Henkivakuutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on lapsia ja lainaa – Suomesta ainutlaatuinen tutkimus
Henkivakuutusturvan näkökulmasta suomalaisperheet elävät varsin huoletonta elämää. Finanssiala ry:n (FA) tuoreen vakuutustutkimuksen löydökset tukevat Etlan havaintoa. Vakuutustutkimuksessa vain viidennes kaikista vastaajista koki puolison kuoleman uhkaksi taloudelliselle hyvinvoinnilleen, lapsiperheikäisistä vastaajista vain 13 prosenttia.
Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari FA:sta soisi erityisesti lapsiperheiden heräävän. ”Tunnetusti kaikkein suurimmat asuntolainat ovat talouksilla, joissa on kouluikäisiä lapsia. Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina”, Kivisaari sanoo.
Etlan tutkimuksessa mainitun keskimääräisen henkivakuutusvajeen suuruisen vakuutuksen saa melko edullisesti. Erään esimerkkilaskelman mukaan 40-vuotiaan parin pariturvana otettu 70 000 euron vakuutus maksaisi vajaat 30 euroa kuukaudessa. Ammattiliiton kautta tarjottuna ryhmävakuutuksena se olisi vieläkin edullisempi, vajaat 10 euroa kuukaudessa. 100 000 euron korvaussummalla laskettuna vakuutuksen hinta olisi noin 40 euroa kuukaudessa ja ammattiliiton jäsenalennuksella vajaat 14 euroa kuukaudessa.
Pariturva tarkoittaa kahden hengen henkivakuutusta, jossa on yhteinen korvaussumma. Molemmilla vakuutetuilla on omat edunsaajansa. Toisen kuollessa korvaussumma maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen osapuolen edunsaajille. Mikäli molemmat vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 7 600 työikäistä henkilöä. Työsuhteessa lakisääteinen työnantajan kustantama työntekijäin ryhmähenkivakuutus kompensoi jonkin verran kuolleen henkilön tulonmenetystä. Korvaussummat eivät ole kovin suuria ja ne määräytyvät kuolleen työntekijän iän ja huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Jos kuolinsyynä on tapaturma, maksetaan lisäksi 50 prosentin tapaturmakorotus. ”Myös lakisääteiset perhe-eläkkeet kompensoivat tulonmenetystä, mutta kuten Etlan tutkimuksessa todetaan, vapaaehtoiselle täydentävälle turvalle on tarvetta lakisääteisen sosiaaliturvan jälkeenkin”, Kivisaari toteaa.
Etlan tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten lähettämää anonymisoitua dataa, jonka Tilastokeskus on yhdistänyt koko Suomen väestön kattaviin taustatietoihin. Tutkimuksen tulokset ovat olemassa vain aggregaattitasolla, eli ne eivät ole jäljitettävissä yksilötasolle. Tutkimuksessa käytetty tarkasteluajanjakso on 2018–2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Vaikka raportointisääntely kevenee, ei finanssiyhtiöiden tarve kestävyystiedolle ole katoamassa mihinkään17.12.2025 11:28:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme