Helsinki valittu Urheilugaalassa Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi
Helsinki valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi tänään Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Finaalissa palkinnosta kilpailivat Helsingin lisäksi Heinola ja Lieto.
Helsinki on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi 2019 Urheilugaalassa Hartwall Arenalla. Helsinki kannustaa asukkaitaan toiminnalliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä löytämään arkiaktiivisuuden mielekkyyden ja hyödyn. Ahkera työ palkittiin Urheilugaalassa Uno-pokaalilla ja Suomen liikkuvimman kunnan tittelillä torstai-iltana 16. tammikuuta.
- On suuri kunnia ottaa vastaan Suomen liikkuvin kunta -palkinto. Tavoitteenamme on kaupunkilaisten liikuttaminen arjessa ja arkitekojen ja -valintojen nostaminen urheilusuoritusten rinnalle, sanoo Helsingin liikuntajohtaja Tarja Loikkanen.
Helsingin kaupungin liikkumisohjelman keskeisin tavoite on kannustaa positiivisella tavalla kaikkia kaupunkilaisia iästä riippumatta asennemuutokseen ja tuoda esiin kaupungin tarjoamat mahdollisuudet arkiliikunnan lisäämiseen. Yksi ohjelman tavoitteista on poistaa liikkeelle lähtemisen esteitä pienikin liike riittää -ajattelun avulla.
- Helsingin liikkumisohjelmassa yhdistyvät laaja-alaiset, puhuttelevat, konkreettiset ja koskettavatkin teot, jotka pohjautuvat tutkimustyöhön - ja tietoon. Arkiliikkumisen voi aloittaa kuka vain ja milloin vain, inspiraatiota voi hakea helsinkiliikkuu.fi –sivustolta, sanoo Loikkanen.
Liikunta luo vetovoimaa ja viihtyvyyttä
Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Kilpailussa etsittiin kuntaa, joka lisää liikunnallista elämäntapaa tekemällä yhteistyötä yli sektori- ja organisaationrajojen.
- Liikkuvimman kunnan palkinto on mielestäni yksi urheilugaalan tärkeimmistä. Kunnilla on tärkeä rooli kuntalaisten arjen liikuntapalveluiden järjestäjänä. Haluamme huomioida kunnissa tehdyn arvokakkaan työ liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi, sanoo Uno-palkinnon jakanut Kuntaliton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.
Tänä vuonna tiensä kilpailun finaaliin selvittivät Heinolan kaupunki, Liedon kunta ja Helsingin kaupunki. Kolmen finalistikunnan valinnassa painottui erityisesti se, miten kunta on onnistunut kokoamaan yhteen eri toimijoita ja edistää kaikkien kuntalaisten monipuolista liikkumista. Lopullisen valinnan Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi teki Urheilugaalan Suuri raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen.
Lisätietoja:
Mari Ahonen-Walker,
nuoriso- ja liikunta-asioiden erityisasiantuntija, Kuntaliitto
p. 050 452 6433
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunerna permitterar bara av nödtvång – högklassig undervisning tryggas trots exceptionellt kärvt läge5.8.2020 16:35:17 EEST | Tiedote
Kommunförbundet vill lyfta fram att kommunerna har haft huvudansvaet för att trygga tjänsterna för invånarna under coronakrisen och att ansvaret fortsätter också i höst. Den kommunala ekonomin har varit hårt pressad under de senaste åren, men trots det tar kommunerna till permittering eller uppsägning bara av nödtvång.
Kunnat lomauttavat vain pakon edessä - laadukas opetus taataan ennätyksellisen tiukasta tilanteesta huolimatta5.8.2020 15:28:11 EEST | Tiedote
Kuntaliitto muistuttaa, että kunnat ovat kantaneet ja kantavat alkavana syksynäkin päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä. Kuntien talous on ollut viime vuosina erittäin kovilla, mutta siitäkin huolimatta kunnissa lomautetaan tai irtisanotaan henkilöstöä vain pakon edessä.
I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise
Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6
Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme