Hormonaalisella ehkäisyllä ja hiusvärien käytöllä on vaikutus rintasyöpäriskiin
Rintasyövän tärkein riskitekijä on ikä, mutta tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hormonikierukka näyttäisi lisäävän syöpäriskiä merkittävästi vaihdevuodet ohittaneiden naisten keskuudessa.
FM Sanna Heikkinen arvioi tuoreessa väitöstutkimuksessaan muun muassa hormonaalisten ehkäisymenetelmien ja hiusvärien käytön mahdollista vaikutusta rintasyöpäriskiin. Analyyseissä oli mukana yli 8000 rintasyöpään sairastunutta naista ja noin 20 000 verrokkia.
Tutkimuksen mukaan vaihdevuodet ohittaneiden naisten keskuudessa rintasyöpäriski oli kohonnut 52 % hormonikierukkaa käyttäneillä verrattuna kuparikierukan käyttäjiin.
Muun hormonaalisen ehkäisyn käyttö vastaavasti lisäsi rintasyöpäriskiä nuoremmilla, enintään 50-vuotiailla naisilla 32 prosenttia, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä.
Hiusvärejä käyttäneiden naisten rintasyöpäriskin havaittiin olevan 23 % suurempi kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan värjänneet hiuksiaan.
Näiden tekijöiden merkitys syöpäriskiin vaatii lisää tieteellistä tutkimusta muilla tutkimusjoukoilla ja etenevällä asetelmalla.
– Rintasyövän tärkein riskitekijä on edelleen ikä ja tunnettuja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa myöhäinen ensisynnytysikä, alhainen lasten lukumäärä, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas alkoholin käyttö, Heikkinen painottaa.
Monien näiden tekijöiden esiintyvyys Suomessa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi.
Heikkinen selvitti tutkimuksessaan myös naisten mammografiakäyntejä ennen organisoidun seulonnan 50-vuoden aloitusikää sekä kielteisten ja myönteisten elämäntapahtumien vaikutusta rintasyöpäkuoleman riskiin.
Yli 60 % kyselyihin vastanneista oli käynyt mammografiassa ennen organisoidun seulonnan 50 vuoden aloitusikää.
– Naisia tulisi valistaa turhien mammografioiden haitoista, kuten säteilykuorman kasvamisesta ja mahdollisista väärän positiivisen tai negatiivisen löydöksen seurauksista, Heikkinen sanoo.
FM Sanna Heikkinen väittelee 17.3.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lifestyle factors and breast cancer in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Yhteystiedot: Sanna Heikkinen, sanna.heikkinen@cancer.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kokonaisvaltainen sopimusjohtaminen luo yrityksille rahaa, laatua ja riskienhallintaa14.6.2021 10:01:00 EEST | Tiedote
Puhtaasti juridinen näkökulma sopimuksiin on riittämätön. Oikeustieteen tohtoriksi väittelevän Suvi Hirvonen-Eren mukaan kokonaisvaltaisella ja hyvällä sopimusjohtamisella niin yritykset kuin julkinen sektorikin voivat säästää huomattavia summia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntyä.
Sisäilmaan liittyvät pitkät, hankalat oireet heikentävät elämänlaatua enemmän kuin kansansairaudet14.6.2021 08:43:33 EEST | Tiedote
Sisäilmasta pitkäaikaisia ja hankalia oireita saavien henkilöiden elämänlaatu on merkittävästi heikompi kuin väestössä yleensä, myös verrattuna kansanterveydellisesti merkittäviin sairausryhmiin. Jotta oireilevien toimintakykyä voitaisiin tukea paremmin, tarvitaan lisää tietoa hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä.
Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.
Synnynnäinen sydänvika löytyy yhä useammin jo raskauden aikana9.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Sikiön sydämen kehityspoikkeavuuksien seulonta on parantanut merkittävästi sydänvikojen löytymistä raskauden aikana. Seulonnan osuvuudessa on Suomessa kuitenkin alueellisia eroja. Valtakunnallisen seulontarekisterin perustaminen voisi tasata näitä eroja ja auttaa erojen syiden selvittämisessä.
Painotetulla luokalla opiskelusta ei lisähyötyä lasten motivaation kehitykselle8.6.2021 16:20:56 EEST | Tiedote
Satu Koivuhovin väitöstutkimus tarkastelee, miten painotetun opetuksen luokalla opiskelu näkyy lapsen oppimisen ja motivaation kehityksessä. Tutkimustulokset eivät anna tukea uskomukselle, jonka mukaan painotetun opetuksen luokalla opiskelusta olisi lisähyötyä lasten oppimismotivaatiolle.
Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote
Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.
Itämeren silakanpoikaset kuoriutuvat aikaisemmin ja kasvavat nopeammin8.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote
Silakan lisääntymisaikaisilla olosuhteilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koko Itämeren ekosysteemiin. Yli 20 vuoden ajan kerätty aineisto osoittaa, että Itämeren lämpeneminen on yksi silakanpoikasten aikaistuneeseen ilmestymiseen ja nopeutuneeseen kasvuun vaikuttavista tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme