Helsinki kehittää lapsen oikeuksien toteutumista

Kehittämiskohteista ensimmäinen on, että lasten ja nuorten parissa työskentelevät kuten varhaiskasvattajat, opettajat, nuorisopalvelujen ja lastensuojelun työntekijät saavat täydennyskoulutusta lapsen oikeuksista. Toinen tavoitteista on, että lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton ja systemaattiseen toteuttamisen tueksi on kaupungin toiminnassa käytössä selkeät ohjeistukset.

Kolmas kehittämiskohde on, että kaupungin palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä. Neljäntenä kehittämiskohteena lapsille suunnatuissa kaupungin palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Viidentenä kehittämiskohteena vahvistetaan lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta kaupunkitiloissa kehittämällä vuorovaikutusta.

”Nykytilan kartoituksessa kuulimme lasten ja nuorten näkemyksiä sekä arvioimme tilannetta UNICEFin laatimien kysymysten ja indikaattoritasojen mukaan haastateltuamme kaupungin eri toimialojen asiantuntijoita ja lasten kanssa toimivia. Helsingissä on monet asiat hyvällä tasolla. Tunnistimme haasteina lapsen oikeuksien tuntemuksen ja haasteet lapsivaikutusten arvioinnin tekemisessä. Lasten ja nuorten näkemysten kuulemista ja osallisuutta kehitetään ja heidän palautteensa onkin tärkeä myös toiminnan vaikutusten ymmärtämisessä. Kiusaamisen ehkäisy, tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kaupunkitilan turvallisuus edistävät lasten ja nuorten kiinnittymistä ryhmiin, yhteisöihin sekä mahdollisuutta elää, osallistua ja kasvaa turvallisessa ympäristössä”, sanoo nuorisoasiainjohtaja, Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän puheenjohtaja Mikko Vatka.

”Lastenoikeudet ovat ihmisoikeuksia ja näiden oikeuksien eteen täytyy Helsingin tehdä päivittäin työtä. Lapsen kasvua täytyy tukea, jotta lapsesta kasvaa täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Jokaisella kunnalla on vastuu ja velvollisuus taata omalla alueellaan lapsen turvallinen kasvu ja kehitys. Tätä yhteistä tavoitetta rakentaa tämä loistava malli, sekä sen sisäiset tavoitteet”, sanovat Helsingin nuorisoneuvoston ja Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän jäsenet Esra Arajärvi ja Nella Salminen.

Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuisivat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Lisäksi malli auttaa kuntaa seuraamaan työn edistymistä systemaattisesti.

Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingissä jo nyt kaikilla toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Lapsiystävällinen kunta -malli vahvistaa tätä arvopohjaista työtä.

Ruotsinkielinen tiedote liitteenä.

Lisätietoa:

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän puheenjohtaja, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, puh. 040 679 1606, mikko.vatka(at)hel.fi

Anne Hämäläinen
Viestintäasiantuntija
Helsingin kaupunginkanslia, viestintä
Puh. 040 849 6065
anne.hamalainen(at)hel.fi