Henkilökunnan väliset kontaktit riskinä koronavirustartunnoille

HUSin tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon, missä yksiköissä ja minkälaisin oirein HUSin hoitohenkilökunnan keskuudessa on ollut koronavirustartuntoja.

Tutkimuksessa HUSin hoitohenkilökunnasta 3,3 % sairasti COVID-19-taudin sen ensimmäisen aallon aikana. Koronavirustartuntoja löytyi tehohoito-osastoilla koronaviruspotilaita hoitaneilta vain yhdeltä henkilöltä eli 0,9 %:lta, kun taas koronaa sairastavien vuodeosastoilla työskennelleillä tartuntoja oli 8 henkilöllä eli 9,1 %:lla.

Eron syynä saattaa tutkijoiden mukaan olla muun muassa se, että teho-osastolla työskentelevillä on koko työajan täysi suojaus ja heidän kontaktinsa muuhun henkilökuntaan voi työaikana olla muita vähäisempää. Vuodeosastoilla esimerkiksi potilaan seurantatiedot kirjataan yleensä osaston kansliassa, missä on muutakin henkilökuntaa, kun taas teho-osastoilla kirjaaminen tapahtuu suojattuna potilaan luona.

Eniten tartuntoja löytyi niillä osastoilla työskenteleviltä, joissa ei ollut koronaa sairastavia potilaita, mutta joiden työntekijät olivat kokoontuneet töiden jälkeen yhteiseen tilaisuuteen.

”Henkilökunnan keskinäiset kontaktit voivat olla tartuntariski eli turvaväleistä tulee huolehtia. Työpaikalla ja työajan ulkopuolella on kanssakäymistä syytä rajoittaa koronapandemian aikana”, kertoo ylilääkäri, professori Anu Kantele HUSin Infektiosairauksien yksiköstä.

Vain oireilevien testaaminen perusteltua

Tutkimuksen kaikilla koronavirustartunnan saaneilla oli oireita, mutta ne olivat yhtä tapausta lukuun ottamatta lieviä. Oireina erottuivat selkeimmin haju- ja makuaistin menetys. Muita oireita olivat lihassärky, väsymys, kuume ja painontunne rinnassa. Monet oireet olivat epäspesifisiä ja samankaltaisia oli myös muista hengitystieinfektioista kärsivillä.

”Käytäntömme, että vain oireiset testataan, vaikuttaa hyvältä, sillä aiemmin tunnistamattomia tapauksia ei juuri löytynyt”, Anu Kantele sanoo.

Tutkimukseen osallistui 1095 HUSin henkilökunnan jäsentä: lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, osastosihteereitä ja laitoshuoltajia työympäristöistä, jotka oli valittu kattamaan sekä vähäisen että suuren koronatartunnan riskin. Koronavirustartuntaa analysoitiin veren seerumista kolmella eri menetelmällä. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät kyselykaavakkeen ja kävivät yhdessä tai useamassa verikokeessa.

Toinen tutkimus selvitti:
HUSin hoitohenkilökunnalla riski saada koronatartunta kollegaltaan vapaa-ajallaan

Toisessa tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan altistumista koronavirustartunnoille työ- ja vapaa-ajalla. Tutkimuksessa oli mukana 866 HUSin sairaanhoitajaa, kätilöä ja lääkäriä. He vastasivat heinäkuussa 2020 kyselyyn mahdollisista oireistaan, työstään, altistumisestaan koronavirukselle sekä suojautumisestaan. Kaikki, joilla oli oireita, testattiin.

Tutkimukseen osallistuneista 41 henkilöllä oli koronavirustartunta tai sen vasta-aineita. Heistä 22 oli todennäköisesti saanut tartunnan työpaikallaan, 15 työpaikan ulkopuolella ja 4 tapausta jäi epäselväksi.

Noin puolet sairastuneista eli 21 henkilöä oli saanut koronavirustartuntansa toiselta henkilökunnan jäseneltä, ja näistä tartunnoista puolet oli henkilökunta saanut vapaa-ajallaan.

”FFP2 tai FFP3-tason hengityssuojaimet ja muu suojavarustus estävät tartuntoja. Potilailta henkilökunnalle siirtyneitä tartuntoja havaittiin vähän, mutta henkilökunnan väliset kontaktit vaikuttavat olevan suurin riski niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin”, toteavat tutkijat Enni Sanmark ja Lotta Oksanen.