Suomen ympäristökeskus

Hiilikorvaus tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarojen suojelua METSO-ohjelmassa

Jaa
Aarnimetsää Evon Kotisella. © Riku Lumiaro
Aarnimetsää Evon Kotisella. © Riku Lumiaro

Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Suojelemalla monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät metsät voidaan hidastaa luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutosta. IBC-Carbon-hankkeen tutkijat ehdottavat uudessa politiikkasuosituksessa hiilikorvausta kanavoimaan ilmastorahoitusta metsänomistajille metsien monimuotoisuuden METSO-suojeluohjelmaan.

Metsäluonnon monimuotoisuutta ja hiilivarastoa voidaan vahvistaa yhtä aikaa

Metsiensuojelu on yksi tärkeimmistä keinoista hidastaa luontokatoa. Suojellut metsät ovat samalla hiilen varasto ja hiilinielu. Metsien suojelu turvaa metsälajien elinympäristöjä ja uhanalaistuvaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää samalla ilmastotoimia.

"Monet monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsät ovat merkittäviä hiilivarastoja tai hiilinieluja. Metsä varastoi ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa, myös vanhana", kertoo tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskus SYKEstä. Forsius johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta, jossa tehtyyn tutkimustyöhön nyt julkaistu politiikkasuositus nojaa.

EU:n biodiversiteettistrategian hengen mukaisesti Suomen tulee suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät tulee suojella tiukasti. EU edellyttää, että Suomen nettohiilinielu on vähintään -17,8 miljoonaa tonnia (Mt) vuonna 2030. Vuonna 2035 Suomen nettonielun tulisi olla -21 Mt, jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Nettonielu oli -17,2 Mt vuonna 2020.

Ilmastorahoitusta metsäluonnon suojeluun

Koska monimuotoisuuden suojelu ja hiilivaraston ja -nielujen vahvistaminen tukevat toisiaan, tutkijat suosittavat, että ilmastorahoitusta tulisi ohjata metsien suojeluun. Tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä hiilikorvaus metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaan eli METSO-ohjelmaan. Kun kokonaiskorvaus suojelusta kasvaa, tulee suojelusta tuottoisampaa ja ohjelmaan tarjotaan enemmän ja parempia kohteita.

"Hiilikorvaus osana METSO-ohjelmaa on uusi innovaatio. Se lisää metsäomistajan kannustimia monimuotoisuuden suojeluun ja vahvistaa metsän hiilivarastoa. Hiilikorvaus auttaisi saavuttamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen. Tämä on hyvä peruste kohdentaa ilmastorahoitusta vahvistamaan METSO-ohjelmaa", sanoo emeritusprofessori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Hiilikorvauksen lisääminen METSOn rahoitukseen ei muuttaisi suojelun pinta-alatavoitteita, joka on 40 000 hehtaaria vuosille 2026–2030. Hiilikorvauksella suojelun piiriin saataisiin sekä monimuotoisuuden että hiilen kannalta laadullisesti parempia kohteita.

Hiilikorvauksen vaikutus monimuotoisuuden suojeluun ja hiilivarastoon

Hiilikorvaus kasvattaisi hiilivaraston kokoa merkittävästi. Puuston hiilivarasto kasvaisi hiilikorvauksen myötä kymmenen vuoden aikana noin 0,6 Mt hiilidioksidia enemmän kuin nykyisessä METSO-ohjelmassa ilman hiilikorvausta.

"Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on ensisijainen tavoite METSO-ohjelmassa. Kunhan suojelubudjettia kasvatetaan riittävästi vastaamaan hiilikorvauksen kustannuksia, suojeltavien metsien monimuotoisuusarvot pysyvät vähintään ennallaan tai jopa kasvavat", kertoo väitöskirjatutkija Johanna Kangas Helsingin yliopistosta.

Hiilikorvaus voidaan maksaa joko suojeltavan metsän hiilivarastosta tai suojelun jälkeisinä vuosikymmeninä puustoon sitoutuvasta hiilestä. Tutkijat suosittavat, että ensivaiheessa hiilikorvausta metsänomistajalle tulee maksaa monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden metsien hiilivarastosta. Tarvittava ilmastollinen lisärahoitus on 180 milj. euroa vuosille 2026–2030. Kun merkittävimmät luonto- ja hiilikohteet on suojeltu, hiilikorvauksen maksaminen voidaan laajentaa hiilensidontakohteisiin suojelupinta-alojen kasvattamiseksi.

Politiikkasuositus: Hiilikorvaus osaksi METSO-ohjelmaa tehostamaan vanhojen metsien ja hiilivarastojen suojelua

Lisätietoja


Emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, p. 0294 158 065, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Väitöskirjatutkija, Johanna Kangas, Helsingin yliopisto, p. 0294 157 588, johanna.a.kangas@helsinki.fi

Tutkimusprofessori, Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa IBC-CARBON-hankkeesta: www.ibccarbon.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Aarnimetsää Evon Kotisella. © Riku Lumiaro
Aarnimetsää Evon Kotisella. © Riku Lumiaro
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja18.5.2022 09:49:36 EEST | Tiedote

Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.

Taimen kotiutui padotun Imatrankosken yhteyteen rakennettuun kaupunkipuroon13.5.2022 11:00:00 EEST | Tiedote

Taimen on alkanut lisääntyä padotun Imatrankosken yhteyteen rakennetussa kaupunkipurossa. Kahdeksan vuotta sitten rakennettuun, luonnonmukaista jäljittelevään puroon on kehittynyt toimiva virtaveden ekosysteemi eliöyhteisöineen. Imatran kaupunkipuro osoittaa, että vesivoiman virtavesille aiheuttamia haittoja voidaan kompensoida luonnonmukaisilla elinympäristöillä voimalaitosten lähialueilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme