Henkivakuutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on lapsia ja lainaa – Suomesta ainutlaatuinen tutkimus
Henkivakuutusturvan näkökulmasta suomalaisperheet elävät varsin huoletonta elämää. Finanssiala ry:n (FA) tuoreen vakuutustutkimuksen löydökset tukevat Etlan havaintoa. Vakuutustutkimuksessa vain viidennes kaikista vastaajista koki puolison kuoleman uhkaksi taloudelliselle hyvinvoinnilleen, lapsiperheikäisistä vastaajista vain 13 prosenttia.
Varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari FA:sta soisi erityisesti lapsiperheiden heräävän. ”Tunnetusti kaikkein suurimmat asuntolainat ovat talouksilla, joissa on kouluikäisiä lapsia. Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina”, Kivisaari sanoo.
Etlan tutkimuksessa mainitun keskimääräisen henkivakuutusvajeen suuruisen vakuutuksen saa melko edullisesti. Erään esimerkkilaskelman mukaan 40-vuotiaan parin pariturvana otettu 70 000 euron vakuutus maksaisi vajaat 30 euroa kuukaudessa. Ammattiliiton kautta tarjottuna ryhmävakuutuksena se olisi vieläkin edullisempi, vajaat 10 euroa kuukaudessa. 100 000 euron korvaussummalla laskettuna vakuutuksen hinta olisi noin 40 euroa kuukaudessa ja ammattiliiton jäsenalennuksella vajaat 14 euroa kuukaudessa.
Pariturva tarkoittaa kahden hengen henkivakuutusta, jossa on yhteinen korvaussumma. Molemmilla vakuutetuilla on omat edunsaajansa. Toisen kuollessa korvaussumma maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen osapuolen edunsaajille. Mikäli molemmat vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa kuoli 7 600 työikäistä henkilöä. Työsuhteessa lakisääteinen työnantajan kustantama työntekijäin ryhmähenkivakuutus kompensoi jonkin verran kuolleen henkilön tulonmenetystä. Korvaussummat eivät ole kovin suuria ja ne määräytyvät kuolleen työntekijän iän ja huollettavien lasten lukumäärän perusteella. Jos kuolinsyynä on tapaturma, maksetaan lisäksi 50 prosentin tapaturmakorotus. ”Myös lakisääteiset perhe-eläkkeet kompensoivat tulonmenetystä, mutta kuten Etlan tutkimuksessa todetaan, vapaaehtoiselle täydentävälle turvalle on tarvetta lakisääteisen sosiaaliturvan jälkeenkin”, Kivisaari toteaa.
Etlan tutkimuksessa on hyödynnetty henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle tätä tutkimusta varten lähettämää anonymisoitua dataa, jonka Tilastokeskus on yhdistänyt koko Suomen väestön kattaviin taustatietoihin. Tutkimuksen tulokset ovat olemassa vain aggregaattitasolla, eli ne eivät ole jäljitettävissä yksilötasolle. Tutkimuksessa käytetty tarkasteluajanjakso on 2018–2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko KivisaariVaratoimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4220esko.kivisaari@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Suomalaiset hoivakeskustelusta: Varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin – omaehtoisesta vanhuuteen varautumisesta tehtävä houkuttelevampaa13.8.2025 09:59:10 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen vastaajista 77 prosenttia on sitä mieltä, että varallisuus ei saa vaikuttaa hoivamaksuihin. Yhtä suuri osuus on sitä mieltä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle on oltava helpompaa ja houkuttelevampaa. Finanssiala ei kannata sitä, että varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Toimivassa järjestelmässä julkinen sektori turvaa perustason, jota voi halutessaan täydentää omin varoin. Tätä helpottaisi palvelulupaus, joka määrittää, mistä kaikesta hoivassa vastaa yhteiskunta ja mikä on yksilön omalla vastuulla. Tulokset käyvät ilmi Finanssiala ry:n Norstat Finland Oy:llä teettämästä kyselytutkimuksesta.
Markkinoiden hermoilu hellitti tullisopimusten myötä – Rahastopääoman arvo kohosi yli 190 miljardin euron11.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 807 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 191 miljardia euroa.
Stressitestien mukaan suomalaispankit selviäisivät rankoissakin oloissa – vakavaraisuusvaatimusten lisäkiristykset heikentäisivät pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua4.8.2025 14:57:51 EEST | Tiedote
Finanssiviranomaisten suorittamien stressitestien perusteella suomalaispankit pystyvät selviytymään merkittävästäkin toimintaympäristön heikentymisestä – niiden toimintakyky säilyy edelleen vahvana. Hyvät tulokset osoittavat FA:n mielestä, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole syytä enää kiristää. Vaatimusten tiukentaminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua. Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta toteuttivat suomalaisten pankkien stressitestit. Testien tarkastelujakso kattaa vuodet 2025–2027 ja ne pohjautuvat perusskenaarion lisäksi heikomman kehityksen skenaarioon. Vakavaraisuusvaatimukset edellyttävät, että pankeilla on oltava tietty määrä omia varoja suhteessa riskeihin, joita pankkien saamisiin ja muuhun toimintaan liittyy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme