HSY seuraa ilmanlaatua uusissa kohteissa vuonna 2023 – Mittauksilla selvitetään puunpolton, liikenteen ja jätevoimalan vaikutusta ilmanlaatuun

Pysyvät asemat kertovat ilmanlaadun kehittymisestä ja siirrettävät erityyppisten alueiden ilmanlaadusta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vastaa pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaadun seurannasta. Ilmanlaatua mitataan sekä pysyvillä että siirrettävillä mittausasemilla. Pysyvät mittausasemat ovat joka vuosi samassa paikassa, ja niiden avulla seurataan ilmanlaadun kehitystä pitkällä aikavälillä.

Siirrettävien asemien paikka vaihtuu vuoden tai kahden vuoden välein. Siirrettävien asemien avulla saadaan mitattua ilmanlaatua useilta eri alueilta, ja ne sijoitetaan erityyppisiin ympäristöihin.

- Pystymme hyödyntämään mittaustuloksia myös siten, että arvioimme niiden avulla muiden samankaltaisten alueiden ilmanlaatua. Esimerkiksi Tapanilan mittaukset kuvaavat myös muiden vastaavanlaisten pientaloalueiden ilmanlaatua, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Tavoitteena selvittää, mikä vaikutus puunpoltolla, vilkkaalla liikenteellä ja jätevoimalalla on ilmanlaatuun

Vuonna 2023 siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja jätevoimalan läheisyydessä Långmossebergenissä, Kauniaisten keskustassa sekä Keravan keskustassa.

- Tapanilassa meitä kiinnostaa erityisesti se, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun pientaloalueella. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitämme liikenteen vaikutusta hengitysilmaamme. Långmossebergenissä puolestaan mittaamme Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun, Manninen sanoo.

Keravan Keskustan Kehän mittauksista saadaan tietoa vilkasliikenteisen keskusta-alueen ilmanlaadusta. Kaikissa kohteissa on tehty mittauksia myös aiemmin.

Täydentäviä mittauksia myös muissa paikoissa

Tapanilan lisäksi HSY mittaa tänä vuonna puunpolton vaikutusta pientaloalueiden ilmanlaatuun Raaseporissa. Siellä ei ole varsinaista mittausasemaa, vaan yksittäisillä mittalaitteilla selvitetään muun muassa PAH-pitoisuuksia.

Yksittäisillä mittalaitteilla seurataan myös katupölypitoisuuksia noin kymmenessä eri paikassa pääväylien ja pääkatujen varsilla. Vastaavasti liikenteen pakokaasujen vaikutusta ilmanlaatuun seurataan noin 40 paikassa.

Tietoa ilmanlaadun mittauksista

• Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu
• HSY:llä on 11 ilmanlaadun mittausasemaa pääkaupunkiseudulla ja kaksi muualla Uudellamaalla. Ilmanlaadun mittausasemilla on useita mittalaitteita ja niillä mitataan useaa eri ilmansaastetta.
• Siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2023:
  • Tapanilassa mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, PAH-yhdisteiden, typen oksidien, mustan hiilen ja LDSA:n pitoisuuksia sekä häkäpitoisuuksia.
  • Hämeenlinnanväylän varrella seurataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, typen oksidien, mustan hiilen ja LDSA:n pitoisuuksia.
  • Jätevoimalan läheisyydessä mitataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten, typen oksidien, rikkidioksidin, LDSA:n ja metallien pitoisuuksia.
  • Kauniaisissa seurataan pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia.
  • Keravalla mitataan hengitettävien hiukkasten ja typen oksidien pitoisuuksia.
• Pysyvät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat Helsingissä osoitteissa Mannerheimintie 5 ja Mäkelänkatu 50, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä.
• Espoossa ilmanlaatua mitataan pysyvästi Leppävaarassa ja Luukissa.
• Vantaalla pysyvä mittausasema sijaitsee Tikkurilassa.
• Muualla Uudellamaalla ilmanlaatua seurataan pysyvästi Lohjalla.
• Mittausasemien lisäksi ilmanlaatua mitataan pienemmillä yksittäisillä mittalaitteilla useissa eri paikoissa pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.

Tietoa ilmansaasteista

• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa kenelle tahansa. Erityisen haitallista katupöly on ilmansaasteille herkille väestöryhmille kuten astmaatikoille, pienille lapsille, iäkkäille sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastaville. Katupöly pahentaa usein sydän- ja hengityssairaiden oireita.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.
  
  
• Musta hiili eli noki on peräisin epätäydellisestä palamisesta. Päästölähteitä ovat vanhat dieselajoneuvot, puunpoltto, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Musta hiili sitoo tehokkaasti auringon säteilyä ja lämmittää ilmakehää. Mustaa hiiltä kulkeutuu Suomen leveyspiireiltä myös arktisille alueille, missä se nopeuttaa lumen ja jään sulamista.
  
  
• PAH-yhdisteille eli polyaromaattisille hiilivedyille EU:n asettama tavoitearvo voi ylittyä paikoin pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
  
  
• LDSA: Hiukkasten keuhkodeposoituvan pinta-alan (lung deposited surface area = LDSA) pitoisuus ilmassa kuvaa keuhkojen syvimpiin osiin eli keuhkorakkuloihin laskeutuvan hiukkasaineksen pinta-alaa. Hiukkasten LDSA-pitoisuuksiin ilmassa vaikuttavat pääkaupunkiseudulla erityisesti liikenteen pakokaasut, puunpolton savut ja ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen.

Lisätietoa:

• Ajankohtainen ilmanlaatutilanne: hsy.fi/ilmanlaatu
• HSY:n ilmanlaadun mittausverkko