Henkilöstö, potilaat ja asiakkaat tiiviisti mukana Laakson uuden yhteissairaalan suunnittelussa

Laakson yhteissairaalasta on tulossa nykyaikainen tutkimus- ja opetussairaala, jonne tulee yli 900 sairaansijaa. Sen ensimmäinen osa on tarkoitus saada käyttöön noin vuonna 2026, ja uuden sairaala-alueen on tarkoitus olla kokonaan valmis 2030-luvun alkuvuosina.

Laakson yhteissairaalan suunnittelussa on haluttu osallistaa mahdollisimman laajasti sen tulevaa henkilöstöä sekä asiakkaita ja potilaita. Tätä varten on järjestetty lukuisia työpajoja, infotilaisuuksia ja koronapandemian aikana Teams-tapaamisia.

Virtuaalisia tutustumiskäyntejä on ollut mahdollista tehdä 3D-mallinnusten ansiosta, ja ennen pandemiaa sekä henkilöstö että asiakasraatilaiset pääsivät tutustumaan virtuaalisiin potilashuoneisiin.

HUS Psykiatrian johtava ylihoitaja Päivi Soininen vahvistaa, että sekä tiloissa töitä tekevä henkilöstö että asiakasraadit kokemusasiantuntijoineen ovat päässeet kiinteästi suunnitteluun mukaan.

Tilojen lisäksi suunnittelun aikana on yhdessä pohdittu ja kehitetty myös toimintaa uusissa tiloissa.

Suunnitteluryhmiä on ollut useita ja niillä eri tehtäviä. Soininen on vetänyt osastoryhmän lisäksi ryhmää, jossa on suunniteltu lääkehoitoprosessia: kuinka kaikki lääkkeet siirtyvät tehokkaasti ja turvallisesti apteekista ja lääkehuoneesta eri osastojen potilaille.

– Uuteen rakennukseen tulee paljon uutta tekniikkaa, jota voimme arjen toiminnassa hyödyntää. Robotiikka tulee avuksi esimerkiksi lääkkeiden jakamisessa potilaskohtaisiin annoksiin, Soininen kertoo.

Yksi somatiikan edustajista on ollut Laakson sairaalan osasto 3:n osastonhoitaja Mervi Leppänen Helsingin kaupungilta. Hän kertoo, että suunnittelussa henkilöstö haastettiin miettimään tulevaisuuden sairaalaa ja sen hoidon toimintatapoja.

Hän kiittää keväällä rakennettua potilashuoneen mallia, jossa hoitajat pääsivät testaamaan tilan toimivuutta ja esimerkiksi sitä, kuinka apuvälineet mahtuvat mukaan toimintaan.

Leppänen odottaa pääsyä uusiin tiloihin ja on vakuuttunut, että ne toimivat myös hyvänä hoitohenkilöstön rekrytointivalttina. Hän uskoo, että mielenkiintoa herättää myös toiminnan monipuolisuus. Saman katon alle saadaan somatiikan ja psykiatrian hoito.

– Tästä tulee hyvä. Pääsemme toteuttamaan uusissa tiloissa laadukasta fysioterapiaa, sanoo puolestaan fysioterapeutti Hanna Autio-Väisänen HUSin neurologian osastolta.

Hän korostaa, että myös ulkotilat on suunniteltu ammattilaisten työryhmissä. Osasta piha-aluetta tulee kuntouttavaa, ja siellä voi harjoitella vaikkapa eri kuntoiluvälineiden avulla.

– Kuntoutujat, joilla on muistin ja havainnoinnin vaikeuksia, voivat ulkoilla piha-alueella turvallisesti, Autio-Väisänen sanoo.

Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdepalveluiden osastonhoitaja Hannele Kanerva huomauttaa, että yhteisessä suunnittelussa on ollut erittäin hyvä ilmapiiri. Ihmiset ovat sitoutuneesti ja kehittämiselle myönteisesti paneutuneet miettimään, kuinka potilaille saadaan mahdollisimman hyvä hoitoympäristö ja sairaalaan vahva osaamisen hoitokulttuuri.

Hän kertoo keskeisen kysymyksen olleen, miltä potilaalta tuntuu olla uudessa rakennuksessa ja kokeeko hän saavansa laadukasta ja turvallista hoitoa.

– Olemme pohtineet pieniä yksityiskohtia myöten kaikkea mahdollista heti sairaala-alueelle saapumisesta lähtien.

Kanerva korostaa, että rakennusta on toki suunniteltu myös työvuorossa olevan henkilöstön kannalta. Ammattilaiset ovat pohtineet ja ratkoneet muun muassa, kuinka eri tehtävät saadaan sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla ja kuinka esimerkiksi potilaan rauhoittaminen onnistuu turvallisesti ja tehokkaasti.

Asiakasraati kiinteästi mukana

Tapio Hill on yksi HUSin Neurokeskuksen asiakasraadin jäsenistä. Hän kertoo, ettei pandemiatilanteen takia kasvokkaisia suunnittelukokouksia ole voitu viime aikoina pitää, mutta asiakasraati on päässyt kommentoimaan aktiivisesti muutoin esimerkiksi rakennekuvia ja havainnollisia 3D-animaatiototeutuksia.

Hill sanoo, että asiakasraadin kommentteja kuunneltiin aidosti. Raatilaiset kiinnittivät huomiota muun muassa valoärsykkeisiin. Osaa neurologisista potilaista haittaavat muun muassa välkkyvät valot ja loisteputket. Myöskään televisioruutuja ei haluta yhteisiin tiloihin.

– Myös autojen valot parvekkeiden lasikaiteiden läpi voisivat vaivata osaa potilaista, joten toivoimme niihin mattapintaa tai maalausta. Tällaiset asiat eivät välttämättä olisi tulleet suunnittelijoille muutoin mieleen, Hill sanoo.

Myös HUSin psykiatrian asiakasraatilaisille Tiina Maunolle ja Joni Romppaselle on välittynyt vahva tunne kuulluksi tulemisesta.

He antavat erityiskiitokset yhden hengen potilashuoneista. Joidenkin potilaiden osastohoito voi kestää ennemmin viikkoja kuin päiviä, joten omaa rauhaa tarvitaan.

Laakson yhteissairaala on savuton, mutta tahdostaan riippumatta psykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden tupakointi on oltava mahdollista eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaisesti.

Psykiatristen osastojen parvekkeille tuleekin tupakointikopit, joista savu ohjataan pois. Romppanen on tästä hyvillään. Hän oli omissa kommenteissaan korostanut, etteivät tupakoijat halua häiritä muita parvekkeella olijoita savulla.

Psykiatrian asiakasraatilaiset ovat kertoneet palautteenaan myös, ettei yhden hengen huoneen tarvitse olla 18 neliön suuruinen. He eivät yleensä tarvitse apuvälineitä, joten jokusen neliön pienempikin riittää mainiosti.

Palautteessa ehdotettiin myös osastojen avopalvelupisteitä, joissa hoitaja on aina paikalla ja jossa saa nopeasti hoidettua asiansa.

Mauno ja Romppanen kiittävät, että ovat päässeet mukaan suunnitteluun varhaisesta vaiheesta lähtien. Silloin pääsee oikeasti vaikuttamaan hyvään lopputulokseen.

Helsingin kaupungin ja HUSin yhteishanke – Laakson yhteissairaala

* Laakson yhteissairaalassa toimii psykiatrista ja somaattista sairaalatoimintaa ja niitä tukevaa polikliinista toimintaa.

* Laaksoon keskitetään psykiatrinen sairaalahoito Uudellamaalla, HUSin vaativa neurologinen kuntoutus ja neurologian poliklinikan toimintaa, mukaan lukien aivovammapoliklinikka.

* Yhteissairaalaan tulee helsinkiläisten somaattista sairaalahoitoa ja kuntoutusta, palliatiivista ja saattohoitoa sekä polikliinistä toimintaa, kuten geriatrian ja sisätautien poliklinikat.

* Monet sairaalan korvaamista nykyisistä tiloista ovat huonossa kunnossa eivätkä sovellu nykyaikaiseen potilashoitoon. Laakson nykyisiä huonokuntoisia tiloja ryhdytään purkamaan ensi vuoden alkupuolella.

* Meilahden ja Laakson sairaala-alue yhdistyvät jatkossa maanalaisella tunnelilla.