Finanssiala ry

Henkilötunnukseen useita uudistuksia – uusi yksilöintitunnus on tarpeeton ja hintava lisä

Jaa

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen henkilötunnusten uudistamisesta 15.9.2022. Nykyisten henkilötunnusten osittaisuudistukset olisivat finanssialan mielestä riittävät ratkaisemaan esitetyt ongelmat. Hallitus esittää lisäksi henkilötunnusten rinnalle luotavaa uutta vapaaehtoista yksilöintitunnusta. Tämä uudistus olisi kallis ja muiden uudistusten jälkeen tarpeeton. Yksilöintitunnuksen vapaaehtoinen käyttö tarkoittaa, että rinnalla on pidettävä nykyistä henkilötunnusta. Tämä voi aiheuttaa sekaannuksia.

Henkilötunnuksiin on tulossa useita perusteltuja uudistuksia. Tunnukset olivat tietyiltä päiviltä loppumassa, mikä ratkaistaan tuomalla niihin uusia välimerkkejä. Henkilötunnuksia myös muutetaan niin, että tunnuksen loppuosasta ei siirtymäajan jälkeen enää voi päätellä sukupuolta. Myös henkilötunnuksen antaminen ulkomaalaiselle helpottuu. Nämä perustellut uudistukset tulevat tehdyiksi lähivuosien aikana.

Finanssiala ihmettelee henkilötunnuksen perusteltujen uudistuksen rinnalle esitettyä uutta kansalaisten yksilöintitunnusta. Esityksen mukaan tunnusta hyödyntäisivät yritykset, viranomaiset ja yhteisöt omissa tietojärjestelmissään – vapaaehtoisesti.

”Keväällä järjestetty lausuntokierros osoittaa, että yksilötunnuksen käyttö olisi hyvin hajanaista, koska mikään ei siihen velvoita. Tällaisen rinnakkaisen tunnusjärjestelmän luominen aiheuttaisi runsaasti kuluja koko yhteiskunnalle, ja siitä tulisi luopua”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Esityksen perusteluissa esille tuodut ongelmat saataisiin finanssialan mielestä riittävästi ratkaistua nykyisten henkilötunnusten osittaisuudistuksin. Uudet välimerkit torjuvat tunnusten loppumista tietyiltä päiviltä, eikä tunnuksen uudistuvasta loppuosasta voi enää päätellä henkilön sukupuolta. Uudistus myös sujuvoittaa maahanmuuttoa, kun ulkomaalainen voidaan tunnistaa nopeammin ja joustavammin. Tällä lyhennetään odotusaikaa ja mahdollistetaan etäasiointi suomalaisten viranomaisten palveluissa jo ennen maahantuloa.

Kun vanhaa henkilötunnusjärjestelmää nyt uudistetaan, ja sen käyttö jatkuu, on epäselvää, mitkä olisivat organisaatioille tulevat hyödyt uuden rinnakkaisen yksilöintitunnusjärjestelmän perustamisesta. Toisaalta henkilötunnusten korvaaminen kokonaan yksilöintitunnuksella olisi todella raskas ja kallis toimenpide.

Henkilötunnusta käsittelevät tietojärjestelmissään lukuisat tahot. Henkilötunnusten korvaaminen yksilöintitunnuksella aiheuttaisi todella suuria kustannuksia; finanssialan arvion mukaan kaikkiaan hintalappu yhteiskunnalle olisi noin miljardi euroa. Osittaisuudistustenkin kustannukset noussevat yhteensä satoihin miljooniin.

Rinnakkaiset järjestelmät loisivat sekaannusta

Uuden yksilöintitunnuksen ei ole tarkoitus korvata henkilötunnusta, vaan se luotaisiin nykyisen henkilötunnuksen rinnalle. Kahden rinnakkaisen järjestelmän pystyttäminen olisi omiaan luomaan sekaannusta ja hämmennystä kansalaisten yksilöintiin.

Monissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tietojen vaihto tietojärjestelmien ja eri toimijoiden kesken on elinehto.

”Jos yksi järjestelmä käyttää yksilöinnissään perinteistä henkilötunnusta ja toinen yksilöintitunnusta, on yhteensovittamisessa oma työnsä ja virheherkkyys kasvaa”, Kaarlela summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Omaisten taakkaa kevennettävä – poliitikoilta vahva tuki vainajan asiat yhteen kokoavalle sähköiselle alustalle23.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Peräti 86 prosenttia päättäjistä kannattaa palvelualustaa, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu. Vasemmistoliiton kannattajista alustaa puoltaa sata prosenttia vastaajista. Tieto käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. Finanssiala on yhteistyökumppaneineen edistänyt kuoleman ekosysteemiksi kutsuttua sähköistä järjestelmää, joka kokoaisi eri tahojen tiedot yhteen palveluun helpottamaan omaisten taakkaa. Aiheesta keskustellaan Finanssiala ry:n pyöreän pöydän webinaarissa 23.11.2022 kello 9. Linkki tilaisuuteen tiedotteen lopussa.

Kolme neljäsosaa päättäjistä tukee kansankapitalismia – sijoittamisen verotuksen kiristäminen ei saa kannatusta oikealla eikä vasemmalla16.11.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia) poliittisista päättäjistä on sitä mieltä, että suomalaisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta. Päättäjien kannat ilmenevät Aula Research Oy:n Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta päättäjille ja viranomaisille suunnatussa kyselyssä. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat mm. kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluejohto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet. Kyselyyn vastasi 127 poliittista päättäjää.

Finanssialan maksamat yhteisöverot nousivat reiluun 900 miljoonaan euroon – yhteisöverotilaston 12:n kärjessä neljä finanssiyhtiötä9.11.2022 09:38:46 EET | Tiedote

Finanssialan koko verokädenjälki oli vuonna 2021 noin 4,8 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (920 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (848 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (999 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (610 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (960 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa).

Suomen erityispiirteitä ei ole vielä riittävästi otettu huomioon Basel-pankkisääntelyssä – huolena asunto- ja yrityslainat8.11.2022 17:38:30 EET | Tiedote

Pankkien vakavaraisuutta sääntelevä Basel III -uudistus uhkaa vähäriskisiä asunto- ja yrityslainoja. Juuri tällaiset lainat ovat Suomen pankkimarkkinalle tyypillisiä. Finanssialan huoli on, että jos sääntelyuudistus toteutuu ehdotetussa muodossa, kannattaako kotitalouksien ja yritysten enää ottaa lainoja ja investoida vai laittaa odotteluvaihde päälle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme