Hirvisaalis pienentyi

Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kaksitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman arvion mukaan pääosalla hirvitalousalueista hirvikanta oli tavoitellulla tasolla.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 77,5 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista noin 46 prosenttia oli vasoja ja 54 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 56 prosenttia oli uroksia ja 44 prosenttia naaraita. Vasojen osuus saaliissa oli viime vuosien tasolla. Aikuisten hirvien osalta saalis oli hieman viime vuosia urosvoittoisempi.

- Hirvisaalis väheni edellisvuodesta lähes koko maassa, suhteellisesti eniten Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Saaliissa oli kasvua vain Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistakeskusalueilla. Hirvisaaliin koko oli hieman alle puolet tämän vuosituhannen alun huippulukemista ja pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain arviot kannan koosta ja rakenteesta. Viime keväänä julkaistussa kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen noin kuusi prosenttia ja olleen metsästyksen jälkeen noin 80 800 hirveä (95 % luottamusväli 69 500–93 500 hirveä). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.

Hirvi on saaliin arvolla mitattuna maamme tärkein riistaeläin. Hirvenmetsästyksellä on myös huomattava virkistysarvo ja hirvestykseen arvioidaan vuosittain osallistuvan runsaat 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvenmetsästykseen käytettiin noin 700 000 henkilötyöpäivää.

Liite 1 taulukko: Hirvisaalis viime kaudella (2022) sekä edellisellä metsästyskaudella riistakeskusalueittain

Liite 2 kaavio: Hirvisaalis Suomessa vuosina 2000–2022