Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Huhtikuun 2022 vesitilannekatsaus: Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko pitkälle aikavälille ja oli suuruudeltaan keskimääräisen tulvan tasoa. Lisäksi Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvia pienennettiin onnistuneesti tekojärvien avulla. Tulvavahingot jäivät melko vähäisiksi. Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen latvoilla oli vielä huhtikuun lopussakin melko paljon lunta.

Vettä on tulvinut pelloille. Kuva Lapuanjoen vesistöalueelta Talinkalman yläpuolelta.
Vettä on tulvinut pelloille. Kuva Lapuanjoen vesistöalueelta Talinkalman yläpuolelta.

Paljon lunta, mutta vain keskimääräinen tulva

Huhtikuun alun keskimääräistä kylmempi sää viivästytti lumen sulamista. Lumen vesimäärät olivat edelleen suuria ja huhtikuun alun lumisateet lisäsivät paikoin lumimääriä. Kevään tulvatilanteeseen varauduttiin laskemalla tekojärvien pintoja tavanomaista alemmaksi. Joidenkin tekojärvien (mm. Kalajärven tekojärven) pintoja laskettiin vielä huhtikuussa hieman lisää, jotta kevään tulvahuippua voitiin leikata mahdollisimman paljon.

Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen lisäsi jokien virtaamia huhtikuun puolivälistä alkaen. Pääsiäisen lämmin sää ja seuraavan viikon paikoin jopa yli + 15 asteen lämpötilat saivat lumet sulamaan ja virtaamat jyrkempään nousuun. Aurinkoinen ja sateeton sää ja pienet yöpakkaset sulattivat lumet kuitenkin melko rauhallisesti. Sulamisen jakautuminen melko pitkälle aikavälille pienensi selvästi tulvahuipun suuruutta.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttivat tulvahuippunsa 21.–24.4. Kyrönjoen virtaama nousi Skatilassa suurimmillaan tasolle 299 m3/s ja Lapuanjoen huippuvirtaama joen alaosalla Kepossa oli 201 m3/s. Nämä virtaamat olivat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä havaintopaikoilla. Myös pääosalla rannikon pienemmistä joista tulvavirtaamat nousivat lähelle keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia. Perhonjoella Vetelin Tunkkarin havaintoasemalla virtaama oli 26.4. suurimmillaan 97 m3/s, mikä on hieman suurempi kuin vuosittain keskimääräinen tulvahuippu.

Seinäjoesta Kyrönjokeen tulevaa virtaamaa pienennettiiin usean päivän ajan ottamalla sulamisvesiä Kalajärven, Kyrkösjärven ja Liikapuron tekojärviin noin 50 m3/s. Pitkämön tekoaltaan säännöstelytilavuus käytettiin, kun virtaama oli nousemassa suurimmilleen Ilmajoen taajaman kohdalla. Pitkämön tekoaltaan avulla virtaamaa voitiin pienentää noin 30 m3/s reilun vuorokauden ajan.

Lapuanjoella Hirvijärven ja Varpulan tekojärvet pienensivät Nurmonjoen haarasta tulevaa virtaamaa yhteensä noin 40 m3/s usean päivän ajan. Lapuanjoen päähaarassa Kuortaneenjärvi nousi ylimmillään tulvarajan tuntumaan 28.4. Kuortaneenjärven rannalla ainakin mökkiteitä oli veden alla ja osa matalla sijaitsevat lomarakennuksista oli kastumisvaarassa tai kastui.

Ähtävänjoella Alajärveen laskeva Kuninkaanjoki ja Lappajärveen laskeva Savonjoki tulvivat laajasti. Savonjoella jäät kerääntyivät noin 200 metrin mittaiseksi jääpadoksi Vimpelin Saarikentän kohdalle, mutta vesi pääsi kuitenkin virtaamaan jäiden läpi eikä vahinkoja aiheutunut. Lappajärven vedenpinta oli saavuttamassa tavanomaisen kesätason huhtikuun lopussa.

Huhtikuun lopulla virtaamat kääntyivät laskuun sään kylmetessä ja lumen vähetessä. Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen latvaosilla lunta oli maastossa vielä melko runsaasti huhtikuun lopussakin.

Pitkään jatkunut talvi heikensi järvien happitilannetta

Heikoin happitilanne oli pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Tekojärvien happitilanne oli heikoin Närpiönjoen Kivi- ja Levalammessa. Lapuanjoen Hirvijärven ja Perhonjoen Venetjoen ja Patanan tekojärvissä syvänteen pohja oli lähes hapeton, mutta pinnassa tilanne oli parempi. Kyrönjoen Kyrkösjärven ja Kalajärven tekojärvien happitilanne oli hyvä. Luonnonjärvistä hapen vajauksesta kärsivät mm. Alajärvi, Ullavanjärvi ja Jääskänjärvi. Pahimmillaan happikadon seurauksena ovat kalakuolemat. Kalakuolemista on ilmoitettu ELY-keskukselle toistaiseksi vain Kokkolan Vähäjärveltä. Järvien happitilanne helpottuu sulamisvesien täyttäessä järviä ja lopullisesti tilanne paranee jäiden lähtiessä.

Pienissä joissa happamuushaittoja, suurten jokien ravinnekuormitus suurta

Happamuustilanne pysyi huhtikuussa suurissa joissa varsin hyvällä tasolla. Voimakkainta happamuus oli Lapuanjoessa, jossa pH laski arvoon 5,1. Muissa suurissa joissa pH vaihteli 5,8-6,3 välillä. Pienemmissä rannikon läheisissä joissa ja muutamissa sivujoissa happamuushaitat olivat selvästi voimakkaampia. Laihianjoella, Sulvanjoella, Lehmäjoella, Maalahdenjoella ja Vöyrinjoella pH laski tasolle 4,3-4,8. Myös happamuus voi aiheuttaa kalakuolemia, mutta toistaiseksi näistä ei ole tullut ELY-keskukseen ilmoituksia. Tulvat heikensivät vedenlaatua muutoinkin voimakkaasti. Jokivedet olivat sameita ja ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat tulvahuipun aikana hyvin korkeita. Tulvien aiheuttama ravinnekuormitus kuormittaa voimakkaasti alapuolisia järviä ja rannikkovesiä. Jokivesien kuormitus näkyy satelliittikuvissa jokisuiden edustalla leviävänä selvänä samennuksena.

Pohjavedenpinnat nousussa

Maaliskuussa alkanut pohjavesipintojen tasainen nousu on jatkunut koko huhtikuun ajan. Pohjavesivarannot täyttyvät nyt lumen sulamisen ansiosta. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pinnankorkeudet ovat nousussa ja pääosin ajankohdan keskiarvojen tuntumissa, paikoitellen 10–50 cm korkeammalla ja paikoitellen 10–25 cm alempana.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Vettä on tulvinut pelloille. Kuva Lapuanjoen vesistöalueelta Talinkalman yläpuolelta.
Vettä on tulvinut pelloille. Kuva Lapuanjoen vesistöalueelta Talinkalman yläpuolelta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa20.5.2022 09:55:36 EEST | Tiedote

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään rakennetaan kalatie. Urakoitsijana toimii RAPinsto Oy. Työn aikana vedenpinta pyritään pitämään normaalilla korkeudella, mutta vedenpinnan vaihtelut saattavat olla normaalia suurempia.

Asfalteringen och vägmärkningsarbetet inleds i maj i de österbottniska landskapen (landskapen i Österbotten)5.5.2022 08:00:00 EEST | Tiedote

Enligt uppgifterna just nu inleds beläggningsarbetet sommaren 2022 i NTM-centralen i Södra Österbottens område under vecka 20. I NTM-centralen i Södra Österbottens område beläggs cirka 150 kilometer väg i de redan konkurrensutsatta entreprenaderna för Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten. Peab Industri Oy är beläggningsentreprenör.

Vattenöversikt för april 2022: Den snörika vintern avklarades med ett genomsnittligt vårflöde (Landskapen i Österbotten)4.5.2022 09:44:58 EEST | Tiedote

I början av april var snömängden längs de österbottniska åarna avsevärt större än genomsnittligt och snöns vattenvärde var också högt. Tack vare det soliga uppehållsvädret och de kyliga nätterna fördelade sig flödestoppen på en tämligen lång tid och till omfattningen var det frågan om ett genomsnittligt vårflöde. Med hjälp av de konstgjorda sjöarna lyckades man även skära ned flödestoppen i Kyro älv och Lappo å. Översvämningsskadorna blev tämligen små. I Mellersta Österbotten och vid Esse ås källflöden fanns det ännu i slutet av april ganska mycket snö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme