Helsinki pääsi hyviin tuloksiin koronaepidemian toisen aallon hoitamisessa – valtiovallan ja kuntasektorin vuoropuhelun haasteet kuitenkin jatkuivat

Epidemian ensimmäinen aalto laantui Suomessa kesäksi 2020, mutta syksyllä koronatartunnat lähtivät jälleen voimakkaaseen kasvuun uusien virusvarianttien myötävaikutuksella. Koko epidemia-ajan korkeimpia tartuntamääriä kirjattiin maaliskuussa 2021 ja tapausmäärät keskittyivät edelleen vahvasti Uudenmaan alueelle, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Selvityksessä on tuotu esiin kriisin hoitoon liittyneitä keskeisiä haasteita ja tunnistettuja hyviä käytäntöjä sekä esitetty suosituksia. Tulosten pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä parantamaan edelleen jatkuvan epidemiatilanteen ja mahdollisten tulevien poikkeustilanteiden hoitamista. Selvityksellä myös lisätään asukkaille ja muille asiasta kiinnostuneille läpinäkyvyyttä kaupungin hallinnon toimivuuteen pitkittyneessä poikkeustilanteessa. 

Kevään 2020 opit kriisinjohdon taustalla

Selvityksen mukaan Helsingin kaupunki on onnistunut tehostamaan kriisiorganisaationsa toimivuutta hyvin niillä alueilla, joiden osalta oli tunnistettavissa haasteita ensimmäisen epidemia-aallon yhteydessä. Edelliseen tarkastelujaksoon, eli kevääseen 2020, verrattuna koordinaatioryhmän toiminta on tehostunut päätösten valmisteluun liittyvien vastuiden ja roolien tarkemman määrittelyn, koordinaatioryhmän ja kaupungin toimialojen välisen työnjaon selkiyttämisen sekä yleisen kriisijohtamisen kokemusten ja rutiinien kehittymisen johdosta. Merkittävin kaupungin oman koronakoordinaatioryhmän tehokkuuteen vaikuttanut muutostoimenpide on ollut päätösten valmisteluvastuun selkiyttäminen ja resursointi sekä tehokkaampi koordinointi.

Kaupungin päätöksentekokyvykkyys on selvityksen mukaan tehostunut kriisin edetessä eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Keskeisin päätöksentekokyvykkyyttä heikentänyt tekijä on kuitenkin edelleen ollut valtiovallan ja kuntasektorin välisen vuoropuhelun puute kansallisten linjausten ja päätösten valmistelussa.

Seudullinen yhteistyö ja viestintä avainasemassa

Helsingin kaupunki on onnistuneesti vaikuttanut myös pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden vuoropuhelun lisääntymiseen, millä on ollut iso merkitys yhdenmukaisten linjausten toteuttamisessa alueella. Helsingillä on päävastuu syyskuussa 2020 perustetun pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän organisoinnista. Ryhmässä on luotu yhtenäistä tilannekuvaa ja tuotettu tietoa eri toimenpiteiden vaikutuksista ja seurauksista. Ryhmään kuuluvat Helsingin lisäksi Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Kaupungin sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat ylläpitäneet hyvää tasoaan ja myös kehittyneet kriisin edetessä. Viestinnässä on pyritty noudattamaan selkeää, johdonmukaista ja ymmärrettävää otetta. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä on omalta osaltaan lisännyt myös kaupungin viestinnän vaikuttavuutta. 

Taustatietoa selvityksestä

Selvityksen toteutti KPMG Oy, joka tekee muun muassa liikkeenjohdon konsultointia. Tavoitteena oli tuottaa nopeasti hyödynnettävää tietoa kaupungin kriisiorganisaation toiminnasta ja toimenpiteistä koronakriisin toisen aallon hoidossa. Selvityksessä tarkasteltiin ajanjaksoa elokuu 2020 – huhtikuu 2021.

Selvityksen painopistealueita olivat Helsingin kaupungin kriisijohtamismallin toimivuus ja yleinen organisoituminen, kriisinhoidon edellyttämän tilannekuvan luominen, kriisiorganisaation päätöksentekokyvykkyys ja päätöksentekoprosessit sekä viestintä. Lisäksi arvioitiin sitä, miten kaupunki on pystynyt kehittämään toimintaansa ja kriisin johtamista suhteessa kesällä 2020 tehtyyn koronakriisin ensimmäistä aaltoa koskeneeseen tarkasteluun.

Selvityksen yhteydessä kuultiin Helsingin kaupungin koronakoordinaatioryhmän jäseniä sekä kaupungin pääluottamusmiestä. Selvityksen tekijöillä on ollut käytössään koordinaatioryhmän kokousmateriaalit ja päätösasiakirjat sekä pääsy Helsingin kaupungin tuottamaan tilannekuva-aineistoon. Selvityksen tekijöille on toimitettu myös kaupungin tuottamaa aineistoa koronakriisiin liittyvään päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon liittyen sekä päivitettyjä tilannekatsauksia kriisin vaikutusten seurantaan eri kohderyhmissä. Erillisenä dokumenttiaineistona tekijöille oli käytössään Helsingin kaupunkikonsernin valmiusohje sekä Helsingin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden tuottamaa ja analysoimaa aineistoa viestintään ja mediaseurantaan liittyen.

Liitteenä:

KPMG: Jatkoselvitys koronakriisiin liittyvien toimenpiteiden toteutuksesta

Tämä tiedote julkaistaan mahdollisimman pian Hel.fi-sivustolla käännösversiona ruotsiksi ja englanniksi.