Huolettaako, mitä nettisisältöä päätyy lapsesi nähtäville? Tutkimus: Näin suomalaisvanhemmat sopivat lasten kanssa puhelimeen liittyvistä pelisäännöistä ja rajoituksista
DNA:n juuri ilmestyneen koululaistutkimuksen mukaan vanhempia huolettaa se, millaista materiaalia lapset näkevät sosiaalista mediaa ja nettiä puhelimella käyttäessään. Yhdessä sovittujen pelisääntöjen lisäksi vanhemmat valvovat ja rajaavat varsinkin pienten lasten puhelimen käyttöä. Onneksi sekä pelisääntöjen että yhdessä opettelun lisäksi on tarjolla erilaisia palveluita helpottamaan huolta.
Vanhemmat pitävät lasten ja nuorten kännykän käytössä suurimpana riskinä haitallista sisältöä eli kontakteja tai sivustoja, jotka käsittelevät esimerkiksi päihteitä, seksiä ja väkivaltaa. Koululaistutkimukseen osallistuneista 5–12-vuotiaiden vanhemmista 61 prosenttia koki asian riskiksi, 13–16-vuotiaiden vanhempien joukossa osuus oli 55 prosenttia.
”Onneksi suurimpana pidettyjä riskejä on kohdattu vähiten. Vain 13 prosenttia alle 12-vuotiaiden lasten ja 16 prosenttia isompien lasten vanhemmista on törmännyt siihen, että lapsi on vieraillut haitallisilla sivustoilla. Tänä keväänä riski valitettavasti konkretisoitui, sillä moni lapsi ehti nähdä esimerkiksi TikTokissa sotamateriaalia. Vaikka lapsille digitaitojen oppiminen ja yhteydenpito ovat tärkeitä, on vanhemman vastuulla huomioida, mitä lapsen kannattaa katsoa ja käyttää puhelimellaan. Myös huolista puhuminen on tärkeää”, DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo.
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama tutkimus tuotettiin online-paneelissa 10.–18. helmikuuta 2022. Tutkimukseen vastasi tuhat 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät puhelinta sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen hankintaan.
Puhelimen käyttöön on yhdessä sovitut pelisäännöt
Koululaistutkimuksesta selviää, että kaikenikäisten lasten kanssa on yleistä sopia yhteisistä puhelimen käyttöä koskevista pelisäännöistä. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista näin kertoi tekevänsä 68 prosenttia, ja 13–16-vuotiaiden vanhemmista 60 prosenttia. Pelisäännöissä on yleisimmin sovittu puhelimesta huolehtimisesta ja siihen vastaamisesta.
”Monessa perheessä puhutaan myös siitä, miten puhelinta käytetään: mitä saa julkaista ja missä, millaista kieltä netissä ja viesteissä käytetään sekä omien henkilötietojen jakamisesta. Nämä ovat lapsen ja nuoren turvallisen netinkäytön kannalta tärkeitä asioita käydä läpi”, Aavikko toteaa.
Ukrainan sodasta sosiaalisessa mediassa sekä netissä leviävä materiaali on monessa perheessä lisännyt vanhempien huolta nimenomaan siitä, miten ja mihin puhelinta käytetään. Näissä kysymyksissä DNA tekee yhteistyötä vastuullisuuskumppaneiden kanssa. Esimerkiksi DNA:n pitkäaikainen kumppani SOS-Lapsikylä on julkaissut hyvät ohjeet vanhemmille siitä, miten käsitellä esimerkiksi sodasta nousevia tunteita lapsen kanssa.
”Keskustelu lapsen tai nuoren kanssa on paras keino pysyä kartalla siitä, mitä lapsi puhelimella tekee ja millaista materiaalia hän siellä näkee. Paras vaihtoehto on antaa lapsen itse esitellä ja kertoa siitä, mitä hän tekee kännykällä tai millä sivuilla hän käy”, Aavikko vinkkaa.
Valvontaa ja rajoituksia
Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä enemmän vanhemmat valvovat ja rajoittavat heidän puhelimen käyttöään. Vain kuusi prosenttia 5–12-vuotiaiden vanhemmista ilmoitti, ettei millään tavalla rajoita lapsen puhelimen käyttöä. Vastaava luku teinien vanhempien joukossa oli 26 prosenttia.
”Selkeästi yli 12-vuotiaiden annetaan jo vapaammin käyttää puhelinta ja luotetaan siihen, että he osaavat toimia puhelimen kanssa järkevästi. Ymmärrän, että vanhemmilla on kiusaus lukea varsinkin pienempien lasten käymää viestinvaihtoa, mutta on hyvä muistaa, että viestintäsalaisuus koskee myös lapsia. Vanhemmalla on oltava painava syy, kuten epäilys kiusaamisesta tai epämääräisestä yhteydenotosta, mennä lapsen puhelimelle,” Aavikko muistuttaa.
Pienempien lasten vanhemmista 43 prosenttia vastasi tarkistavansa säännöllisin väliajoin lapsen puhelimesta sen käyttöä, 13–16-vuotiaiden osalta näin teki enää 14 prosenttia. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 41 prosenttia ilmoitti käyttävänsä myös puhelimen ominaisuuksia käyttöajan rajoittamiseen, isommilla lapsilla näin teki vajaa viidennes.
Lataa Koululaistutkimusrapotti täältä.
Tutustu DNA:n tietoturva-artikkeleihin ja DNA:n tietoturvaratkaisuihin.
Lisätietoja medialle
Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
SOS-Lapsikylä on lapsen oikeuksia edistävä kansainvälinen lastensuojelujärjestö. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen kasvaakseen mahdollisuuksiensa mittoihin. Olemme voittoa tavoittelematon lastensuojelun asiantuntija, palveluntuottaja sekä lasten, nuorten ja perheiden auttaja.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
The Free-Time Residence Barometer indicates that remote working is increasing in popularity – read DNA’s top tips for getting a working internet connection at your cabin24.5.2022 08:30:00 EEST | Press release
The Free-Time Residence Barometer, which is compiled by Natural Resources Institute Finland, shows that working remotely from holiday homes has become vastly more common in recent years. For example, 43 per cent of people who were able to work at a cabin said that they had done so in 2021 compared to only 7 per cent five years earlier. Katri Perälä, Director of DNA’s Home Broadband Business, has a few tips on how to get a good internet connection at your “second office”.
Mökkibarometri osoittaa, että etätyön suosio on merkittävässä kasvussa – DNA kokosi parhaat vinkit toimivaan mökkinettiin24.5.2022 08:30:00 EEST | Tiedote
Etätöiden tekeminen mökiltä on yleistynyt valtavasti viime vuosina, kertoo Luonnonvarakeskuksen toteuttama Mökkibarometri. Esimerkiksi vuonna 2021 etätöitä mökillä kertoi tehneensä 43 prosenttia niistä, joille tämä oli mahdollista, kun viisi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 7 prosenttia. DNA:n kodin laajakaistaliiketoiminnan johtaja Katri Perälä kertaa keinot, joilla nettiyhteyden saa kuntoon mökkikonttorillakin.
DNA and Noccela Ltd to cooperate for safer and more efficient industry12.5.2022 10:00:00 EEST | Press release
Industrial IoT is moving to the next phase: from networking and sensing of objects to data-driven operations. DNA and Noccela will start providing their industrial customers with solutions that enable the integration of previously separate production systems into unified ERP.
DNA ja Noccela Oy yhteistyöhön turvallisemman ja tehokkaamman teollisuuden puolesta12.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Teollinen IoT on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen: Esineiden verkottamisesta ja sensoroinnista datan perusteella ohjattavaan toimintaan. DNA ja Noccela ryhtyvät toimittamaan teollisille asiakkailleen ratkaisuja, joiden avulla aiemmin erilliset tuotannolliset järjestelmät saadaan integroitua yhtenäisen toiminnanohjauksen piiriin.
How are network connections protected against influence attempts? Several measures help maintain technical capabilities in exceptional situations10.5.2022 10:30:00 EEST | Press release
GPS signal jamming, cyberattacks and sabotage are examples of hybrid influencing aimed at weakening the ability of individuals and businesses in the targeted area to function. Concerns have recently arisen about attempts to influence Finland, which leads to the question: how well are network connections protected in Finland? Ville Virtanen, Senior Vice President, Technology at DNA, says that the operator's efforts to secure the continuity of Finnish network operations are multilayered.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme