Huoltovarmuuden ongelmat jääneet vähäisiksi koronapandemian aikana – henkilöstön terveysturvallisuus avainasemassa
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan covid-19-pandemian riskinhallinnassa onnistuttiin hyvin. Huoltovarmuusrahaston ansiosta Huoltovarmuuskeskus saattoi reagoida nopeasti kriisiin. Esimerkiksi vuonna 2020 rahastolla turvattiin merenkulku niin, että tavaraliikenne Suomeen jatkui lähes normaalisti.
VTV tarkasti Suomen huoltovarmuutta ja sen turvaamista covid-19-pandemian aikana. Tarkastus ulottui maaliskuusta 2020 toukokuuhun 2021, ja siinä keskityttiin toimialoihin, joihin pandemialla on ollut eniten vaikutusta. Näitä toimialoja ovat terveydenhuolto, liikenne ja logistiikka, elintarvikehuolto sekä kriittinen teollisuustuotanto.
”Suomen huoltovarmuustoimenpiteet on suunniteltu niin, että niillä kyetään vastaamaan mahdollisimman monenlaisiin poikkeustilanteisiin. Kovinkaan konkreettisia pandemian hallintatoimenpiteitä ei ollut kuitenkaan etukäteen valmisteltu. Suojaintarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei etukäteen kyetty ennakoimaan”, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi sanoo.
Tarkastuksessa nousi esiin, että ihmiset ovat yksi kriittinen resurssi siinä missä varusteet ja tarvikkeet. Henkilöstön terveysturvallisuus onnistuttiin pandemian aikana turvaamaan varsin hyvin. Työpaikoilla levinneet tartunnat eivät yksittäistapauksia lukuun ottamatta aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä terveydenhuoltoon, teollisuustuotantoon, alkutuotantoon tai logistiikkaan. Myös maataloudessa ja puutarhataloudessa tarvittava ulkomainen kausityövoima saatiin Suomeen. Toisaalta pandemian aikana kävi selväksi, kuinka riippuvaista kotimainen alkutuotanto on ulkomaisesta kausityövoimasta.
Pandemian aikaisista toimista seuraa vielä merkittäviä lisäkustannuksia tulevina vuosina. Esimerkiksi terveydenhuollossa ajettiin kiireetöntä hoitoa alas, jotta henkilöstöä riittäisi tehohoidossa, näytteidenotossa ja tartuntojen jäljittämisessä.
”Tästä syntyi hoitovelkaa, jolla voi olla laajakantoisia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia”, Kalijärvi sanoo.
Suomen huoltovarmuuden kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkasti. Huoltovarmuusrahaston tase oli vuonna 2020 noin 2 miljardia euroa, mutta se käsittää vain osan kokonaisuudesta. Edes valtiotasolla huoltovarmuudesta aiheutuvia kustannuksia ei seurata järjestelmällisesti.
Suomi on monien huoltovarmuuden kannalta kriittisten tarvikkeiden osalta riippuvainen tuonnista. Kansallisissa ohjeissa ja strategioissa tavoiteltu kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö on kuitenkin ollut vähäistä. Pandemian aikana Euroopan komissio käynnisti yhteisiä hankintapuitesopimuksia terveydenhuollon laite- ja tarvikehankintoja varten. Tarkastuksessa EU:n yhteishankintoja ei kuitenkaan pidetty toimivana kanavana terveydenhuollon materiaalien hankintaan. Sen sijaan EU:n rokotteiden yhteishankintaa pidettiin Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna. Yhteishankinnalla on varmistettu mahdollisimman nopea ja kustannuksiltaan kohtuullinen rokotteiden hankinta.
Tutustu julkaisuun: Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu KalijärviTuloksellisuustarkastuspäällikkö, effektivitetsrevisionschef
Puh:040 732 4637etunimi.sukunimi@vtv.fiVesa KoivunenApulaisjohtaja, biträdande direktör
Puh:040 733 0923etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Finansieringen av idrottsverksamhet är splittrad och upprätthåller existerande strukturer – knappt något statligt stöd för personer som rör på sig lite18.12.2025 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Idrottsfinansieringen styrs av undervisnings- och kulturministeriet på ett mycket ospecificerat sätt och utan strategiska prioriteringar. Basfinansieringen kompletteras med många specialunderstöd, men till exempel medborgare som rör på sig lite förbises nästan helt.
Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Regeringen är på väg att missa sina mål för de offentliga finanserna – ytterligare åtgärder bör bedömas på ett heltäckande sätt17.12.2025 09:59:00 EET | Pressmeddelande
Övervakarna av finanspolitiken vid Statens revisionsverk betonar att de offentliga finanserna bör stärkas långsiktigt på så sätt att metoderna granskas på ett heltäckande sätt. Det parlamentariska avtalet om det nationella finanspolitiska regelverket är ett bra steg framåt.
Hallitus ei ole saavuttamassa julkisen talouden tavoitteitaan – lisätoimia arvioitava kattavasti17.12.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat korostavat julkisen talouden vahvistamista pitkäjänteisesti ja keinoja kattavasti tarkastellen. Parlamentaarinen sopu kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstöstä on hyvä askel.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade i kommunalvalet – 40 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 13 966 redovisningsskyldiga för kommunalvalet i april har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade jämfört med kommunalvalet 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme