Hoitajapulaa taklataan Tampereella koulutusviennin keinoin - Malli laajenee seuraavaksi hitsaajakoulutuksiin

Koulutukset toteutetaan koulutusvientihankkeena, eli kenialaiset vastaavat kokonaisuudessaan koulutuksen kustannuksista. Koulutukseen ei käytetä suomalaisten verorahoja eivätkä kenialaiset opiskelijat vie opiskelijapaikkoja. Lähihoitajakoulutuksia on tarkoitus käynnistää jatkossa vuosittain.

Opiskelijat on valittu tarkalla seulalla pääsykokeilla ja valintahaastatteluilla. Hakijoita ensimmäiseen lähihoitajakoulutukseen oli liki 60. Heistä suurimmalla osalla ei ole aikaisempaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta vaan koulutushankkeesta valmistuu alalle uusia hoiva-alan ammattilaisia.

Alkuvaiheessa opiskelusta puolet on suomen kieltä ja puolet lähihoitajan ammatillisia opintoja englanniksi. Kielitaidon kasvaessa ammatillisten opintojen kieleksi tuodaan koko ajan enemmän suomea.

Tutkinto suomen kielellä

Suomen kielen opiskelu jatkuu koko koulutuksen ajan ammatillisten opintojen rinnalla. Koulutukseen sisältyy useita työssäoppimisjaksoja, joiden aikana opiskelijat pääsevät kerryttämään ammatillisen osaamisen lisäksi suomen kielen taitoa. Osaamisen näytöt tehdään käytännön työtehtävissä työpaikoilla, suomeksi.

- Työssäoppimispaikkojen kartoitus on käynnistynyt, kertoo ryhmän sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Tanja Fågel.

- Tarkoitus on, että ensimmäiset työelämäjaksot toteutetaan toukokuussa 2022. Silloin ei vielä tehdä tutkintoon kuuluvaa työssäoppimista vaan kolmen viikon jaksolla treenataan ammattisuomea ja tutustutaan hoiva-alan työympäristöihin Tampereen kaupungin hoivayksiköissä.

Sosiaali- ja terveysalan kouluttajien työparina työskentelee suomen kielen opettaja. Ryhmän tukena työskentelee lisäksi kenialaistaustainen koulutuspalveluavustaja, joka on ammatiltaan lähihoitaja.

- Motivaatio ja halu oppia on opiskelijoilla korkealla, kertoo suomen kielen opettaja Riikka Kuningas.

Viime aikoina ryhmä on harjoitellut perushoitotyötä. Siihen liittyen opiskelijoilta tuli toive, että he saisivat ennen hoitotyön tunteja harjoitella kotona aiheeseen sopivaa sanastoa ja fraaseja.

- Tämä tukee hoitotyön opetuspäivien puhetilanteiden harjoittelua, kun opiskelijat ovat jo kotona treenanneet tarvittavaa sanastoa esimerkiksi vuodepotilaan kanssa kommunikointiin kääntötilanteessa.

Suomen kielen tunneilla on sitten syvennetty sanaston ja verbien opiskelua ennen varsinaisten hoitotyön opintojen alkamista. Kevään aikana, ennen ensimmäistä työhön tutustumisjaksoa, perehdytään vielä moniin muihin hoitotyön puhetilanteisiin suomeksi.

Opintojen ohessa töissä

Opiskelijat eivät saa suomalaisia opintoetuuksia vaan rahoittavat opintonsa itse. Opiskelijoista 20 on jo löytänyt työpaikan opintojen oheen. Kenialaisopiskelijoita työskentelee mm. varhaisjakelussa ja siivoojina.

- Ainakin yksi opiskelija jakaa aamuöisin Aamulehteä, käy kotona ja tulee kouluun. Koulupäivän jälkeen hän viettää kotona tunnin opiskellen, syö ja sitten ajoissa nukkumaan ennen seuraavaa aamujakeluvuoroa. Kuulostaa melko kurinalaiselta!, Fågel kuvailee motivaation astetta.

Tavoitteena on, että opiskelijat valmistuvat kahdessa vuodessa suomalaiseen lähihoitajatutkintoon. Valmistumisensa jälkeen opiskelijoilla on mahdollisuus jäädä lähihoitajan töihin Suomeen tai palata Keniaan kehittämään paikallista terveydenhoitoa.

Jatkoa seuraa

Yhteistyö Kenian suuntaan jatkuu. Helmikuussa aloittaa opiskelijaryhmä hitsauskoulutuksessa, ja seuraava lähihoitajaryhmäkin on jo valittu ja aloittaa opintonsa Tampereella maaliskuussa. Vastaavanlainen lähihoitajakoulutus on keväällä starttaamassa myös Filippiinien suuntaan.

Koulutusviennin kohdemaiksi on tietoisesti valittu maita, joissa englanti on virallinen kieli.

- Yhteinen kieli on tärkeää erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa. Ammattiopintoihin päästään nopeammin kiinni, ja suomen kielen opetuskin on sujuvampaa, kiittelevät Fågel ja Kuningas.