Helsinki jatkaa investointejaan kaupungin kasvuun

Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, joten kaupungin talous oli vahvalla pohjalla koronaepidemian alkaessa. Taloudelliselle äkkijarrutukselle ei näin ollen ole tarvetta. Kriisin kestosta tai lopullisesta syvyydestä ei kuitenkaan ole tietoa. Etenkin kaupungin tulopohjaan liittyy tulevien vuosien osalta merkittävää epävarmuutta samalla, kun epidemia kasvattaa Helsingin palvelu- ja hoitovelkaa.

"Tämä aika ja tilanne on haastava, mutta ei epätoivoinen. Helsingin taloutta on vuosikausia hoidettu vastuullisesti, ja sen vuoksi meillä on mahdollisuus laatia nyt näinkin elvyttävä budjetti. On syytä kiittää myös valtiota merkittävästä vastaantulosta koronakriisistä aiheutuneiden haasteiden lievittämisessä. Kaupungin taloudenpidon on kuitenkin kaikkina aikoina oltava pitkäjänteistä ja siksi jo nyt on luotava polku sille, että taloutta hoidetaan vastaisuudessakin yhtä vastuullisesti, jotta Helsinki selviää tulevistakin ennakoimattomista kriiseistä”, sanoo pormestari Jan Vapaavuori.

Investointeja joudutaan rahoittamaan merkittäviltä osin lainarahoituksella

Koronaepidemian vuoksi kaupungin menot kasvavat ja verotulot vähenevät. Kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät ensi vuoden talousarviossa aiempiin vuosiin verrattuna. Taloussuunnitelmakaudella 2021–2023 investointeja joudutaan rahoittamaan merkittäviltä osin lainarahoituksella.

Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Vuosina 2022–2023 lainakanta kasvaa keskimäärin 240 miljoonalla eurolla. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,7 miljardia euroa eli 2 500 euroa asukasta kohden. Vuoden 2019 lopussa Helsingin lainakanta oli 1,0 miljardia euroa eli 1 550 euroa asukasta kohden.

Ensi vuoden talousarvion lähtökohtana on, että lainakanta korkeintaan kaksinkertaistuu vuodesta 2019 vuoteen 2024 mennessä. Tavoitteena tulee sen jälkeen olla velkaantumisen pysäyttäminen ja lainakannan asteittainen vähentäminen.

Investointitaso pysyy korkeana

Taloussuunnitelmavuosien 2021–2023 investoinnit ovat noin 835 miljoonaa euroa vuosittain. Luku sisältää liikenneliikelaitoksen (HKL) ja muiden kaupungin liikelaitosten investoinnit. Kaupunkistrategian mukaisesti merkittävä osa investoinneista kohdistuu asuntotuotantotavoitteen (7 000 aloitettua asuntoa) saavuttamiseen. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Raide-Jokerin toteuttamista jatketaan ja varaudutaan Kruunusillat-hankkeen rakentamisen alkamiseen.

Investointeja on jouduttu tarkistamaan heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi verrattuna edellissyksyn taloussuunnitelmaan. Tästä huolimatta talousarvion 2021 investointitaso on suurempi kuin edellisvuosien toteutuneet investoinnit.

Palveluntuotannon menot kasvavat

Kaupungin toimintamenot kasvavat 2,69 prosenttia verrattuna vuoden 2020 talousarvioon. Toimintamenot kasvavat talousarviossa 2021 erityisesti peruspalveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian vuoksi erityisiä kustannuspaineita.

Kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan

Vuosikate on vuoden 2021 talousarviossa 568 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 174 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä vuosikate oli 741 miljoonaa euroa ja sillä kyettiin rahoittamaan investoinnit 98-prosenttisesti. Vuoden 2021 talousarviossa investointien tulorahoitusprosentti laskee 71 prosenttiin.

Vuoden 2021 talousarviossa kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 2 750 miljoonaa euroa, joka on 0,5 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Verotilityksiä on siirtynyt vuodelle 2020, jonka vuoksi kunnallisverotulo muodostuu korkeammaksi kuin palkkasumman yleinen kehitys antaisi olettaa. Talousarvioehdotuksessa 2021 kunnallisveroprosentti 18,0 pysyy ennallaan.

Vuonna 2021 yhteisöverotuoton arvioidaan olevan 598 miljoonaa euroa, joka on 17,3 prosenttia vuoden 2020 ennustetta enemmän. Korkeaa kasvuprosenttia selittää vuoden 2020 yhteisöverotuottojen jääminen talousarviota matalammaksi ja kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen jatkuminen myös vuonna 2021.

Vuonna 2021 valtionosuuskertymän arvioidaan laskevan vuoden 2020 yli 400 miljoonan euron kertymästä 312 miljoonaan euroon. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä kuntien välisen verotulopohjan erojen tasaus on vuoden 2021 osalta noin -380 miljoonaa euroa. Tasauksen eli Helsingiltä muualle maahan siirrettävien verotulojen kasvu on ollut viime vuosina vauhdikasta: vielä vuonna 2017 tasaus oli -289 miljoonaa euroa.

Helsinki käynnistää toimenpiteet talouden vakauttamiseksi

Koronakriisin aiheuttama epävarmuus, suunnitteilla oleva sote-uudistus, kuntien velvoitteita lisäävät lakiuudistukset ja väestön nopea ikääntyminen aiheuttavat kaupungin taloudelle merkittäviä haasteita lähitulevaisuudessa. Vastuullinen taloudenpito edellyttää kaupungilta määrätietoisia toimenpiteitä talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Kaupunki käynnistää ensi vuoden aikana tuottavuutta ja taloudellisuutta parantavia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat digitalisaatioon, henkilöstöön, palveluverkkoon ja toimitiloihin sekä toiminnan kehittämiseen. Talousarvioehdotuksessa esimerkiksi esitetään, että Helsinki luopuu vuoden 2021 alusta lukien kaupunkiyhteisestä tulospalkkiojärjestelmästä ja jatkaa vaikuttavampien palkitsemisen menetelmien kehittämistä. Kaupunkitasoiset talouden vakauttamisen toimenpiteet kohdistuvat usealle vuodelle. Tarkempia toimenpiteitä valmistellaan vuoden 2021 aikana.

Helsingin on akuutin talouskriisin keskellä ja talouden vakauttamisen rinnalla luotava edellytyksiä uudelle kasvulle. Talousarvioehdotus sisältää panostuksia digitalisaation parempaan hyödyntämiseen ja uutta luovaan elinkeinopolitiikkaan. Tavoitteena on varmistaa, että digitalisaation hyödyt edistävät kaupungin elpymistä koronakriisistä ja tuottavat parempia palveluita kaupunkilaisille. Elinkeinopolitiikan toimin vahvistetaan erityisesti vastavalmistuneiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä.

Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2021 talousarviosta 9. joulukuuta

Helsingin kaupunginhallitus käsitteli talousarvioehdotusta ylimääräisessä kokouksessaan 29. lokakuuta. Käsittely jatkuu seuraavaksi kaupunginhallituksessa edustettuina olevien poliittisten ryhmien välisillä neuvotteluilla, joiden tuloksen perusteella kaupunginhallitus laatii ehdotuksen talousarviosta kokouksessaan 9. marraskuuta. Talousarvio tuodaan päätettäväksi kaupunginvaltuustoon marraskuussa, ja valtuusto tekee päätöksen ensi vuoden budjetista 9. joulukuuta.