VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Huoltovarmuuden ongelmat jääneet vähäisiksi koronapandemian aikana – henkilöstön terveysturvallisuus avainasemassa

Jaa

Suomi on tähän mennessä onnistunut hyvin turvaamaan huoltovarmuuden covid-19-pandemiassa. Materiaalisen varautumisen ohella huoltovarmuus merkitsee myös henkilöstön terveydestä huolehtimista työpaikoilla.

Valokuva: Lari Järnefelt
Valokuva: Lari Järnefelt

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan covid-19-pandemian riskinhallinnassa onnistuttiin hyvin. Huoltovarmuusrahaston ansiosta Huoltovarmuuskeskus saattoi reagoida nopeasti kriisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 rahastolla turvattiin merenkulku niin, että tavaraliikenne Suomeen jatkui lähes normaalisti.

VTV tarkasti Suomen huoltovarmuutta ja sen turvaamista covid-19-pandemian aikana. Tarkastus ulottui maaliskuusta 2020 toukokuuhun 2021, ja siinä keskityttiin toimialoihin, joihin pandemialla on ollut eniten vaikutusta. Näitä toimialoja ovat terveydenhuolto, liikenne ja logistiikka, elintarvikehuolto sekä kriittinen teollisuustuotanto.

”Suomen huoltovarmuustoimenpiteet on suunniteltu niin, että niillä kyetään vastaamaan mahdollisimman monenlaisiin poikkeustilanteisiin. Kovinkaan konkreettisia pandemian hallintatoimenpiteitä ei ollut kuitenkaan etukäteen valmisteltu. Suojaintarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei etukäteen kyetty ennakoimaan”, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi sanoo.

Tarkastuksessa nousi esiin, että ihmiset ovat yksi kriittinen resurssi siinä missä varusteet ja tarvikkeet. Henkilöstön terveysturvallisuus onnistuttiin pandemian aikana turvaamaan varsin hyvin. Työpaikoilla levinneet tartunnat eivät yksittäistapauksia lukuun ottamatta aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä terveydenhuoltoon, teollisuustuotantoon, alkutuotantoon tai logistiikkaan. Myös maataloudessa ja puutarhataloudessa tarvittava ulkomainen kausityövoima saatiin Suomeen. Toisaalta pandemian aikana kävi selväksi, kuinka riippuvaista kotimainen alkutuotanto on ulkomaisesta kausityövoimasta.

Pandemian aikaisista toimista seuraa vielä merkittäviä lisäkustannuksia tulevina vuosina. Esimerkiksi terveydenhuollossa ajettiin kiireetöntä hoitoa alas, jotta henkilöstöä riittäisi tehohoidossa, näytteidenotossa ja tartuntojen jäljittämisessä.

”Tästä syntyi hoitovelkaa, jolla voi olla laajakantoisia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia”, Kalijärvi sanoo.

Suomen huoltovarmuuden kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkasti. Huoltovarmuusrahaston tase oli vuonna 2020 noin 2 miljardia euroa, mutta se käsittää vain osan kokonaisuudesta. Edes valtiotasolla huoltovarmuudesta aiheutuvia kustannuksia ei seurata järjestelmällisesti.

Suomi on monien huoltovarmuuden kannalta kriittisten tarvikkeiden osalta riippuvainen tuonnista. Kansallisissa ohjeissa ja strategioissa tavoiteltu kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö on kuitenkin ollut vähäistä. Pandemian aikana Euroopan komissio käynnisti yhteisiä hankintapuitesopimuksia terveydenhuollon laite- ja tarvikehankintoja varten. Tarkastuksessa EU:n yhteishankintoja ei kuitenkaan pidetty toimivana kanavana terveydenhuollon materiaalien hankintaan. Sen sijaan EU:n rokotteiden yhteishankintaa pidettiin Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna. Yhteishankinnalla on varmistettu mahdollisimman nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen rokotteiden hankinta.

Tutustu julkaisuun: Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Valokuva: Lari Järnefelt
Valokuva: Lari Järnefelt
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Porkkalankatu 1, PL 1119
00101 Helsinki

09 4321http://www.vtv.fi

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.

Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme