Huoltovarmuuden ongelmat jääneet vähäisiksi koronapandemian aikana – henkilöstön terveysturvallisuus avainasemassa
23.6.2021 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan covid-19-pandemian riskinhallinnassa onnistuttiin hyvin. Huoltovarmuusrahaston ansiosta Huoltovarmuuskeskus saattoi reagoida nopeasti kriisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 rahastolla turvattiin merenkulku niin, että tavaraliikenne Suomeen jatkui lähes normaalisti.
VTV tarkasti Suomen huoltovarmuutta ja sen turvaamista covid-19-pandemian aikana. Tarkastus ulottui maaliskuusta 2020 toukokuuhun 2021, ja siinä keskityttiin toimialoihin, joihin pandemialla on ollut eniten vaikutusta. Näitä toimialoja ovat terveydenhuolto, liikenne ja logistiikka, elintarvikehuolto sekä kriittinen teollisuustuotanto.
”Suomen huoltovarmuustoimenpiteet on suunniteltu niin, että niillä kyetään vastaamaan mahdollisimman monenlaisiin poikkeustilanteisiin. Kovinkaan konkreettisia pandemian hallintatoimenpiteitä ei ollut kuitenkaan etukäteen valmisteltu. Suojaintarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei etukäteen kyetty ennakoimaan”, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi sanoo.
Tarkastuksessa nousi esiin, että ihmiset ovat yksi kriittinen resurssi siinä missä varusteet ja tarvikkeet. Henkilöstön terveysturvallisuus onnistuttiin pandemian aikana turvaamaan varsin hyvin. Työpaikoilla levinneet tartunnat eivät yksittäistapauksia lukuun ottamatta aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä terveydenhuoltoon, teollisuustuotantoon, alkutuotantoon tai logistiikkaan. Myös maataloudessa ja puutarhataloudessa tarvittava ulkomainen kausityövoima saatiin Suomeen. Toisaalta pandemian aikana kävi selväksi, kuinka riippuvaista kotimainen alkutuotanto on ulkomaisesta kausityövoimasta.
Pandemian aikaisista toimista seuraa vielä merkittäviä lisäkustannuksia tulevina vuosina. Esimerkiksi terveydenhuollossa ajettiin kiireetöntä hoitoa alas, jotta henkilöstöä riittäisi tehohoidossa, näytteidenotossa ja tartuntojen jäljittämisessä.
”Tästä syntyi hoitovelkaa, jolla voi olla laajakantoisia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia”, Kalijärvi sanoo.
Suomen huoltovarmuuden kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkasti. Huoltovarmuusrahaston tase oli vuonna 2020 noin 2 miljardia euroa, mutta se käsittää vain osan kokonaisuudesta. Edes valtiotasolla huoltovarmuudesta aiheutuvia kustannuksia ei seurata järjestelmällisesti.
Suomi on monien huoltovarmuuden kannalta kriittisten tarvikkeiden osalta riippuvainen tuonnista. Kansallisissa ohjeissa ja strategioissa tavoiteltu kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö on kuitenkin ollut vähäistä. Pandemian aikana Euroopan komissio käynnisti yhteisiä hankintapuitesopimuksia terveydenhuollon laite- ja tarvikehankintoja varten. Tarkastuksessa EU:n yhteishankintoja ei kuitenkaan pidetty toimivana kanavana terveydenhuollon materiaalien hankintaan. Sen sijaan EU:n rokotteiden yhteishankintaa pidettiin Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna. Yhteishankinnalla on varmistettu mahdollisimman nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen rokotteiden hankinta.
Tutustu julkaisuun: Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu KalijärviTuloksellisuustarkastuspäällikkö, effektivitetsrevisionschef
Puh:040 732 4637etunimi.sukunimi@vtv.fiVesa KoivunenApulaisjohtaja, biträdande direktör
Puh:040 733 0923etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
De ökande anslagen till försvaret ska användas omsorgsfullt och sparåtgärderna i statsförvaltningen ska styras som helheter18.9.2026 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Beredskapen, ordnandet av välfärdstjänster och effektiviseringen av förvaltningen har en betydande inverkan på statsfinanserna och de offentliga tjänsterna. Resultaten av de granskningar som revisionsverket har utfört under året har sammanställts i årsrapporten.
Kasvavat määrärahat puolustukseen käytettävä huolellisesti ja valtionhallinnon säästötoimia ohjattava kokonaisuuksina18.9.2026 10:30:00 EEST | Tiedote
Varautuminen, hyvinvointipalvelujen järjestäminen sekä hallinnon tehostaminen vaikuttavat merkittävästi valtiontalouteen ja julkisiin palveluihin. VTV on koonnut vuoden sisällä tekemiensä tarkastusten tulokset vuosiraporttiin.
Sparåtgärdernas effekter borde beskrivas bättre i utgiftskartläggningen16.9.2026 06:55:00 EEST | Pressmeddelande
Finansministeriets utgifts- och skattekartläggningar spelar en viktig roll i planeringen av regeringarnas arbete och som bakgrund till beslutsfattandet. Den helhet som kartläggningarna utgjorde 2023 var klart mer omfattande än tidigare.
Säästötoimien vaikutuksia tulisi kuvata paremmin VM:n menokartoituksessa16.9.2026 06:55:00 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitukset ovat merkittävässä roolissa hallitusten työn suunnittelussa ja päätöksenteon taustalla. Vuoden 2023 kartoitusten kokonaisuus oli selvästi aiempaa kattavampi.
Rättelse till meddelandet: 586 organisationer lämnade in ekonomiska uppgifter inom utsatt tid2.9.2026 16:52:42 EEST | Pressmeddelande
I Statens revisionsverks meddelande i går den 1 september kl. 11.43 uppgavs att 460 organisationer hade lämnat in ekonomiska uppgifter till öppenhetsregistret inom utsatt tid. Det korrekta antalet är 586 organisationer. Den felaktiga siffran kom tyvärr med i meddelandet på grund av ett systemfel i öppenhetsregistret.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme