Suomen ympäristökeskus

Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana

Jaa

Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana.

Sinileviä on seurattu satelliittikuvista jo 30 vuotta. Sinilevää havaittiin Suomenlahdella tiistaina 28.6.2022 Kuva: SYKE / Tarkka
Sinileviä on seurattu satelliittikuvista jo 30 vuotta. Sinilevää havaittiin Suomenlahdella tiistaina 28.6.2022 Kuva: SYKE / Tarkka

Järvillä sinilevätilanne edelleen ajankohdalle tyypillinen

Lämmin sää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä. Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy. Paikallisesti sinileväkukinnat ovat jopa vähentyneet havaintopaikoilla mm. Kaakkois-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla sinileväkukintoja ei juurikaan esiinny. Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla sinileväkukintoja on tavattu ajankohtaan nähden hieman enemmän.

Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla runsaasti sinilevää on toistaiseksi havaittu vain kolmella havaintopaikalla ja hieman sinilevää on havaittu 27 havaintopaikalla. Lisäksi tietoa sinilevätilanteesta on saatu myös kansalaisilta. Kuluneella viikolla kansalaisilta on tullut 95 havaintoa, joista 56:ssa havaittiin kukintoja.
Lämpimän sään jatkuessa sinileväkukintojen riski kasvaa edelleen. Toisinaan epävakaampikin sää voi lisätä sinileväkukintoja.

“Pitkään jatkuvat sateet, rankat sadekuurot tai voimakkaat tuulet voivat tuoda lisää ravinteita sinilevien käyttöön lisäten sinileväkukintojen riskiä, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvivesien pintalämpötilat ovat koko Suomessa useita asteita pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Etelä- ja Keski-Suomessa järvien lämpötila on 20-24 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 16-20 astetta.

Merialueilla sinilevähavainnot lisääntyneet

Hellejakso on luonut rannikolla sekä avomerellä suotuisat olosuhteet sinilevän kehittymiselle. Erityisesti Saaristomeren rannikkoalueelta on tehty edellisviikkoon verrattuna enemmän sinilevähavaintoja. Myös Suomenlahden, Selkämeren ja Perämeren rannikkoalueilta on paikoittain havaittu sinilevää. Sinilevää on havaittu sekä pieniä että runsaampiakin määriä.

Itämeren pääaltaan avomerialueilla levää esiintyy runsaasti, etenkin Gotlannin pohjoispuolisilla alueilla. Suomenlahdella on havaittavissa jo jonkin verran pintakukintaa sekä laajalti veteen sekoittunutta sinilevää Suursaaren ja Saaristomeren välisellä avomerialueella. Myös Saaristomeren eteläpuolisella alueella esiintyy veteen sekoittunutta sinilevää. Selkämeren ja Perämeren avomerialueilla sinilevää sen sijaan ei ole havaittavissa.

Vedessä voi paikoin edelleen esiintyä siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Siitepölyä esiintyy erityisesti alkukesällä. Kaikkiin veden värjäytymiin tulee suhtautua asianmukaisella varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.

SYKEssä seurataan kesällä levätilannetta päivittäin satelliittikuvien avulla. Suomen ympäristöhallinnossa ensimmäiset sinilevän satelliittihavainnot tehtiin jo 30 vuotta sitten. Nykyisin levän havainnointiin sopivia satelliitteja on useita, ja kuvien tarkkuus on huomattavasti parantunut. Satelliittihavainnot ovat kaikkien saatavilla TARKKA-palvelussa (syke.fi/tarkka).

Merivesi on edelleen lämmennyt edellisviikosta. Ilmatieteen laitoksen Meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 14–17 astetta, Selkämerellä 17–19 astetta, Saaristomerellä 21–22 astetta ja Suomenlahdella 16–18 astetta.

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.

SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Havainnot kartalla

Sinileväkukintojen kesän riskiarvio

Sinilevätilannekooste

Satelliittihavaintoja


Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
  • Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009 205, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)


Merialueilta

Rannikon sinilevähavainnot

  • Tutkija Lauri Kuismanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 125, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
  • Korkeakouluharjoittelija Jonna Kangas, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 267, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)
  • Tutkija Teresa Camarena, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 295 251 093, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen, yhteydenotot englanniksi)

Avomeren sinilevähavainnot

  • Eotuki@syke.fi
  • Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 2088, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)

Itämeren tila

  • Ryhmäpäällikkö Vivi Fleming, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 879, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
  • Kehittämispäällikkö Mika Raateoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)

Viestintä

  • Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi (1.7. asti)
  • Viestintäharjoittelija Vilma Ruponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 039, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.7. alkaen)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sinileviä on seurattu satelliittikuvista jo 30 vuotta. Sinilevää havaittiin Suomenlahdella tiistaina 28.6.2022 Kuva: SYKE / Tarkka
Sinileviä on seurattu satelliittikuvista jo 30 vuotta. Sinilevää havaittiin Suomenlahdella tiistaina 28.6.2022 Kuva: SYKE / Tarkka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Blågrönalgsläget lugnt i sjöar och till havs, men det varma vädret kan fortfarande öka antalet blomningar mot slutet av sommaren4.8.2022 13:37:26 EEST | Tiedote

Blågrönalgsläget i sjöar har försämrats ställvis sedan förra veckan, även om den nationella situationen i insjöar är lugn. I havsområden har antalet ytblomningar minskat, och på många ställen har blågrönalgerna blandats med vattnet. Det varma och lugna vädret kan ytterligare öka antalet blågrönalgblomningar under sensommaren. Ställvis har döda blågrönalgceller drivit in på stränderna och färgat stränderna turkosa på grund av färgpigmentet i algerna.

Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä4.8.2022 13:04:47 EEST | Tiedote

Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia.

Det dåliga blågrönalgsläget till havs har blivit lite bättre, små algmängder i sjöarna28.7.2022 13:15:17 EEST | Tiedote

Det nationella blågrönalgsläget har förbättrats något sedan förra veckan. Blågrönalgobservationerna i sjöar har minskat till följd av det blåsiga och regniga vädret, och situationen i insjöar är fortfarande bättre än vanligt. Det dåliga blågrönalgsläget i havsområdena har också blivit lite bättre, men blågröna alger har fortfarande observerats i större mängder än i genomsnitt under de senaste åren. Observationer har gjorts särskilt i Skärgårdshavets kustområden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme