HSL:n selvitykset osoittavat: tasahinnoittelu lisäisi eniten joukkoliikenteen käyttöä

Selvitysten tavoitteena oli löytää malli, joka vastaisi parhaiten HSL:n jäsenkuntien kestävän liikkumisen, päästöttömyyden ja talouden tavoitteisiin sekä HSL:n strategisiin tavoitteisiin. Hinnoittelutyön tavoitteena on ollut löytää malli, joka tuottaa vuonna 2025 ennätysmäärän eli 400 miljoonaa joukkoliikennematkaa, 400 miljoonan euron lipputulot ja edistää parhaiten seudun päästötavoitteita siirtämällä automatkoja joukkoliikenteellä tehtäviksi.

Vyöhykemallien selvitykset 2021–2023

Mallien liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu Helsingin seudun liikenne-ennustemalli HELMETillä. Lisäksi olemme kysyneet näkemyksiä malleista asiakkailtamme ja sidosryhmiltämme. Eri vaiheissa tutkimuksiin ja haastatteluihin on osallistunut kymmeniä tuhansia asiakkaita. Tasahinnoittelu on osoittautunut vuosina 2021–2023 tehdyissä tutkimuksissa parhaaksi vaihtoehdoksi nykyisin käytössä olevalle vyöhykemallille.

Selvityksissä on ollut mukana kaikkiaan 7 erilaista vyöhykemallia lippujen hinnoitteluun:

1. Nykyinen vyöhykemalli ABCD uusilla hintasuhteilla, joissa pitkien matkojen hinta laskisi suhteessa lyhyisiin matkoihin. Myynnissä ei olisi enää erillistä D-vyöhykkeen lippua, vaan koko alueella pitäisi aina ostaa vähintään kahden vyöhykkeen lippu, eli D-vyöhykkeellä CD-lippu.
2. Kolmen vyöhykkeen ABC-malli, jossa olisi yhdistetty nykyiset C- ja D-vyöhykkeet.
3. Kolmen vyöhykkeen ABC-malli, jossa olisi yhdistetty nykyiset A- ja B-vyöhykkeet ja jossa voisi ostaa yksittäisen A-, B- tai C-vyöhykkeen lipun.
4. Tasahinnoittelu eli vyöhykkeetön malli, jossa yhdellä ja samalla lipulla saisi matkustaa koko HSL-alueella.
5. Kilometripohjainen hinnoittelu, jossa lipun hinta määräytyisi lähtöpisteen ja määränpään perusteella.
6. Oma vyöhyke, jossa lippu ostettaisiin asiakkaan itse määrittelemälle matkustusalueelle.
7. Kahden vyöhykkeen AB-malli, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen olisivat A-vyöhykkeellä ja muut HSL-kunnat B-vyöhykkeellä.

Kilometripohjainen ja vapaavalintaiseen omaan vyöhykkeeseen perustuva hinnoittelumalli (mallit 5 ja 6) karsiutuivat jo alkuvaiheessa jatkotarkasteluista, koska omavyöhykemalli osoittautui asiakkaille vaikeaselkoiseksi ja matkan lähtö- ja poistumispisteeseen perustuva hinnoittelu ei ole HSL-alueella teknisesti mahdollinen.

Jatkokehitykseen vietyjä malleja on tarkasteltu Helmet-liikennemallilla kahdessa eri vaiheessa. Vaikutusanalyysien keskeinen johtopäätös on, että joukkoliikenteen käyttöä koko HSL-alueella voidaan edistää parhaiten kohtuullistamalla kalliiden ja pitkien joukkoliikennematkojen hintoja. Tällä voidaan myös varmistaa asetetut lipputulotavoitteet.

Tasahinnoittelun edut

Tasahinnoittelu oli ensimmäisen vaiheen tarkastelluista malleista (mallit 1–4) ainoa, joka toteutti asetetut tavoitteet vahvasti ja oli samalla asiakkaille mielekäs. Toisen vaiheen tarkasteluissa tulokset olivat hyvin samansuuntaisia (mallit 1, 4 ja 7).

”Tasahinnoittelussa asiakkaita viehättää sen ylivoimainen yksinkertaisuus ja helppous. Lisäksi asiakkaat pitävät mallia tasa-arvoisena, reiluna ja saavutettavana, koska se mahdollistaisi joustavan ja vapaan liikkumisen. Haastatteluissa monet kertoivat spontaanisti harkitsevansa kausilippuun siirtymistä, jos tasahinnoittelu tulisi käyttöön. Tämä lisäisi joukkoliikenteen suosiota vapaa-ajan matkoilla”, kehittämispäällikkö Eeva Jakobsson kertoo.

Tasahinnoittelu on helpoin malli satunnaisemmille käyttäjille, joiden ei tarvitse opetella ja hallita erilaisia vyöhykerajoja. Myös yritykset suosivat työntekijöille tarjottavassa työmatkaedussa tasahinnoittelua, koska se on niille selkein, tasapuolisin ja hallinnollisesti helpoin malli. Se varmistaisi malleista parhaiten työvoiman liikkuvuuden ja yritysten sijoittumismahdollisuudet koko seudulla.

HSL tuo lähimaksun joukkoliikenteeseen osana lippujärjestelmän uudistamista eli mahdollisuuden maksaa matka liikennevälineessä suoraan pankkikortilla. Lähimaksu on toiminnassa Suomessa jo mm. Turussa ja Tampereella. Tasahinnoittelu mahdollistaa lähimaksamiseen äärimmäisen helpon matkustuskokemuksen, jossa asiakkaan ei tarvitse valita erilaisia tuotteita: riittää, että hän vilauttaa maksukorttia tai HSL-korttia lukijalle. Helppo liikennevälineeseen astuminen sujuvoittaa ja nopeuttaa liikennöintiä ja tuo sitä kautta liikennöintisäästöjä.

Tasahinnoittelu lisäisi muualta Helsingin seudulta Helsingin keskustaan tehtävien joukkoliikennematkojen määrää ja edistäisi siten malleista eniten keskusta-asioinnin, palveluiden ja elinkeinoelämän palautumista metropolialueen ytimessä.

”Mallin yksinkertaisuus palvelisi sen jatkokehitystä, koska yksinkertaisen pohjan päälle on helpompi rakentaa uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi kysyntää ohjaava ja joukkoliikenteen järjestämistä tehostava dynaaminen hinnoittelu voitaisiin tuoda osaksi palvelua ilman, että siitä muodostuu asiakkaalle monimutkainen ja hankalasti hahmotettava kokonaisuus”, tuotepäällikkö Vesa Jääskö toteaa.

Lippujen hinnoittelu vaikuttaa kuntien kustannuksiin

Muutokset lippujen hinnoittelussa vaikuttavat HSL:n jäsenkuntien kustannuksiin. Tasahinnoittelun myötä lippujen hinnat nousisivat maltillisesti kahden vyöhykkeen matkoilla ja laskisivat selvästi neljän vyöhykkeen matkoilla. Tasahinnoittelussa Helsingin kuntaosuus pienenisi ja kaupunki säästäisi noin 10 miljoona euroa vuodessa verosubventiota. Vantaalaisten ja espoolaisten matkat olisivat nykyistä edullisempia erityisesti matkoilla, joissa on mukana C-vyöhyke, mikä tarkoittaisi pientä kasvua kuntaosuuksiin.

Suhteellisesti suurin joukkoliikenteen rahoitustuen kasvu olisi kehyskunnissa. Toisaalta joukkoliikenteen lipunhintojen laskiessa myös kehyskuntien asukkaiden työmatkavähennykset kutistuvat, joka lisää kuntien verotuloja. Lisäksi tasahinnoittelu lisäisi merkittävästi siirtymää autoilusta joukkoliikenteeseen kehyskunnista Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla ja edistäisi parhaiten kehyskuntien kestävän kasvun tavoitteita ja maankäytön kehittymistä joukkoliikenneyhteyksien varrella.

HSL:n hallitus päättää valittavasta vyöhykemallista kokouksessaan 28.3. Tuolloin päätetään ensi vuoden hinnoittelumallista mutta ei vielä hinnoista. Vuoden 2024 lippujen hinnat päätetään lokakuussa 2023 osana ensi vuoden budjettia. Tavoitteena on, että jos hinnoittelumallia vaihdetaan, uusi malli tulisi käyttöön vuoden 2024 aikana.