Pellervon taloustutkimus PTT

Huoltovarmuuden vahvistaminen vaatii kannustimia sekä yrityksille että julkisille toimijoille ja mittaria tuotantoketjujen kriisikestävyydelle

Jaa
Pandemia ja Ukrainan sota tuovat muutospaineita Suomen teollisuuden huoltovarmuuteen ja varautumiseen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Sekä yksityisillä että julkisilla toimijoilla on oltava kannustimia ylläpitää huoltovarmuutta, huoltovarmuuskriittiset tuotteet on määriteltävä, ja huoltovarmuudelle on luotava mittari. Riskejä pitää pystyä hallitsemaan koko tuotantoketjujen tasolla. Tapaustutkimuksena tarkastellaan kotimaista tekstiili- ja vaateteollisuutta.

”Nykyaikana jatkuvuudenhallinta ja mukautumiskyky korostuvat jopa perinteistä materiaalista varautumista enemmän. Resilientti yhteiskunta säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa: se reagoi kriiseihin ketterästi ja palautuu niistä nopeasti”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen Pellervon taloustutkimuksesta. 

Myös julkisen talouden sopeutuspaineet ja taloudellinen tehokkuus on otettava huomioon huoltovarmuuden kehittämisessä. 

PTT:n raportissa käsitellään teollisuuden huoltovarmuuden kehittämistä sekä yleisellä tasolla että tekstiili- ja vaateteollisuuden näkökulmasta. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää eri toimialoilla, mutta vastaavia tarkasteluita on tärkeää tehdä tulevaisuudessa myös muilla huoltovarmuuden kannalta keskeisillä teollisuudenaloilla. 

Huoltovarmuuskriittiset tuotteet ja tarvittava tuotanto pitää määritellä 

Yhteiskunnan pitää pystyä reagoimaan kriiseihin nopeasti, joten selkeät toimintamallit ja ennakoiva valmiussuunnittelu julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken ovat tärkeitä.Yritysten pitää tietää, mitä niiltä odotetaan poikkeusoloissa.Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta yksi keskeinen toimenpide on määritellä toimialakohtaisesti yhteiskunnalle kriittiset tuotteet ja vaatimukset niiden kotimaiselle tuotantokapasiteetille. 

”Yritykset ja julkiset hankintayksiköt tarvitsevat kannustimia, jos niiden halutaan ottavan huoltovarmuusnäkökulmat huomioon. Yritysten ei voida olettaa ylläpitävän kriittisten tuotteiden tuotantokykyä täysin omaehtoisesti, jos markkinakysyntä ei motivoi siihen”, muistuttaa ekonomisti Emilia Gråsten Pellervon taloustutkimuksesta. 

Kansainvälisten tuotantoketjujen riskejä hallittava – huoltovarmuus tarvitsee mittarin  

Teollisuuden huoltovarmuus on pitkälti markkinoiden varassa. Suomen kaltaisesta pienestä avotaloudesta on vaikeaa löytää täysin kotimaista arvoketjua, sillä käytännössä osa tuotantopanoksista on aina peräisin ulkomailta. Riippuvuuksien täydellinen katkaiseminen on mahdotonta, mutta riskejä voidaan hallita. 

”Valmiussuunnittelussa on minimoitava kriittisten tuotantoketjujen riskejä erityisesti tuotteissa ja tuotantopanoksissa, joissa olemme riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Valmistusmaa ei takaa resilienssiä, sillä myös suomalainen tuotanto voi olla herkkä kansainvälisten markkinoiden häiriöille, kuten pandemia osoitti”, sanoo Pekka Kinnunen. 

Tällä hetkellä tuotannon tai tuotteen huoltovarmuudelle ei ole olemassa selkeää mittaristoa, mutta sellainen tarvitaan. Mittarin pitäisi pystyä arvioimaan huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten kriisikestävyyttä ja toimitusvarmuutta, koko tuotantoketjun laajuudessa aina raaka-aineista lopputuotteeseen saakka. 

Tekstiilialan huoltovarmuutta voi parantaa kotimaisia arvoketjuja vahvistamalla 

Erityistapauksena selvityksessä tarkasteltiin suomalaista tekstiili- ja vaateteollisuutta, jolla on keskeinen asema monien huoltovarmuudelle tärkeiden tuotteiden valmistuksessa.Tapaustutkimus perustuu yrityskyselyyn, työpajaan ja panos-tuotosanalyysiin. 

Tekstiilituotteiden huoltovarmuutta voidaan parantaa vahvistamalla kotimaisia arvoketjuja ja vähentämällä kansainvälisiä riippuvuuksia. Arvoketjujen vahvistamisella voidaan samalla saavuttaa positiivisia työllisyysvaikutuksia, ja korkeammat tuotantokustannukset voisivat kompensoitua kansantalouteen osittain esimerkiksi verotuottojen kautta. 

Tekstiili- ja vaatealan yritysten mukaan keskeisimpiä kotimaisen tuotannon haasteita ovat osaajapula ja kannattavuus. Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi automatisaatiosta, mikä vaatii yhteistyötä muiden teollisuuden sektorien kanssa. 

”Tuotannon valuminen lähialueilta kauemmaksi on vakava huoltovarmuuskysymys. Lisäämällä tekstiili- ja vaateteollisuuden digitalisaatiota ja robotiikkaa voidaan palauttaa tekstiilialan kokoonpanoa Suomeen”, toteaa Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Kinnunen, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 1545943, pekka.kinnunen@ptt.fi
Marja-Liisa Niinikoski, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry, 040 5384541, marja-liisa.niinikoski@stjm.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Pellervon taloustutkimus PTT
Pellervon taloustutkimus PTT
Eerikinkatu 28 A
00180 HELSINKI

https://www.ptt.fi

Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT

PTT-ennuste: Ruuan hinta laskee maltillisesti26.3.2024 09:03:48 EET | Tiedote

Ruokamarkkinat etsivät uutta tasapainoa viime vuosien markkinashokkien jälkeen. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan ruuan hinta laskee tänä vuonna 2 prosenttia, mutta niin hinnat kuin ruuantuotannon kustannuksetkin jäävät korkeammalle tasolle aiempiin vuosiin verrattuna. Maatalouden tuottajahinnat kääntyvät laskuun, ja maatalouden yrittäjätulo putoaa. Ennusteeseen tuo epävarmuutta etenkin se, alkavatko kotitaloudet kuluttaa vai säästää, kun reaalitulot nousevat.

PTT-ennuste: Talous kääntyy taantumasta vuoden lopulla – julkisen talouden alijäämä pysyy suurena20.3.2024 10:00:13 EET | Tiedote

Suomen talous tarpoo vielä taantumassa, mutta loppuvuonna näkymät kirkastuvat, ja ensi vuonna on jo odotettavissa talouskasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia ja kasvaa vuonna 2025 1,2 prosenttia. Taloutta painavat vielä alaspäin rakentamisen alakulo ja heikko vientikehitys. Jo loppuvuonna taloutta alkavat piristää laskeva korkotaso ja inflaation talttuminen. Työllisyys heikkenee, mutta vain maltillisesti. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena muun muassa hyvinvointialueiden vaikeuksien ja lisääntyvien puolustusinvestointien vuoksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye