Huoltovarmuuden vahvistaminen vaatii kannustimia sekä yrityksille että julkisille toimijoille ja mittaria tuotantoketjujen kriisikestävyydelle
”Nykyaikana jatkuvuudenhallinta ja mukautumiskyky korostuvat jopa perinteistä materiaalista varautumista enemmän. Resilientti yhteiskunta säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa: se reagoi kriiseihin ketterästi ja palautuu niistä nopeasti”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen Pellervon taloustutkimuksesta.
Myös julkisen talouden sopeutuspaineet ja taloudellinen tehokkuus on otettava huomioon huoltovarmuuden kehittämisessä.
PTT:n raportissa käsitellään teollisuuden huoltovarmuuden kehittämistä sekä yleisellä tasolla että tekstiili- ja vaateteollisuuden näkökulmasta. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää eri toimialoilla, mutta vastaavia tarkasteluita on tärkeää tehdä tulevaisuudessa myös muilla huoltovarmuuden kannalta keskeisillä teollisuudenaloilla.
Huoltovarmuuskriittiset tuotteet ja tarvittava tuotanto pitää määritellä
Yhteiskunnan pitää pystyä reagoimaan kriiseihin nopeasti, joten selkeät toimintamallit ja ennakoiva valmiussuunnittelu julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken ovat tärkeitä.Yritysten pitää tietää, mitä niiltä odotetaan poikkeusoloissa.Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta yksi keskeinen toimenpide on määritellä toimialakohtaisesti yhteiskunnalle kriittiset tuotteet ja vaatimukset niiden kotimaiselle tuotantokapasiteetille.
”Yritykset ja julkiset hankintayksiköt tarvitsevat kannustimia, jos niiden halutaan ottavan huoltovarmuusnäkökulmat huomioon. Yritysten ei voida olettaa ylläpitävän kriittisten tuotteiden tuotantokykyä täysin omaehtoisesti, jos markkinakysyntä ei motivoi siihen”, muistuttaa ekonomisti Emilia Gråsten Pellervon taloustutkimuksesta.
Kansainvälisten tuotantoketjujen riskejä hallittava – huoltovarmuus tarvitsee mittarin
Teollisuuden huoltovarmuus on pitkälti markkinoiden varassa. Suomen kaltaisesta pienestä avotaloudesta on vaikeaa löytää täysin kotimaista arvoketjua, sillä käytännössä osa tuotantopanoksista on aina peräisin ulkomailta. Riippuvuuksien täydellinen katkaiseminen on mahdotonta, mutta riskejä voidaan hallita.
”Valmiussuunnittelussa on minimoitava kriittisten tuotantoketjujen riskejä erityisesti tuotteissa ja tuotantopanoksissa, joissa olemme riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Valmistusmaa ei takaa resilienssiä, sillä myös suomalainen tuotanto voi olla herkkä kansainvälisten markkinoiden häiriöille, kuten pandemia osoitti”, sanoo Pekka Kinnunen.
Tällä hetkellä tuotannon tai tuotteen huoltovarmuudelle ei ole olemassa selkeää mittaristoa, mutta sellainen tarvitaan. Mittarin pitäisi pystyä arvioimaan huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten kriisikestävyyttä ja toimitusvarmuutta, koko tuotantoketjun laajuudessa aina raaka-aineista lopputuotteeseen saakka.
Tekstiilialan huoltovarmuutta voi parantaa kotimaisia arvoketjuja vahvistamalla
Erityistapauksena selvityksessä tarkasteltiin suomalaista tekstiili- ja vaateteollisuutta, jolla on keskeinen asema monien huoltovarmuudelle tärkeiden tuotteiden valmistuksessa.Tapaustutkimus perustuu yrityskyselyyn, työpajaan ja panos-tuotosanalyysiin.
Tekstiilituotteiden huoltovarmuutta voidaan parantaa vahvistamalla kotimaisia arvoketjuja ja vähentämällä kansainvälisiä riippuvuuksia. Arvoketjujen vahvistamisella voidaan samalla saavuttaa positiivisia työllisyysvaikutuksia, ja korkeammat tuotantokustannukset voisivat kompensoitua kansantalouteen osittain esimerkiksi verotuottojen kautta.
Tekstiili- ja vaatealan yritysten mukaan keskeisimpiä kotimaisen tuotannon haasteita ovat osaajapula ja kannattavuus. Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi automatisaatiosta, mikä vaatii yhteistyötä muiden teollisuuden sektorien kanssa.
”Tuotannon valuminen lähialueilta kauemmaksi on vakava huoltovarmuuskysymys. Lisäämällä tekstiili- ja vaateteollisuuden digitalisaatiota ja robotiikkaa voidaan palauttaa tekstiilialan kokoonpanoa Suomeen”, toteaa Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Kinnunen, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 1545943, pekka.kinnunen@ptt.fi
Marja-Liisa Niinikoski, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry, 040 5384541, marja-liisa.niinikoski@stjm.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Nihkeä meno jatkuu asuntomarkkinoilla5.5.2025 08:40:24 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoiden nihkeä kehitys jatkui edelleen maaliskuussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastoja. Monet tekijät hidastavat yhä käänteen tuloa.
EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille30.4.2025 09:02:02 EEST | Tiedote
EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.
KUTSU: Millaisessa muutoksessa on maatalouden rahoitus – miten varmistetaan investointien rahoitus? Loppuseminaari 20.5. klo 13.0025.4.2025 11:54:42 EEST | Kutsu
Niin pankkien kuin maatalouden toimintaympäristö on muutoksessa ja samaan aikaan sääntely lisääntyy. Millaisia vaikutuksia tällä on maatalouden rahoitusasemaan erityisesti pankkirahoituksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?
Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin25.4.2025 09:39:24 EEST | Tiedote
Metsiä omistavien kuolinpesien päätöksentekoa ja pesien purkamista tulisi edistää, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelunavaus. Keinoina voisivat toimia muun muassa omistajien erilaiset tavoitteet huomioivat palvelut sekä ristiriitatilanteiden käsittelyn tukeminen.
Markus Lahtisen kommentti kehysriihestä: Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa24.4.2025 11:01:01 EEST | Tiedote
Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme