Järvillä sinilevätilanne edelleen ajankohdalle tyypillinen

Lämmin sää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä. Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy. Paikallisesti sinileväkukinnat ovat jopa vähentyneet havaintopaikoilla mm. Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla sinileväkukintoja ei juurikaan esiinny. Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla sinileväkukintoja on tavattu ajankohtaan nähden hieman enemmän.

Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla runsaasti sinilevää on toistaiseksi havaittu vain kolmella havaintopaikalla ja hieman sinilevää on havaittu 27 havaintopaikalla. Lisäksi tietoa sinilevätilanteesta on saatu myös kansalaisilta. Kuluneella viikolla kansalaisilta on tullut 95 havaintoa, joista 56:ssa havaittiin kukintoja.
Lämpimän sään jatkuessa sinileväkukintojen riski kasvaa edelleen. Toisinaan epävakaampikin sää voi lisätä sinileväkukintoja.

“Pitkään jatkuvat sateet, rankat sadekuurot tai voimakkaat tuulet voivat tuoda lisää ravinteita sinilevien käyttöön lisäten sinileväkukintojen riskiä, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvivesien pintalämpötilat ovat koko Suomessa useita asteita pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa järvien lämpötila on 20-24 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 16-20 astetta.

Merialueilla sinilevähavainnot lisääntyneet

Hellejakso on luonut rannikolla sekä avomerellä suotuisat olosuhteet sinilevän kehittymiselle. Erityisesti Saaristomeren rannikkoalueelta on tehty edellisviikkoon verrattuna enemmän sinilevähavaintoja. Myös Suomenlahden, Selkämeren ja Perämeren rannikkoalueilta on paikoittain havaittu sinilevää. Sinilevää on havaittu sekä pieniä että runsaampiakin määriä.

Itämeren pääaltaan avomerialueilla levää esiintyy runsaasti, etenkin Gotlannin pohjoispuolisilla alueilla. Suomenlahdella on havaittavissa jo jonkin verran pintakukintaa sekä laajalti veteen sekoittunutta sinilevää Suursaaren ja Saaristomeren välisellä avomerialueella. Myös Saaristomeren eteläpuolisella alueella esiintyy veteen sekoittunutta sinilevää. Selkämeren ja Perämeren avomerialueilla sinilevää sen sijaan ei ole havaittavissa.

Vedessä voi paikoin edelleen esiintyä siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Siitepölyä esiintyy erityisesti alkukesällä. Kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.

SYKEssä seurataan kesällä levätilannetta päivittäin satelliittikuvien avulla. Suomen ympäristöhallinnossa ensimmäiset sinilevän satelliittihavainnot tehtiin jo 30 vuotta sitten. Nykyisin levän havainnointiin sopivia satelliitteja on useita, ja kuvien tarkkuus on huomattavasti parantunut. Satelliittihavainnot ovat kaikkien saatavilla TARKKA-palvelussa (syke.fi/tarkka).

Merivesi on edelleen lämmennyt edellisviikosta. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 14–17 astetta, Selkämerellä 17–19 astetta, Saaristomerellä 21–22 astetta ja Suomenlahdella 16–18 astetta.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

• Sinileväinen vesi on riski ihmisille ja eläimille

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

• Sinilevähavainnot Itämeri.fi:ssä
• Sinilevähavainnot Vesi.fi:ssä

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

• Sinileväinfo (pdf)
• Usein kysyttyä sinilevästä

Havainnot kartalla

• Kartta leväseurannan havainnoista

Sinileväkukintojen kesän riskiarvio

• Merialueilla sinileväkukintojen riski kesällä huomattava (tiedote 2.6.2022, SYKE)

Sinilevätilannekooste

• Levätilannekooste

Satelliittihavaintoja

• TARKKA, satelliittikuvien karttapalvelu

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

• Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
• Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009 205, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)

Merialueilta

Rannikon sinilevähavainnot

• Tutkija Lauri Kuismanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 125, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
• Korkeakouluharjoittelija Jonna Kangas, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 267, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)
• Tutkija Teresa Camarena, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 295 251 093, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen, yhteydenotot englanniksi)

Avomeren sinilevähavainnot

• Eotuki@syke.fi
• Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 2088, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)

Itämeren tila

• Ryhmäpäällikkö Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 879, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
• Kehittämispäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)

Viestintä

• Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
• Viestintäharjoittelija Vilma Ruponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 039, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)