Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinkiläisten tavat käyttää kaupunkitilaa eriytyvät koulutustason ja lapsuuden kotitaustan mukaan

Jaa

Helsinkiläiset liikkuvat kotikaupungissaan varsin eri tavoin. Kaupunkitilan käyttö näyttää eriytyvän esimerkiksi koulutustaustan mukaan – korkeammin koulutetut käyvät Helsingin keskustassa matalasti koulutettuja useammin. Myös perhetaustalla ja lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla on yhteys kaupunkitilan käyttöön aikuisiällä. Tämä ja paljon muuta selviää uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.

Kuva: Jussi Hellsten
Kuva: Jussi Hellsten

Helsingin seudulla on tehty huolestuttavia havaintoja siitä, että osa nuorista ”kuplautuu” omiin lähiöihinsä ja arastelee muualla kaupungissa liikkumista. Esimerkiksi nuoriso-ohjaajat ovat raportoineet nuorista, jotka eivät koskaan käy Helsingin keskustassa. Lisääntyvä elämänkontekstien eriytyminen voi johtaa siihen, että ihmiset tapaavat toiminnoissaan yhä useammin itsensä kaltaisia ihmisiä ja kosketus erilaisista taustoista tuleviin ryhmiin vähenee.

Kaupungissa liikkumisella on yhteys koulutustasoon ja kotitaustaan. Havainto perustuu maisterintutkielman osana toteutettuun kyselytutkimukseen, jossa todettiin muun muassa, että korkeammin koulutetut vastaajat kävivät Helsingin keskustassa matalasti koulutettuja useammin, ja että heidän arkiset toimensa ja vapaa-ajan viettonsa sijoittuivat useammin sinne. Lisäksi jos vastaajat olivat saaneet lapsuudenkodistaan enemmän kulttuurista pääomaa, kuten kiinnostuksen koulunkäyntiin ja lukemiseen sekä mallin aktiiviseen sosiaaliseen elämään, tai taloudellista pääomaa, he myös liikkuivat muita todennäköisemmin kaupungin keskustassa.
 
Oskar Rönnberg & Venla Bernelius: Kaikkien kaupunki – mutta kaukana? Asukkaiden sosiaalinen tausta ja eriytyvä kaupunkitilan käyttö Helsingissä

Perhetaustan huono-osaisuus ennustaa nuoren syrjäytymistä

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on vakava ongelma. Myös Helsingissä on havaittavissa eriarvoistavia kehityskulkuja: sosioekonomiset piirteet periytyvät sukupolvelta toiselle ja perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä. Helsingissä näin tapahtuu kuitenkin harvemmin kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Teemu Vauhkonen & Mikko Salasuo: Nuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen Helsingissä

Edullisimmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Helsingin edullisemmilla asuinalueilla mitataan keskimääräistä suurempia pienhiukkaspitoisuuksia. Siten pienhiukkasille altistumisesta johtuvia terveyshaittojen taloudellisia kustannuksia kohdistuu suhteellisesti enemmän alemmille tuloluokille. Kalliita asuntoja on sekä puhtaammilla että saasteisemmilla alueilla, jolloin korkeampiin tuloluokkiin kuuluvilla kaupunkilaisilla on paremmin varaa valita asuinpaikka myös vähäpäästöisiltä alueilta.

Nina Hiltunen & Tuukka Saarimaa: Helsingin edullisemmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Poikkeustilanteen synnyttämä Helsinki-apu esimerkki yhteen tulemisen voimasta

Koronapandemian alkuviikkoina käynnistetystä Helsinki-avusta muodostui menestyksekäs esimerkki uudesta yhteistyömuodosta kirkon, kaupungin, järjestöjen, yritysten ja kaupunkilaisten välillä. Kaupunki tunnusti asianmukaisesti rajallisuutensa hyvinvoinnin tarjoajana poikkeusoloissa ja antoi muiden kumppanien tuoda avustuskuvioon mukaan omia vahvuuksiaan. Tutkijat kannustavat pohtimaan Helsinki-avusta saatuja oppeja tulevien tilanteiden varalle, myös sen varalta, että uusi kriisi olisi jopa koronapandemiaa nopeampi ja vaarallisempi.   

Pasi Mäenpää & Henrietta Grönlund: ”Julkista palvelua kirkon kautta” – Helsinki-apu yhdisti kirkon ja kaupungin järjestöihin, yrityksiin ja kaupunkilaisiin

Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-aseman kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti. Maahanmuuttajaväestön sisällä on myös suuria eroja työmarkkina-asemassa.

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Lue koko lehti: Kvartti 1/2021

Kvartti on kaupunginkanslian julkaisema lehti, joka tarjoaa Helsinkiä koskevaa uutta kaupunkitutkimustietoa sekä näkökulmia kaupungin tilastoihin. Artikkelit ovat luettavissa jatkuvasti päivittyvästä verkkojulkaisusta www.kvartti.fi, ja tekstejä julkaistaan neljästi vuodessa myös painettuna lehtenä.

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Jussi Hellsten
Kuva: Jussi Hellsten
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Helsinki-päivänä palkittiin ansioituneita Helsingin tekijöitä12.6.2021 17:30:00 EEST | Tiedote

Tänään 12. kesäkuuta on vietetty perinteistä Helsinki-päivää eli Helsingin "syntymäpäivää". Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin 12.6.1550, eli tänä vuonna juhlitaan jo 471-vuotiasta Helsinkiä. Helsinki-päivänä kaupunki jakaa tunnustuksia ansioituneille helsinkiläisille. Kaupungintalon virtuaalisessa Helsinki-päivän juhlassa jaettiin Helsinki-mitalit, urheilu-, kulttuuri-, taide- ja tiedepalkinnot sekä Helsingin kaupungin tutkimusapurahat. Tänä vuonna palkitsemistilaisuutta pystyi ensimmäistä kertaa seuraamaan suorana Helsinki-kanavalta.

Maailman tarkinta ilmanlaatudataa kehitetään Helsingissä uuden sukupolven sensoriverkoston ja tietomallinnuksen avulla – Kaupunkilaiset mukana kehitystyössä11.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin kaupungin johtamassa Healthy Outdoor Premises for Everyone HOPE -hankkeessa on kehitetty uudenlaista tapaa mitata paikallisia ilmansaasteita kaupunkilaisten mukanaan kantamilla mittalaitteilla. Hanke on osa Helsingin yliopiston Megasense-ohjelmaa, ja taustalla on kokenut kumppaniverkosto, joka tuo yhteen Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin, Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) osaamisen.

Pääkaupunkiseutu palasi alemmalle epidemiatasolle eli kiihtymisvaiheeseen10.6.2021 14:15:40 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan torstaina 10.6.2021, että pääkaupunkiseutu on palannut alemmalle epidemiatasolle, eli kiihtymisvaiheeseen. Linjaus perustuu epidemiologiseen tilanteeseen ja tehtyyn kokonaisarvioon. Ryhmä on valmistellut päätöstä ja sen käytännön toimeenpanoa viime viikon kokouksesta lähtien, jolloin ryhmä ennakoi tilanteen todennäköisesti siirtyvän kohti kiihtymisvaihetta. Tuolloin epävarmuutta loivat muun muassa uusien tartuntojen odotettua hitaampi väheneminen, koulujen päätösviikonlopun mahdollinen vaikutus tartuntamääriin ja virusvarianttien merkitys epidemian hallinnassa. Tilanteen kehittymiseen liittyy edelleen epävarmuuksia. Koronakoordinaatioryhmällä on valmius linjata asiasta nopeastikin uudelleen, mikäli tilanne kääntyy huonompaan suuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme