suhteessa koko Suomeen sekä pääkaupunkiseudun kuntiin. Vuoden 2016 tilannetta on verrattu myös aikaisempien vuosien tietoihin. Tilastoselvityksen tiedot perustuvat Kelan Kelasto-tietokannan ja tilasto- ja tietovarastoryhmän yleisen asumistuen tietoihin. Yleisen asumistuen tietoja on tarkasteltu suhteessa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan väestörakennetilastojen asuntokunta tietoihin ja perhetilastojen perheisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Helsingin kaupunki, kaupunkitutkimus ja –tilastot, puh. 09 310 69969, e-mail: hanna.ahlgren-leinvuo@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Alvar Aallon arkkitehtuurikohteet hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon – Viisi kohteista Helsingissä26.7.2026 11:09:31 EEST | Tiedote
Alvar Aallon arkkitehtuurikohteista koostuva Aalto Works -sarja on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon. Yhteensä 13 kohteesta viisi sijaitsee Helsingissä. Finlandia-talon, Alvar Aallon kotitalon ja ateljeen, Kulttuuritalon sekä Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon maailmanperintöstatus vahvistaa Helsingin mainetta kiinnostavana muotoilu- ja arkkitehtuurikaupunkina.
Helsinki vauhdittaa matkailun ja tapahtumien kasvua uudella kehitysohjelmalla24.6.2026 10:16:39 EEST | Tiedote
Helsingin matkailun ja tapahtumien kehitysohjelma 2026–2029 asettaa tavoitteet ja toimet, joilla Helsinki kehittää matkailua ja tapahtumallisuutta seuraavat vuodet. Tavoitteena on vauhdittaa matkailun ja tapahtumien ympärivuotista kasvua, kasvattaa Helsingin kansainvälistä houkuttelevuutta onnellisuuden teemoilla sekä varmistaa, että kaupunki on kasvua tukeva yhteistyökumppani.
Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto hyväksyi maahanmuuton ja kotoutumisen sekä matkailun ja tapahtumien kehitysohjelmat22.6.2026 18:06:58 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kokoontui maanantai-iltana vuoden 2026 viidenteen kokoukseensa. Kokouksessa elinkeinojaosto käsitteli maahanmuuton ja kotoutumisen kehitysohjelmaa ja matkailun ja tapahtumien kehitysohjelmaa.
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi asunnottomuusohjelman22.6.2026 17:26:01 EEST | Tiedote
Kaupunginhallitus hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessaan 22. kesäkuuta asunnottomuusohjelman vuosille 2026–2029.
Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli arviointikertomusta ja tilinpäätöstä17.6.2026 20:13:18 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli kevätkauden viimeisessä kokouksessa 17. kesäkuuta vuoden 2025 arviointi- ja tilintarkastuskertomuksia sekä tilinpäätöstä. Valtuusto hyväksyi myös Aleksanterin teatterin asemakaavan muutoksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme