Henkilökunnan väliset kontaktit riskinä koronavirustartunnoille
12.1.2021 10:50:09 EET | HUS | Tiedote
HUSin tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon, missä yksiköissä ja minkälaisin oirein HUSin hoitohenkilökunnan keskuudessa on ollut koronavirustartuntoja.
Tutkimuksessa HUSin hoitohenkilökunnasta 3,3 % sairasti COVID-19-taudin sen ensimmäisen aallon aikana. Koronavirustartuntoja löytyi tehohoito-osastoilla koronaviruspotilaita hoitaneilta vain yhdeltä henkilöltä eli 0,9 %:lta, kun taas koronaa sairastavien vuodeosastoilla työskennelleillä tartuntoja oli 8 henkilöllä eli 9,1 %:lla.
Eron syynä saattaa tutkijoiden mukaan olla muun muassa se, että teho-osastolla työskentelevillä on koko työajan täysi suojaus ja heidän kontaktinsa muuhun henkilökuntaan voi työaikana olla muita vähäisempää. Vuodeosastoilla esimerkiksi potilaan seurantatiedot kirjataan yleensä osaston kansliassa, missä on muutakin henkilökuntaa, kun taas teho-osastoilla kirjaaminen tapahtuu suojattuna potilaan luona.
Eniten tartuntoja löytyi niillä osastoilla työskenteleviltä, joissa ei ollut koronaa sairastavia potilaita, mutta joiden työntekijät olivat kokoontuneet töiden jälkeen yhteiseen tilaisuuteen.
”Henkilökunnan keskinäiset kontaktit voivat olla tartuntariski eli turvaväleistä tulee huolehtia. Työpaikalla ja työajan ulkopuolella on kanssakäymistä syytä rajoittaa koronapandemian aikana”, kertoo ylilääkäri, professori Anu Kantele HUSin Infektiosairauksien yksiköstä.
Vain oireilevien testaaminen perusteltua
Tutkimuksen kaikilla koronavirustartunnan saaneilla oli oireita, mutta ne olivat yhtä tapausta lukuun ottamatta lieviä. Oireina erottuivat selkeimmin haju- ja makuaistin menetys. Muita oireita olivat lihassärky, väsymys, kuume ja painontunne rinnassa. Monet oireet olivat epäspesifisiä ja samankaltaisia oli myös muista hengitystieinfektioista kärsivillä.
”Käytäntömme, että vain oireiset testataan, vaikuttaa hyvältä, sillä aiemmin tunnistamattomia tapauksia ei juuri löytynyt”, Anu Kantele sanoo.
Tutkimukseen osallistui 1095 HUSin henkilökunnan jäsentä: lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, osastosihteereitä ja laitoshuoltajia työympäristöistä, jotka oli valittu kattamaan sekä vähäisen että suuren koronatartunnan riskin. Koronavirustartuntaa analysoitiin veren seerumista kolmella eri menetelmällä. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät kyselykaavakkeen ja kävivät yhdessä tai useamassa verikokeessa.
Toinen tutkimus selvitti:
HUSin hoitohenkilökunnalla riski saada koronatartunta kollegaltaan vapaa-ajallaan
Toisessa tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan altistumista koronavirustartunnoille työ- ja vapaa-ajalla. Tutkimuksessa oli mukana 866 HUSin sairaanhoitajaa, kätilöä ja lääkäriä. He vastasivat heinäkuussa 2020 kyselyyn mahdollisista oireistaan, työstään, altistumisestaan koronavirukselle sekä suojautumisestaan. Kaikki, joilla oli oireita, testattiin.
Tutkimukseen osallistuneista 41 henkilöllä oli koronavirustartunta tai sen vasta-aineita. Heistä 22 oli todennäköisesti saanut tartunnan työpaikallaan, 15 työpaikan ulkopuolella ja 4 tapausta jäi epäselväksi.
Noin puolet sairastuneista eli 21 henkilöä oli saanut koronavirustartuntansa toiselta henkilökunnan jäseneltä, ja näistä tartunnoista puolet oli henkilökunta saanut vapaa-ajallaan.
”FFP2 tai FFP3-tason hengityssuojaimet ja muu suojavarustus estävät tartuntoja. Potilailta henkilökunnalle siirtyneitä tartuntoja havaittiin vähän, mutta henkilökunnan väliset kontaktit vaikuttavat olevan suurin riski niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin”, toteavat tutkijat Enni Sanmark ja Lotta Oksanen.
Yhteyshenkilöt
Yhteystiedot
Anu Kantele, professori, ylilääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Infektiosairauksien klinikka
anu.kantele@hus.fi, 050 471 0203
Enni Sanmark, LT, tutkija, korva-,nenä ja kurkkutauteihin erikoistuva lääkäri
HUS Korva-, nenä-, ja kurkkutautien klinikka
enni@sanmark.fi, 040 844 6940
Muut HUSissa meneillään olevat ja alkavat tutkimukset:
Anne Pitkäranta, professori, HUSin tutkimusjohtaja
anne.pitkaranta@hus.fi, 040 643 0511
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme