Helsinkiläisten tavat käyttää kaupunkitilaa eriytyvät koulutustason ja lapsuuden kotitaustan mukaan

Helsingin seudulla on tehty huolestuttavia havaintoja siitä, että osa nuorista ”kuplautuu” omiin lähiöihinsä ja arastelee muualla kaupungissa liikkumista. Esimerkiksi nuoriso-ohjaajat ovat raportoineet nuorista, jotka eivät koskaan käy Helsingin keskustassa. Lisääntyvä elämänkontekstien eriytyminen voi johtaa siihen, että ihmiset tapaavat toiminnoissaan yhä useammin itsensä kaltaisia ihmisiä ja kosketus erilaisista taustoista tuleviin ryhmiin vähenee.

Kaupungissa liikkumisella on yhteys koulutustasoon ja kotitaustaan. Havainto perustuu maisterintutkielman osana toteutettuun kyselytutkimukseen, jossa todettiin muun muassa, että korkeammin koulutetut vastaajat kävivät Helsingin keskustassa matalasti koulutettuja useammin, ja että heidän arkiset toimensa ja vapaa-ajan viettonsa sijoittuivat useammin sinne. Lisäksi jos vastaajat olivat saaneet lapsuudenkodistaan enemmän kulttuurista pääomaa, kuten kiinnostuksen koulunkäyntiin ja lukemiseen sekä mallin aktiiviseen sosiaaliseen elämään, tai taloudellista pääomaa, he myös liikkuivat muita todennäköisemmin kaupungin keskustassa.
 
Oskar Rönnberg & Venla Bernelius: Kaikkien kaupunki – mutta kaukana? Asukkaiden sosiaalinen tausta ja eriytyvä kaupunkitilan käyttö Helsingissä

Perhetaustan huono-osaisuus ennustaa nuoren syrjäytymistä

Nuorten syrjäytymiskierre erityisesti koulusta ja työstä on vakava ongelma. Myös Helsingissä on havaittavissa eriarvoistavia kehityskulkuja: sosioekonomiset piirteet periytyvät sukupolvelta toiselle ja perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä. Helsingissä näin tapahtuu kuitenkin harvemmin kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Teemu Vauhkonen & Mikko Salasuo: Nuorten ylisukupolvinen syrjäytyminen Helsingissä

Edullisimmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Helsingin edullisemmilla asuinalueilla mitataan keskimääräistä suurempia pienhiukkaspitoisuuksia. Siten pienhiukkasille altistumisesta johtuvia terveyshaittojen taloudellisia kustannuksia kohdistuu suhteellisesti enemmän alemmille tuloluokille. Kalliita asuntoja on sekä puhtaammilla että saasteisemmilla alueilla, jolloin korkeampiin tuloluokkiin kuuluvilla kaupunkilaisilla on paremmin varaa valita asuinpaikka myös vähäpäästöisiltä alueilta.

Nina Hiltunen & Tuukka Saarimaa: Helsingin edullisemmilla asuinalueilla keskimääräisesti enemmän pienhiukkaspäästöjä

Poikkeustilanteen synnyttämä Helsinki-apu esimerkki yhteen tulemisen voimasta

Koronapandemian alkuviikkoina käynnistetystä Helsinki-avusta muodostui menestyksekäs esimerkki uudesta yhteistyömuodosta kirkon, kaupungin, järjestöjen, yritysten ja kaupunkilaisten välillä. Kaupunki tunnusti asianmukaisesti rajallisuutensa hyvinvoinnin tarjoajana poikkeusoloissa ja antoi muiden kumppanien tuoda avustuskuvioon mukaan omia vahvuuksiaan. Tutkijat kannustavat pohtimaan Helsinki-avusta saatuja oppeja tulevien tilanteiden varalle, myös sen varalta, että uusi kriisi olisi jopa koronapandemiaa nopeampi ja vaarallisempi.   

Pasi Mäenpää & Henrietta Grönlund: ”Julkista palvelua kirkon kautta” – Helsinki-apu yhdisti kirkon ja kaupungin järjestöihin, yrityksiin ja kaupunkilaisiin

Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-aseman kehitys on 2000-luvulla ollut monelta osin myönteistä, mutta etenkin työllistymisen mahdollisuudet ovat vahvasti riippuvaisia taloudellisista suhdannevaihteluista. Koronapandemia heikentänee ulkomaalaistaustaisten työllisyyskehitystä ainakin tilapäisesti. Maahanmuuttajaväestön sisällä on myös suuria eroja työmarkkina-asemassa.

Pasi Saukkonen: Ulkomaalaistaustaisten merkitys Helsingin työmarkkinoilla kasvaa

Lue koko lehti: Kvartti 1/2021

Kvartti on kaupunginkanslian julkaisema lehti, joka tarjoaa Helsinkiä koskevaa uutta kaupunkitutkimustietoa sekä näkökulmia kaupungin tilastoihin. Artikkelit ovat luettavissa jatkuvasti päivittyvästä verkkojulkaisusta www.kvartti.fi, ja tekstejä julkaistaan neljästi vuodessa myös painettuna lehtenä.

Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä