Helsinki hahmottelee nykyistä joustavampia kaavamääräyksiä asuintonttien autopaikoista

Siirtyminen niin sanottuun markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta. Uusi menetelmä autopaikkojen rakentamisvelvoitteen poistamisesta on tarkoitus ottaa käyttöön kaupunkistrategian mukaisesti uusista asuinalueista alkaen.

– Lähtökohtainen ajatus markkinaehtoisessa pysäköinnissä on se, että rakennuttajat voivat vastata pysäköintipaikkojen tarpeeseen joustavammin kuin kaupungin asettama jäykkä pysäköintinormi. Kuluttaja eli asunnon ostaja olisi tämän kaiken keskiössä, Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen toteaa.  

Nykyisin kaupunki määrittelee asemakaavoissa, kuinka monta pysäköintipaikkaa asuintalon rakennuttajan tulee vähintään rakentaa. Normit perustuvat asetettuihin tavoitteisiin ja tilastoihin alueiden autonomistuksesta. Markkinaehtoisessa mallissa rakennuttaja saisi tehdä paikkoja sen verran, kun katsoo tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi.

Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän. Kaupungin edellyttämillä paikoilla varmistettaisiin keskitetyn pysäköintitalon toteutuminen, mahdolliset lisäpaikat voitaisiin rakentaa talon omaan pysäköintihalliin tai keskitettyyn pysäköintilaitokseen.

Uudistuksen tavoitteena ei ole vähentää pysäköintipaikkojen määrää, mutta on todennäköistä, että markkinaehtoisessa mallissa pysäköintipaikkoja ei toteudu yhtä paljon kuin nykyisin. Lisäksi pysäköintipaikan hinta saattaisi vaihdella nykyistä enemmän alueesta riippuen kysynnän ja tarjonnan mukaan.

– Markkinaehtoisessa pysäköintimallissa korostuu, ettei pysäköintipaikka ei ole itsestään selvyys. Asunnon ostajan tai vuokraajan tulee varmistaa etukäteen, onko alueelta saatavissa pysäköintipaikkaa ja mihin hintaan, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen sanoo.

Käyttäjä maksaa -periaate yhtenä lähtökohtana

Pysäköintipaikkojen rakentaminen pihakannen alle tai pysäköintiluolaan maksaa olosuhteista riippuen 15 000–65 000 euroa. Pysäköintipaikan käyttäjiltä ei nykyisin yleensä peritä paikan todellisia kustannuksia, vaan kustannuksiin osallistuvat asunnon ostohinnassa tai vuokrassa myös ne asukkaat, joilla ei ole pysäköintipaikkaa.

Yksi markkinaehtoisen pysäköinnin lähtökohta onkin vuonna 2014 hyväksyttyyn Helsingin pysäköintipolitiikkaan sisältynyt ajatus käyttäjä maksaa -periaatteen edistämisestä. Markkinaehtoinen malli ei ota kantaa, miten pysäköinnin kustannukset taloyhtiössä jaetaan, mutta se mahdollistaa kustannusten kohdistamisen pysäköintipaikkojen käyttäjille.

Asuntojen hinta määräytyy kuitenkin markkinatilanteen mukaan eli kustannussäästö vähemmistä pysäköintipaikoista ei välttämättä näy asuntojen matalampina hintoina tai vuokrina.

Kaupunki on laatinut päätöksentekoon neljä erilaista mallia, jotka eroavat toisistaan muun muassa pysäköintipaikkojen sijainnin ja toteutusmallin sekä markkinaehtoisuuden asteen mukaan.

Markkinaehtoisesta pysäköinnistä ja laadituista malleista voi keskustella 10. helmikuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa keskustelu.hel.fi. Keskustelun antia hyödynnetään laadittaessa päätösesitystä kaupunkiympäristölautakunnalle. Esitys kokeiltavista malleista ja pilottialueista tuodaan lautakunnan käsittelyyn maaliskuussa.