Huolettaako, mitä nettisisältöä päätyy lapsesi nähtäville? Tutkimus: Näin suomalaisvanhemmat sopivat lasten kanssa puhelimeen liittyvistä pelisäännöistä ja rajoituksista

Vanhemmat pitävät lasten ja nuorten kännykän käytössä suurimpana riskinä haitallista sisältöä eli kontakteja tai sivustoja, jotka käsittelevät esimerkiksi päihteitä, seksiä ja väkivaltaa. Koululaistutkimukseen osallistuneista 5–12-vuotiaiden vanhemmista 61 prosenttia koki asian riskiksi, 13–16-vuotiaiden vanhempien joukossa osuus oli 55 prosenttia.

”Onneksi suurimpana pidettyjä riskejä on kohdattu vähiten. Vain 13 prosenttia alle 12-vuotiaiden lasten ja 16 prosenttia isompien lasten vanhemmista on törmännyt siihen, että lapsi on vieraillut haitallisilla sivustoilla. Tänä keväänä riski valitettavasti konkretisoitui, sillä moni lapsi ehti nähdä esimerkiksi TikTokissa sotamateriaalia. Vaikka lapsille digitaitojen oppiminen ja yhteydenpito ovat tärkeitä, on vanhemman vastuulla huomioida, mitä lapsen kannattaa katsoa ja käyttää puhelimellaan. Myös huolista puhuminen on tärkeää”, DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo.

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama tutkimus tuotettiin online-paneelissa 10.–18. helmikuuta 2022. Tutkimukseen vastasi tuhat 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät puhelinta sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen hankintaan.

Puhelimen käyttöön on yhdessä sovitut pelisäännöt

Koululaistutkimuksesta selviää, että kaikenikäisten lasten kanssa on yleistä sopia yhteisistä puhelimen käyttöä koskevista pelisäännöistä. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista näin kertoi tekevänsä 68 prosenttia, ja 13–16-vuotiaiden vanhemmista 60 prosenttia. Pelisäännöissä on yleisimmin sovittu puhelimesta huolehtimisesta ja siihen vastaamisesta.

”Monessa perheessä puhutaan myös siitä, miten puhelinta käytetään: mitä saa julkaista ja missä, millaista kieltä netissä ja viesteissä käytetään sekä omien henkilötietojen jakamisesta. Nämä ovat lapsen ja nuoren turvallisen netinkäytön kannalta tärkeitä asioita käydä läpi”, Aavikko toteaa.

Ukrainan sodasta sosiaalisessa mediassa sekä netissä leviävä materiaali on monessa perheessä lisännyt vanhempien huolta nimenomaan siitä, miten ja mihin puhelinta käytetään. Näissä kysymyksissä DNA tekee yhteistyötä vastuullisuuskumppaneiden kanssa. Esimerkiksi DNA:n pitkäaikainen kumppani SOS-Lapsikylä on julkaissut hyvät ohjeet vanhemmille siitä, miten käsitellä esimerkiksi sodasta nousevia tunteita lapsen kanssa.

”Keskustelu lapsen tai nuoren kanssa on paras keino pysyä kartalla siitä, mitä lapsi puhelimella tekee ja millaista materiaalia hän siellä näkee. Paras vaihtoehto on antaa lapsen itse esitellä ja kertoa siitä, mitä hän tekee kännykällä tai millä sivuilla hän käy”, Aavikko vinkkaa.

Valvontaa ja rajoituksia

Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä enemmän vanhemmat valvovat ja rajoittavat heidän puhelimen käyttöään. Vain kuusi prosenttia 5–12-vuotiaiden vanhemmista ilmoitti, ettei millään tavalla rajoita lapsen puhelimen käyttöä. Vastaava luku teinien vanhempien joukossa oli 26 prosenttia.

”Selkeästi yli 12-vuotiaiden annetaan jo vapaammin käyttää puhelinta ja luotetaan siihen, että he osaavat toimia puhelimen kanssa järkevästi. Ymmärrän, että vanhemmilla on kiusaus lukea varsinkin pienempien lasten käymää viestinvaihtoa, mutta on hyvä muistaa, että viestintäsalaisuus koskee myös lapsia. Vanhemmalla on oltava painava syy, kuten epäilys kiusaamisesta tai epämääräisestä yhteydenotosta, mennä lapsen puhelimelle,” Aavikko muistuttaa.

Pienempien lasten vanhemmista 43 prosenttia vastasi tarkistavansa säännöllisin väliajoin lapsen puhelimesta sen käyttöä, 13–16-vuotiaiden osalta näin teki enää 14 prosenttia. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 41 prosenttia ilmoitti käyttävänsä myös puhelimen ominaisuuksia käyttöajan rajoittamiseen, isommilla lapsilla näin teki vajaa viidennes.

Lataa Koululaistutkimusrapotti täältä.

Tutustu DNA:n tietoturva-artikkeleihin ja DNA:n tietoturvaratkaisuihin.

Lisätietoja medialle

Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi 
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi 

SOS-Lapsikylä on lapsen oikeuksia edistävä kansainvälinen lastensuojelujärjestö. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen kasvaakseen mahdollisuuksiensa mittoihin. Olemme voittoa tavoittelematon lastensuojelun asiantuntija, palveluntuottaja sekä lasten, nuorten ja perheiden auttaja.