Holtittomalle humalakäyttäytymiselle altistava geenimutaatio löytyi
17.11.2015 17:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Moni suomalainen tuntee jonkun henkilön, jonka käytös aina humaltuessa muuttuu silmiinpistävän oudoksi ja hillitsemättömäksi. Puhutaan ihmisistä, joille ”viina ei sovi” tai ihmetellään, miten joiltakin menee tolkku vähäisestäkin määrästä alkoholia. Koska kysymyksessä näyttää olevan pysyvä ominaisuus, on loogista ajatella, että taustalla on biologisia tekijöitä.
Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
– Tulokset viittaavat myös siihen, että henkilöt joilla on tämä mutaatio, ovat perusluonteeltaan impulsiivisempia myös selvin päin ja heillä esiintyy tavallista yleisemmin tunne-elämän säätelyongelmia ja mielialahäiriöitä, Tikkanen kertoo.
Serotoniini 2B -reseptorin tehtävästä ihmisessä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon, mutta sen toiminta saattaa liittyä impulsiivisuuteen, joka on useita mielenterveyshäiriötä yhdistävä piirre. Nyt tunnistettua mutaatiota esiintyy 2,2 prosentilla väestöstä, joten suomalaisista yli satatuhatta on mutaation kantajia.
– Yhden geenin vaikutus monimutkaisiin ilmiöihin on yleensä pieni. Suomalaisväestössä tällaisen geenimutaation vaikutusten havaitseminen on mahdollista, koska historiallisen eristäytymisemme vuoksi perimämme on niin yhtenäinen, Tikkanen sanoo.
Jos tämän tutkimuksen tulokset vahvistuvat laajemmissa kliinisissä tutkimuksissa, on mahdollista kehittää ehkäiseviä toimenpiteitä impulssikontrollihäiriöstä kärsivien potilaiden auttamiseksi.
– Olennaista on tietysti alkoholinkäytön hallinta, mutta on myös mahdollista pyrkiä psykoterapian tai lääkehoidon avulla auttamaan potilasta hallitsemaan paremmin omaa käyttäytymistään.
Tutkimus lisää myös ymmärrystä serotoniini 2B -reseptorin toiminnasta ja merkityksestä ihmisen terveydelle muissakin väestöissä, sillä geenimutaation suoran vaikutuksen lisäksi geenien ilmentymistä säätelevät monet muutkin mekanismit. Serotoniini 2B -reseptorin roolin ymmärtäminen voi ennen pitkää johtaa uusiin lääkeinnovaatioihin.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian emeritusprofessori Matti Virkkusen keräämää ainutlaatuista aineistoa, joka koostuu impulsiivisista alkoholisoituneista henkilöistä ja heidän sukulaisistaan. Löydös perustuu pitkäaikaiseen tutkimusyhteistyöhön Helsingin yliopiston psykiatrian klinikan ja Yhdysvaltojen National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism -tutkimuslaitoksen välillä.
Lisätietoja:
LT Roope Tikkanen
Puh. 040 515 5869
Sähköposti: roope.tikkanen@helsinki.fi
Viitteet:
Tikkanen R, Tiihonen J, Rautiainen M-R, Paunio T, Bevilacqua L, Panarsky R, Goldman D, Virkkunen M. (2015) Impulsive alcohol-related risk-behavior and emotional dysregulation among individuals with a serotonin 2B receptor stop codon. 17 November 2015. Translational Psychiatry. (Open Access)
Bevilacqua L, Doly S, Kaprio J, Yuan Q, Tikkanen R, Paunio T, Zhou Z, Wedenoja J, Maroteaux L, Diaz S, Belmer A, Hodgkison CA, Dell’Osso L, Suvisaari J, Coccaro E, Rose RJ, Peltonen L, Virkkunen M, Goldman D. (2010) A population-specific HTR2B stop codon predisposes to severe impulsivity. Nature. 468:1061-1066. doi:10.1038/nature09629
Aiheesta aikaisemmin:
Suomalaisilta löytyi vaikeaa impulsiivisuutta aiheuttava perimän muutos (2010)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2010/20101227_HTR2B.htm
Alkoholi voi laukaista geeneissä piilevän väkivaltaisuuden (2008)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2008/20081216_MAOA-geeni.htm
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille4.6.2026 07:14:21 EEST | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Sosiaalinen tuki suojaa nuoria – opettajan rooli korostui pandemiassa3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
Hinta, maku ja osaaminen ratkaisevat, valitseeko kuluttaja kasvipohjaisen vaihtoehdon3.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kasvipohjaisten tuotteiden hinnan pitäisi laskea, maun parantua ja kuluttajien ruoanlaittotaitojen kehittyä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi kasviproteiinien ja kasvipohjaisten maitovaihtoehtojen käyttäjäksi.
Koulu-uupumus vaikuttaa nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin1.6.2026 07:18:00 EEST | Tiedote
Nuorten koulu-uupumus on lisääntynyt Suomessa. Kodin ja koulun välinen tiiviimpi yhteistyö voi tarjota ratkaisun nuorten parempaan hyvinvointiin, kertoo uusi väitöstutkimus.
Helsingin yliopiston palkitut väitöskirjat tuovat uutta tietoa kudosten uusiutumisesta, MS-taudista, kemiallisesta rikosteknisestä tutkimuksesta ja neoliittisista yhteisöistä29.5.2026 08:38:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto palkitsi Simon Anderssonin, Bonnie Nilhamn-Kuosmasen, Joona Sarkkisen ja Solja Säteen väitöskirjat vuoden 2025 parhaina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme