Säteilyturvakeskus (STUK)

Huoli suurvaltojen konfliktista edisti Suomen aktiivisuutta ydinsulun rakentamisessa

Jaa

Turun yliopiston dosentti Petri Pajun tänään julkaistussa tutkimuksessa kysytään, kuinka ja millä motiivein suomalaiset ovat toimeenpanneet ydinsulkusopimusta kansallisesti 1960-luvun lopulta alkaen. Suomi oli ensimmäinen maa, joka solmi kattavan valvontasopimuksen kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa. Asiakirjalähteet osoittavat, että IAEA myös luonnosteli sopimusta suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Saavutus pohjusti suomalaisille ydinturvallisuuden asiantuntijoille edelläkävijän identiteettiä. Kansainvälinen ydinsulkusopimus (NPT) täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Petri Pajun Ydinsulku ja Suomi – 50 vuotta ydinsulkusopimuksen kansallista toimeenpanoa -tutkimusraportti piirtää kuvan Suomen pitkäaikaisesta sitoutumisen kansainvälisen ydinsulun toimeenpanoon. Suomi valmistautui ydinenergian käyttöön 1960-luvulla ahtaissa ulkopoliittisissa oloissa. Vuonna 1962 hankitun Triga-koereaktorin myötä ydinalan osaaminen karttui, ja Suomella oli valmius ja tahto suunnitella ydinsulkusopimuksen vaatimaa kattavaa, kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa yhdessä IAEA:n kanssa. Suomen ensimmäisen kaupallisen ydinreaktorin, Loviisa 1, rakentaminen aloitettiin vuonna 1971. Ainutlaatuisesti siinä yhdistettiin teknologiaa niin kylmän sodan itä- kuin länsileiristä. Ydinteknologian hankkiminen ei olisi ollut mahdollista ilman sitoutumista kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.

Tutkimus osoittaa asiakirjalähteisiin perustuen, että Suomi toimi IAEA:n epävirallisena kumppanina neuvotteluissa 1960–1970-lukujen vaihteessa. Kattavan valvontasopimuksen keskeinen sisältö muodostui IAEA:n ja Suomen välisissä neuvotteluissa. Suomi olikin ensimmäinen maa, jossa kattava ydinmateriaalivalvontasopimus IAEA:n kanssa tuli voimaan vuonna 1972. Suomessa tämä tulkittiin ”palkinnoksi” aktiivisuudesta sopimuksen luonnostelussa.

Paju arvioi, että aktiivisuus ydinsulkukysymyksissä kylmän sodan aikana palveli myös Suomen kansainvälistä puolueettomuuspolitiikkaa idän ja lännen välillä.

”IAEA sai Suomesta aktiivisen kanssakehittäjän ja kumppanin ydinsulkuvalvonnan kehitystyöhön. Hyöty oli molemminpuolinen, sillä IAEA:n asema 1960-luvulla oli vielä heikko. Idän ja lännen välissä Suomen täytyi etsiä ratkaisuja, jotka kelpaisivat Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle. Kansainvälisen, sääntöperustaisen valvonnan tukeminen sopi siksikin Suomelle”, Paju arvioi.

Neuvostoliiton hajoaminen vei Suomalaiset ydinturvallisuusosaajat maailmalle

1970- ja 1980-luku olivat maailmalla kiivasta ydinenergian ja ydinaseiden kehittämisen aikaa. ”Ydinkysymykset” olivat julkisen keskustelun valtavirtaa ja huolet todellisia. Ydinaseiden määrä maailmalla kasvoi ja Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus laski pitkän varjon ydinenergian käytön ylle.

1990-luvun alussa kylmän sodan päättyminen, Persianlahden sota ja Irakin ydinaseohjelman paljastuminen johtivat merkittäviin muutoksiin IAEA:n ydinmateriaalivalvonnassa. Myös suomalaiset asiantuntijat päätyivät mm. IAEA:n asiantuntijoiksi purkamaan Irakin ja Etelä-Afrikan ydinaseohjelmia 1990-luvun alussa.

Osaamista ydinsulun valvontaan oli karttunut merkittävästi, sillä Säteilyturvakeskuksessa (STUK) oli tutkittu ja kehitetty teknisiä ratkaisuja ydinmateriaalivalvonnan toteuttamiseksi aina 1980-luvun alusta saakka. Suomi tuki pitkäjänteisesti IAEA:a myös tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia kansainvälisille tarkastajille.

”Keskeinen tekijä ydinmateriaalivalvontaosaamisen kehitykselle oli Suomen sitoutuminen ydinjätteen maaperäloppusijoittamiseen vuonna 1982. Tämä on pakottanut teollisuuden ja viranomaiset pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jotta ydinjätekysymykseen löytyy pysyvä ja turvallinen ratkaisu. Monissa maissa ydinjätekysymys on edelleen ratkaisematta, vaikka uutta jätettä syntyy joka päivä”, kommentoi STUKin kansainvälisen yhteistyön päällikkö Elina Martikka.

Maailman ensimmäinen ydinjätteen loppusijoituslaitos ONKALO® aloittaa toimintansa Olkiluodossa 2020-luvulla (arviolta vuonna 2025).

”Suomen saavutukset ydinsulkupolitiikassa ovat johdonmukaisen, pitkäjänteisen työn tuloksia. Ydinalan kehitystä Suomessa on edistänyt laaja kansallinen yhteistyö ja varhainen sitoutuminen ydinaseettomuuteen ja ydinjätekysymyksen ratkaisemiseen. Ydinsulkujärjestelmän puitteissa Suomi on voinut turvallisesti investoida teknisen asiantuntemuksen kehittämiseen”, Paju summaa.

Ydinsulkujärjestelmä

  • Vuonna 1970 solmitussa ydinsulkusopimuksessa (Non-Proliferation Treaty, NPT) tunnustetut ydinasemaat (Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina ja Iso-Britannia) sitoutuivat siihen, etteivät ne luovuta ydinaseita tai -räjähteitä ydinaseettomille maille tai avusta niitä sellaisten hankkimisessa.
  • NPT-sopimukseen nojalla valtio solmii IAEA:n kanssa valvontasopimuksen, jonka mukaan IAEA toteuttaa ydinmateriaalivalvontaa. Tällaisia sopimuksia ovat:
    • Small Quantities Protocol (SQP), joka soveltavat valtiot, joiden hallussa on vain hyvin pieniä määriä ydinaineita, esimerkiksi tutkimuskäyttöön
    • Kattava ydinmateriaalivalvontasopimus (Comprehensive Safeguards Agreement, CSA), sekä
    • Valvontasopimuksen lisäpöytäkirja (Additional Protocol), joka takaa IAEA:lle entistä tarkemmat tiedot ydinenergian käyttöön liittyvistä toiminnoista. Lisäpöytäkirja tuli voimaan Suomessa ja EU:n jäsenvaltioissa vuonna 2004.
  • IAEA:n valvonnan tarkoituksena on varmistaa ydinmateriaalien pysyminen rauhanomaisessa käytössä.
  • Suomessa STUK toimii valvontasopimuksen tarkoittamana kansallisena viranomaisena ja toimittaa tarvittavat tiedot IAEA:lle ja osallistuu IAEA:n tarkastuksiin.

Ydinsulku ja Suomi – 50 vuotta ydinsulun kansallista toimeenpanoa: https://www.julkari.fi/handle/10024/140617

Finland and nuclear non-proliferation – Fifty years of implementing the Nuclear Non-Proliferation Treaty: https://www.julkari.fi/handle/10024/140618

Yhteyshenkilöt

dosentti Petri Paju, Turun yliopisto puh. 040 8398613
kansainvälisen yhteistyön päällikkö Elina Martikka, Säteilyturvakeskus puh. 09 75988373
STUK mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUK börjar förnya kärnsäkerhetsföreskrifter4.11.2020 13:15:00 EETTiedote

Strålsäkerhetscentralen (STUK) sätter igång med arbetet för att förnya kärnsäkerhetsföreskrifter, dvs de bestämmelser om och de anvisningar för kärnsäkerhet som meddelats med stöd av kärnenergilagen (990/1987). Målet med förnyandet är att framhäva tillståndsinnehavarens ansvar och riktandet av tillsyn utifrån risken. Kärnsäkerheten i Finland förblir minst på den nuvarande nivån. STUK anser också en totalreform av kärnenergilagen som ändamålsenlig.

STUK aloittaa ydinturvallisuussäännöstön uudistuksen4.11.2020 13:15:00 EETTiedote

Säteilyturvakeskus (STUK) aloittaa ydinturvallisuussäännöstön eli ydinenergialain (990/1987) nojalla annettujen ydinturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden uudistamisen. Uudistuksen tavoitteena on korostaa luvanhaltijan vastuuta ja valvonnan kohdentamista riskin perusteella. Ydinturvallisuuden taso Suomessa säilyy vähintään nykyisellä tasolla. STUK näkee myös ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarkoituksenmukaisena.

STUK to launch reform of nuclear safety regulations and guidelines4.11.2020 13:15:00 EETPress release

The Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) will begin reforming the nuclear safety regulations and guidelines issued under the Nuclear Energy Act (990/1987). The goal is to emphasize the responsibilities of the licence holder and the risk-based allocation of supervisory resources. The level of nuclear safety in Finland will remain at least as high as it is presently. STUK also believes that comprehensive reform of the Nuclear Energy Act would be expedient.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme