Helsinki tähtää paremmaksi kävelykaupungiksi

Kävelyä priorisoidaan Helsingin suunnittelussa, suunnitelmien toteutuksessa ja ylläpidossa. Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman ja kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki edistää kestävää kaupunkiliikkumista. Se näkyy kävelijälle sujuvina kävely-yhteyksinä ja joukkoliikenteen vaihtopaikkoina, esteettömyytenä sekä monipuolisena ja turvallisena ympäristönä.

Kaupunki on koonnut kävely-ympäristön kehittämisen linjaukset samoihin kansiin; kävelyn edistämisohjelma sisältää Käveltävän Helsingin vision 2030, sen tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät toimenpiteet. Käveltävä Helsinki -ohjelma painottaa Yleiskaavan 2016 määrittelemien periaatteiden mukaisesti kävelyn ydinalueiden ja asemanseutujen käveltävyyden edistämistä osana Helsingin kaupunkikeskustojen kehitystä. Raideliikenteen lisääntyessä kävely on oleellinen osa arjen matkoja, kun yhä suurempi määrä matkustajia jalkautuu kaupunkikeskuksiin. Ohjelma tukee kaupunkistrategiassa ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa asetettuja liikenteen päästövähennystavoitteita lisäämällä kävelyn houkuttelevuutta ja suosiota.

”Kävely on erottamaton osa kaupunkielämää ja sosiaalista kanssakäymistä. Se on toimivin, tilatehokkain, ympäristöystävällisin, terveellisin ja tasa-arvoisin tapa liikkua”, sanoo yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala.

Kävelyn merkitys Helsingin elävöittämisessä on ratkaiseva

Kävely on myös tapa nauttia ympäristöstä ja sen paikallisista vahvuuksista. Tavoitteena on laaja kestävän liikkumisen palveluverkko, jossa palvelut ja työpaikat saavutetaan helposti ajankohdasta, tulotasosta ja auton omistuksesta riippumatta. Kävely on houkutteleva tapa liikkua kaupunkikeskustoissa ja osa jokaista matkaketjua.

”Kävely ei ole vain liikennettä vaan myös kaupunkitilan käyttöä – miten kaupunki koetaan ja miten siinä toimitaan. Käveltävyyteen vaikutetaan koko rakennetun ympäristön suunnittelulla, ei vain jalkakäytävillä ja kävelyreiteillä”, kuvaa Rajala.

Käveltävyydellä on vaikutuksia myös kaupungin ja yritysten kilpailukykyyn. Kävely-ympäristöihin tehdyt parannukset lisäävät kävelijämääriä katutilassa. Tutkimusten mukaan tällä on positiivisia vaikutuksia kävelyalueen yritysten lukumäärään ja asiakasmääriin, liikevaihtoon, asuin- ja liikekiinteistöjen arvoon, toimitilojen käyttöasteisiin ja vuokratuottoihin sekä yritystoiminnan tuottamiin verotuloihin.

Edistämisohjelman yhtenä toimenpiteenä Helsinki haluaa tehdä nopeita kokeiluja ja selvittää erilaisten suunnitteluratkaisujen toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. Tulevan kesän esimerkkinä on Kasarmitorin kesäterassi, johon liittyy kävely-ympäristön uudistuksia.

Kävely on ollut suosituin tapa liikkua pandemian aikana

Kävelyn kulkutapaosuus on Helsingissä kansainvälisesti verrattuna korkea. Vuonna 2019 helsinkiläiset tekivät 39 % kaikista kaupungin sisäisistä matkoista kävellen, joukkoliikenteellä 29 %, henkilöautolla 22 % ja polkupyörällä 9 %. Korona-pandemia näkyi vuoden 2020 kulkutapaosuuksissa vahvasti – kävelyn osuus nousi selvästi ollen 52 % kaikista tehdyistä matkoista. Kävelyn osuus korostui etenkin kantakaupungissa.

Kävelyllä on tutkimuksissa havaittu lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Kävelyolosuhteiden parantaminen sekä riittävän tiivis, käveltävä, lähipalveluita tarjoava ja monipuolinen kaupunkirakenne tukevat liikkumista kävellen. Kävelyn edistämiseksi on tärkeää panostaa kävely-ympäristöjen viihtyisyyteen, liikenteelliseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen sekä toimivuuteen. Kävely-ympäristöt ja -alueet voivat olla mahdollisuus myös julkisille kaupunkitiloille, tapahtumille, katumarkkinoille, palveluille, kohtaamisille ja oleskelulle.