Hormonaalisella ehkäisyllä ja hiusvärien käytöllä on vaikutus rintasyöpäriskiin
Rintasyövän tärkein riskitekijä on ikä, mutta tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hormonikierukka näyttäisi lisäävän syöpäriskiä merkittävästi vaihdevuodet ohittaneiden naisten keskuudessa.
FM Sanna Heikkinen arvioi tuoreessa väitöstutkimuksessaan muun muassa hormonaalisten ehkäisymenetelmien ja hiusvärien käytön mahdollista vaikutusta rintasyöpäriskiin. Analyyseissä oli mukana yli 8000 rintasyöpään sairastunutta naista ja noin 20 000 verrokkia.
Tutkimuksen mukaan vaihdevuodet ohittaneiden naisten keskuudessa rintasyöpäriski oli kohonnut 52 % hormonikierukkaa käyttäneillä verrattuna kuparikierukan käyttäjiin.
Muun hormonaalisen ehkäisyn käyttö vastaavasti lisäsi rintasyöpäriskiä nuoremmilla, enintään 50-vuotiailla naisilla 32 prosenttia, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä.
Hiusvärejä käyttäneiden naisten rintasyöpäriskin havaittiin olevan 23 % suurempi kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan värjänneet hiuksiaan.
Näiden tekijöiden merkitys syöpäriskiin vaatii lisää tieteellistä tutkimusta muilla tutkimusjoukoilla ja etenevällä asetelmalla.
– Rintasyövän tärkein riskitekijä on edelleen ikä ja tunnettuja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa myöhäinen ensisynnytysikä, alhainen lasten lukumäärä, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas alkoholin käyttö, Heikkinen painottaa.
Monien näiden tekijöiden esiintyvyys Suomessa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi.
Heikkinen selvitti tutkimuksessaan myös naisten mammografiakäyntejä ennen organisoidun seulonnan 50-vuoden aloitusikää sekä kielteisten ja myönteisten elämäntapahtumien vaikutusta rintasyöpäkuoleman riskiin.
Yli 60 % kyselyihin vastanneista oli käynyt mammografiassa ennen organisoidun seulonnan 50 vuoden aloitusikää.
– Naisia tulisi valistaa turhien mammografioiden haitoista, kuten säteilykuorman kasvamisesta ja mahdollisista väärän positiivisen tai negatiivisen löydöksen seurauksista, Heikkinen sanoo.
FM Sanna Heikkinen väittelee 17.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lifestyle factors and breast cancer in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteystiedot: Sanna Heikkinen, sanna.heikkinen@cancer.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ahvenanmaalta löytyi 5000 vuotta vanha ohranjyvä – tutkijoiden käsitys pohjoisen muinaisista elinkeinoista meni uusiksi20.3.2019 16:01:34 EET | Tiedote
Uudet löydöt paljastavat, että metsästäjä-keräilijät omaksuivat maanviljelyn Ahvenmaalla ja Itä-Ruotsissa jo 5000 vuotta sitten.
Merihaassa kokeiltiin kestävämpiä rutiineja lämmityksessä ja pyykinpesussa20.3.2019 15:07:09 EET | Tiedote
Tutkijat kymmenestä eri Euroopan maasta ovat pyrkineet ymmärtämään kotitalouksien arjen energiakäytäntöjä sekä mahdollisuuksia haastaa totuttuja rutiineja ENERGISE-tutkimushankkeessa. Suomesta hankkeessa on mukana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus.
Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EET | Kutsu
Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l
Koiratutkimukselle lisärahoitusta atopian syiden ja ihmisen syövän varhaiseen löytämiseen20.3.2019 13:36:00 EET | Tiedote
Koirien avulla voidaan saada lisätietoa ihmisten allergioista ja tunnistaa kasvaimet jo aikaisessa vaiheessa.
Maapolitiikka unohtaa sosiaaliset tavoitteensa20.3.2019 12:05:16 EET | Tiedote
Suomalaiskaupungeissa halutaan torjua segregaatiota. Valtion ja kuntien harjoittama maapolitiikka on kuitenkin ajoittain jopa luonut olosuhteet kaupunkilaisten eriytymisen voimistumiselle, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Radioaktiiviselle metaanille uusi mittauskeino20.3.2019 09:13:00 EET | Tiedote
Juho Karhun väitöstutkimuksessaan kehittämä mittausmenetelmä on ensimmäinen askel kohti riittävän tarkan mittauslaitteen luomista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme