Henkivakuutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on lapsia ja lainaa – Suomesta ainutlaatuinen tutkimus

Henkivakuutusturvan näkökulmasta suomalaisperheet elävät varsin huoletonta elämää. Finanssiala ry:n (FA) tuoreen vakuutustutkimuksen löydökset tukevat Etlan havaintoa. Vakuutustutkimuksessa vain viidennes kaikista vastaajista koki puolison kuoleman uhkaksi taloudelliselle hyvinvoinnilleen, lapsiperheikäisistä vastaajista vain 13 prosenttia.

Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari FA:sta soisi erityisesti lapsiperheiden heräävän. ”Tunnetusti kaikkein suurimmat asuntolainat ovat talouksilla, joissa on kouluikäisiä lapsia. Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina”, Kivisaari sanoo.

Etlan tutkimuksessa mainitun keskimääräisen henkivakuutusvajeen suuruisen vakuutuksen saa melko edullisesti. Erään esimerkkilaskelman mukaan 40-vuotiaan parin pariturvana otettu 70 000 euron vakuutus maksaisi vajaat 30 euroa kuukaudessa. Ammattiliiton kautta tarjottuna ryhmävakuutuksena se olisi vieläkin edullisempi, vajaat 10 euroa kuukaudessa. 100 000 euron korvaussummalla laskettuna vakuutuksen hinta olisi noin 40 euroa kuukaudessa ja ammattiliiton jäsenalennuksella vajaat 14 euroa kuukaudessa.

Pariturva tarkoittaa kahden hengen henkivakuutusta, jossa on yhteinen korvaussumma. Molemmilla vakuutetuilla on omat edunsaajansa. Toisen kuollessa korvaussumma maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen osapuolen edunsaajille. Mikäli molemmat vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 7 600 työikäistä henkilöä. Työsuhteessa lakisääteinen työnantajan kustantama työntekijäin ryhmähenkivakuutus kompensoi jonkin verran kuolleen henkilön tulonmenetystä. Korvaussummat eivät ole kovin suuria ja ne määräytyvät kuolleen työntekijän iän ja huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Jos kuolinsyynä on tapaturma, maksetaan lisäksi 50 prosentin tapaturmakorotus. ”Myös lakisääteiset perhe-eläkkeet kompensoivat tulonmenetystä, mutta kuten Etlan tutkimuksessa todetaan, vapaaehtoiselle täydentävälle turvalle on tarvetta lakisääteisen sosiaaliturvan jälkeenkin”, Kivisaari toteaa.

Etlan tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten lähettämää anonymisoitua dataa, jonka Tilastokeskus on yhdistänyt koko Suomen väestön kattaviin taustatietoihin. Tutkimuksen tulokset ovat olemassa vain aggregaattitasolla, eli ne eivät ole jäljitettävissä yksilötasolle. Tutkimuksessa käytetty tarkasteluajanjakso on 2018–2020.

Tutkimusraportti

Etlan tiedote