Huhtikuun 2022 vesitilannekatsaus: Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)

Paljon lunta, mutta vain keskimääräinen tulva

Huhtikuun alun keskimääräistä kylmempi sää viivästytti lumen sulamista. Lumen vesimäärät olivat edelleen suuria ja huhtikuun alun lumisateet lisäsivät paikoin lumimääriä. Kevään tulvatilanteeseen varauduttiin laskemalla tekojärvien pintoja tavanomaista alemmaksi. Joidenkin tekojärvien (mm. Kalajärven tekojärven) pintoja laskettiin vielä huhtikuussa hieman lisää, jotta kevään tulvahuippua voitiin leikata mahdollisimman paljon.

Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen lisäsi jokien virtaamia huhtikuun puolivälistä alkaen. Pääsiäisen lämmin sää ja seuraavan viikon paikoin jopa yli + 15 asteen lämpötilat saivat lumet sulamaan ja virtaamat jyrkempään nousuun. Aurinkoinen ja sateeton sää ja pienet yöpakkaset sulattivat lumet kuitenkin melko rauhallisesti. Sulamisen jakautuminen melko pitkälle aikavälille pienensi selvästi tulvahuipun suuruutta.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttivat tulvahuippunsa 21.–24.4. Kyrönjoen virtaama nousi Skatilassa suurimmillaan tasolle 299 m3/s ja Lapuanjoen huippuvirtaama joen alaosalla Kepossa oli 201 m3/s. Nämä virtaamat olivat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä havaintopaikoilla. Myös pääosalla rannikon pienemmistä joista tulvavirtaamat nousivat lähelle keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia. Perhonjoella Vetelin Tunkkarin havaintoasemalla virtaama oli 26.4. suurimmillaan 97 m3/s, mikä on hieman suurempi kuin vuosittain keskimääräinen tulvahuippu.

Seinäjoesta Kyrönjokeen tulevaa virtaamaa pienennettiiin usean päivän ajan ottamalla sulamisvesiä Kalajärven, Kyrkösjärven ja Liikapuron tekojärviin noin 50 m3/s. Pitkämön tekoaltaan säännöstelytilavuus käytettiin, kun virtaama oli nousemassa suurimmilleen Ilmajoen taajaman kohdalla. Pitkämön tekoaltaan avulla virtaamaa voitiin pienentää noin 30 m3/s reilun vuorokauden ajan.

Lapuanjoella Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet pienensivät Nurmonjoen haarasta tulevaa virtaamaa yhteensä noin 40 m3/s usean päivän ajan. Lapuanjoen päähaarassa Kuortaneenjärvi nousi ylimmillään tulvarajan tuntumaan 28.4. Kuortaneenjärven rannalla ainakin mökkiteitä oli veden alla ja osa matalla sijaitsevat lomarakennuksista oli kastumisvaarassa tai kastui.

Ähtävänjoella Alajärveen laskeva Kuninkaanjoki ja Lappajärveen laskeva Savonjoki tulvivat laajasti. Savonjoella jäät kerääntyivät noin 200 metrin mittaiseksi jääpadoksi Vimpelin Saarikentän kohdalle, mutta vesi pääsi kuitenkin virtaamaan jäiden läpi eikä vahinkoja aiheutunut. Lappajärven vedenpinta oli saavuttamassa tavanomaisen kesätason huhtikuun lopussa.

Huhtikuun lopulla virtaamat kääntyivät laskuun sään kylmetessä ja lumen vähetessä. Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen latvaosilla lunta oli maastossa vielä melko runsaasti huhtikuun lopussakin.

Pitkään jatkunut talvi heikensi järvien happitilannetta

Heikoin happitilanne oli pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Tekojärvien happitilanne oli heikoin Närpiönjoen Kivi- ja Levalammessa. Lapuanjoen Hirvijärven ja Perhonjoen Venetjoen ja Patanan tekojärvissä syvänteen pohja oli lähes hapeton, mutta pinnassa tilanne oli parempi. Kyrönjoen Kyrkösjärven ja Kalajärven tekojärvien happitilanne oli hyvä. Luonnonjärvistä hapen vajauksesta kärsivät mm. Alajärvi, Ullavanjärvi ja Jääskänjärvi. Pahimmillaan happikadon seurauksena ovat kalakuolemat. Kalakuolemista on ilmoitettu ELY-keskukselle toistaiseksi vain Kokkolan Vähäjärveltä. Järvien happitilanne helpottuu sulamisvesien täyttäessä järviä ja lopullisesti tilanne paranee jäiden lähtiessä.

Pienissä joissa happamuushaittoja, suurten jokien ravinnekuormitus suurta

Happamuustilanne pysyi huhtikuussa suurissa joissa varsin hyvällä tasolla. Voimakkainta happamuus oli Lapuanjoessa, jossa pH laski arvoon 5,1. Muissa suurissa joissa pH vaihteli 5,8-6,3 välillä. Pienemmissä rannikon läheisissä joissa ja muutamissa sivujoissa happamuushaitat olivat selvästi voimakkaampia. Laihianjoella, Sulvanjoella, Lehmäjoella, Maalahdenjoella ja Vöyrinjoella pH laski tasolle 4,3-4,8. Myös happamuus voi aiheuttaa kalakuolemia, mutta toistaiseksi näistä ei ole tullut ELY-keskukseen ilmoituksia. Tulvat heikensivät vedenlaatua muutoinkin voimakkaasti. Jokivedet olivat sameita ja ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat tulvahuipun aikana hyvin korkeita. Tulvien aiheuttama ravinnekuormitus kuormittaa voimakkaasti alapuolisia järviä ja rannikkovesiä. Jokivesien kuormitus näkyy satelliittikuvissa jokisuiden edustalla leviävänä selvänä samennuksena.

Pohjavedenpinnat nousussa

Maaliskuussa alkanut pohjavesipintojen tasainen nousu on jatkunut koko huhtikuun ajan. Pohjavesivarannot täyttyvät nyt lumen sulamisen ansiosta. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat nousussa ja pääosin ajankohdan keskiarvojen tuntumissa, paikoitellen 10–50 cm korkeammalla ja paikoitellen 10–25 cm alempana.