Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinki, Vantaa, Espoo, HUS, Finavia, Finnair ja Helsingin Satama: Hallituksen esitys ei tuo kaivattua muutosta rajojen terveystarkastustoimintaan

Jaa

Suomen valtakunnallisena tavoitteena on avata yhteiskunta ja edistää sen pysymistä avoimena sekä tukea koronaepidemian jälkihoitoa ja jälleenrakennusta. Yhteiskunnan avaamisen pitää ulottua myös Suomeen maahantulon helpottamiseen rokotuskattavuuden nousun myötä.

Ruuhkatilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla viikolla 38. Jonottaminen ahtaissa tiloissa on terveysturvallisuusriski. (Kuva: Finavia)
Ruuhkatilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla viikolla 38. Jonottaminen ahtaissa tiloissa on terveysturvallisuusriski. (Kuva: Finavia)

Rajaturvallisuustoimia kevennettävä nostamalla riskimaan liian matalaa ilmaantuvuusrajaa

Nykyinen voimassa oleva erillinen asetus riskimaaluokituksesta ilmaantumisluvulla 10/100 000/14 vuorokautta tulisi muuttaa ripeästi. Todistusten tarkistusta tulee tehdä vain korkean riskin maista saapuville matkustajille. Ilmaantuvuuslukua koskevan rajan tulee noudattaa EU:n neuvoston suositusta.

Nykyistä alhaista rajaa ei voida perustella riskillä epidemian kiihtymisestä, kun Suomen oma rokotekattavuus on noussut korkeaksi. Myöskään erillistä lähtö- ja kauttakulkumaiden selvittämistä ei voida pitää enää tarpeellisena ja jokaisen matkustajan pysäyttäminen haastatteluun on käytännössä mahdotonta.

Raskaat terveystarkastukset ruuhkauttavat ja vievät kohtuuttomasti henkilöstöresursseja – kaupungit kehittävät oman mallinsa rajatarkastuksiin

Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamissa matkustajamäärät ovat nousussa. Tällä hetkellä ulkomailta saapuu Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta viikoittain noin 50 000 Suomeen jäävää matkustajaa, jotka kulkevat ruuhkautuneen terveystarkastusprosessin läpi. Matkustajamäärän odotetaan kasvavan loppuvuoden aikana ja tämänhetkisen arvion mukaan lokakuun lopulla Suomeen jäävien matkustajien määrä olisi yli 60 000 ja vuoden lopussa noin 80 000.

Kattava tarkastustoiminta ei matkustajamäärien kasvaessa ole enää mahdollista. Kun rokotuskattavuus Suomessa on jo hyvällä tasolla ja valtaosa tulijoista on rokotettuja, ei kattava tarkastustoiminta ole enää myöskään perusteltua epidemian hallinnan näkökulmasta.

Helsingin ja Vantaan kaupungit tulevat yhteistyössä HUS:n kanssa kehittämään nykylainsäädännön puitteissa mallin matkustajien pistokoemaiseen tarkistamiseen, kun muutoksia lainsäädäntöön ei olla edelleenkään ehdottamassa. Muualla Euroopassa koronatodistusten tarkistaminen on laajalti liikennöitsijöiden vastuulla, eikä todistuksia tarkasteta enää rajalla. Lentokentälle saapuvien matkustajien todistukset on pääosin jo kertaalleen tarkistettu liikennöitsijöiden toimesta ja joka tapauksessa valtaosalla on jo täysi rokotussuoja. Myös satamissa valtaosa saapuvista matkustajista on rokotettuja.

Kattavien tarkastusten toteuttamisessa henkilöstön saatavuus ja tilaongelmat ovat suurimpia haasteita. Rajanylityspisteiden terveystarkastus- ja näytteenottotoimintaan irrotettu henkilöstö on poissa muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Niukkoja resursseja ei pidä kohdentaa riskien minimoimiseen siellä, missä riskit ovat hyvin alhaiset. Myös terveystarkastustoiminnasta aiheutuvaa useamman miljoonan euron viikkokustannusta on pidettävä saavutettuun terveyshyötyyn nähden kohtuuttomana.

Matkailu- ja lentoala sekä matkustajat tarvitsevat selkeän ja tarpeeksi pitkälle ulottuvan näkymän. Tehottomat rajoitukset on poistettava. Maahantulopisteet ovat Suomen käyntikortti maahantulijoille. Meillä on mahdollisuus tukea Suomen houkuttelevuutta matkakohteena huolehtimalla siitä, että maahantulokokemus on sujuva ja toimiva. Tällä on tärkeä merkitys Suomen matkailuteollisuuden tulevaisuudelle.

Juhana Vartiainen, pormestari, Helsingin kaupunki
Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoon kaupunki
Jari Petäjä, johtajaylilääkäri, HUS
Kimmo Mäki, toimitusjohtaja, Finavia
Topi Manner, toimitusjohtaja, Finnair
Ville Haapasaari, toimitusjohtaja, Helsingin Satama

Yhteyshenkilöt
Helsingin kaupunki: viestintäjohtaja Liisa Kivelä, puh. 0400 308 484, s-posti: liisa.kivela@hel.fi
Vantaan kaupunki: viestintäjohtaja Mari Kalmari, puh. 040 524 1415, s-posti: mari.kalmari@vantaa.fi
Espoon kaupunki: viestintäjohtaja Johanna Pajakoski, puh. 050 395 2162, s-posti: johanna.pajakoski@espoo.fi
HUS: viestintäpäällikkö Niina Kauppinen, puh. 050 427 2040, s-posti: niina.kauppinen@hus.fi
Finavia: Finavian media desk, puh. 020 708 2002, s-posti: comms@finavia.fi
Finnair: viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist, puh. 040 528 9092, s-posti: paivyt.tallqvist@finnair.com
Helsingin Satama: viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, puh. 050 354 3616, s-posti: eeva.hietanen@portofhelsinki.fi

Avainsanat

Kuvat

Ruuhkatilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla viikolla 38. Jonottaminen ahtaissa tiloissa on terveysturvallisuusriski. (Kuva: Finavia)
Ruuhkatilanne Helsinki-Vantaan lentoasemalla viikolla 38. Jonottaminen ahtaissa tiloissa on terveysturvallisuusriski. (Kuva: Finavia)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat: TE-palveluiden uusi rahoitusmalli tulee valmistella huolella ja kuntia kuunnellen22.10.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat kantavat huolta TE-palveluiden uuden kannustavan rahoitusmallin valmistelusta. Rahoitusmallista ja mahdollisesta siihen liittyvästä kompensaatiosta ei tule linjata, ennen kuin laskelmat ja vaikutukset kuntatalouteen on käyty tarkemmin läpi yhdessä kuntakentän kanssa. Tätä puoltavat uudistuksen merkittävät vaikutukset kuntatalouteen. Vaarana on se, että rahoitusmallista tehdään päätöksiä ilman riittävän perusteellista arviota niiden vaikutuksista.

Helsingin väestönkasvu laski selvästi edellisvuosista21.10.2021 14:35:13 EEST | Tiedote

Vuodenvaihteessa 2020–2021 Helsingissä asui 656 920 henkeä. Vuoden 2020 aikana väestön määrä kasvoi 3 085 hengellä. Helsingin muuttotappio kasvoi Helsingin seudun kehysalueelle ja Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta saatu muuttovoitto pieneni. Syntyneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Tiedot selviävät kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2020–2021 ja väestönmuutokset vuonna 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme