Huoltovarmuuden vahvistaminen vaatii kannustimia sekä yrityksille että julkisille toimijoille ja mittaria tuotantoketjujen kriisikestävyydelle
”Nykyaikana jatkuvuudenhallinta ja mukautumiskyky korostuvat jopa perinteistä materiaalista varautumista enemmän. Resilientti yhteiskunta säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa: se reagoi kriiseihin ketterästi ja palautuu niistä nopeasti”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen Pellervon taloustutkimuksesta.
Myös julkisen talouden sopeutuspaineet ja taloudellinen tehokkuus on otettava huomioon huoltovarmuuden kehittämisessä.
PTT:n raportissa käsitellään teollisuuden huoltovarmuuden kehittämistä sekä yleisellä tasolla että tekstiili- ja vaateteollisuuden näkökulmasta. Raportin tuloksia voidaan hyödyntää eri toimialoilla, mutta vastaavia tarkasteluita on tärkeää tehdä tulevaisuudessa myös muilla huoltovarmuuden kannalta keskeisillä teollisuudenaloilla.
Huoltovarmuuskriittiset tuotteet ja tarvittava tuotanto pitää määritellä
Yhteiskunnan pitää pystyä reagoimaan kriiseihin nopeasti, joten selkeät toimintamallit ja ennakoiva valmiussuunnittelu julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken ovat tärkeitä.Yritysten pitää tietää, mitä niiltä odotetaan poikkeusoloissa.Teollisuuden huoltovarmuuden kannalta yksi keskeinen toimenpide on määritellä toimialakohtaisesti yhteiskunnalle kriittiset tuotteet ja vaatimukset niiden kotimaiselle tuotantokapasiteetille.
”Yritykset ja julkiset hankintayksiköt tarvitsevat kannustimia, jos niiden halutaan ottavan huoltovarmuusnäkökulmat huomioon. Yritysten ei voida olettaa ylläpitävän kriittisten tuotteiden tuotantokykyä täysin omaehtoisesti, jos markkinakysyntä ei motivoi siihen”, muistuttaa ekonomisti Emilia Gråsten Pellervon taloustutkimuksesta.
Kansainvälisten tuotantoketjujen riskejä hallittava – huoltovarmuus tarvitsee mittarin
Teollisuuden huoltovarmuus on pitkälti markkinoiden varassa. Suomen kaltaisesta pienestä avotaloudesta on vaikeaa löytää täysin kotimaista arvoketjua, sillä käytännössä osa tuotantopanoksista on aina peräisin ulkomailta. Riippuvuuksien täydellinen katkaiseminen on mahdotonta, mutta riskejä voidaan hallita.
”Valmiussuunnittelussa on minimoitava kriittisten tuotantoketjujen riskejä erityisesti tuotteissa ja tuotantopanoksissa, joissa olemme riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista. Valmistusmaa ei takaa resilienssiä, sillä myös suomalainen tuotanto voi olla herkkä kansainvälisten markkinoiden häiriöille, kuten pandemia osoitti”, sanoo Pekka Kinnunen.
Tällä hetkellä tuotannon tai tuotteen huoltovarmuudelle ei ole olemassa selkeää mittaristoa, mutta sellainen tarvitaan. Mittarin pitäisi pystyä arvioimaan huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten kriisikestävyyttä ja toimitusvarmuutta, koko tuotantoketjun laajuudessa aina raaka-aineista lopputuotteeseen saakka.
Tekstiilialan huoltovarmuutta voi parantaa kotimaisia arvoketjuja vahvistamalla
Erityistapauksena selvityksessä tarkasteltiin suomalaista tekstiili- ja vaateteollisuutta, jolla on keskeinen asema monien huoltovarmuudelle tärkeiden tuotteiden valmistuksessa.Tapaustutkimus perustuu yrityskyselyyn, työpajaan ja panos-tuotosanalyysiin.
Tekstiilituotteiden huoltovarmuutta voidaan parantaa vahvistamalla kotimaisia arvoketjuja ja vähentämällä kansainvälisiä riippuvuuksia. Arvoketjujen vahvistamisella voidaan samalla saavuttaa positiivisia työllisyysvaikutuksia, ja korkeammat tuotantokustannukset voisivat kompensoitua kansantalouteen osittain esimerkiksi verotuottojen kautta.
Tekstiili- ja vaatealan yritysten mukaan keskeisimpiä kotimaisen tuotannon haasteita ovat osaajapula ja kannattavuus. Ratkaisuja voi löytyä esimerkiksi automatisaatiosta, mikä vaatii yhteistyötä muiden teollisuuden sektorien kanssa.
”Tuotannon valuminen lähialueilta kauemmaksi on vakava huoltovarmuuskysymys. Lisäämällä tekstiili- ja vaateteollisuuden digitalisaatiota ja robotiikkaa voidaan palauttaa tekstiilialan kokoonpanoa Suomeen”, toteaa Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Kinnunen, maatalousekonomisti, Pellervon taloustutkimus PTT, 040 1545943, pekka.kinnunen@ptt.fi
Marja-Liisa Niinikoski, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry, 040 5384541, marja-liisa.niinikoski@stjm.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Blogi: Ruokamenojen osuus kokonaiskulutuksesta säilynyt yllättävänkin vakaana26.6.2025 11:50:15 EEST | Tiedote
Ruuan suhteellinen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on pysynyt 2000-luvun mittaan yllättävänkin vakaana, kirjoittaa PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tänään julkaistussa blogissaan. Osuus pysyi viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla ja oli noin 12,7 prosenttia. Ruuan hinnan nousua on kompensoitu kulutusta muuttamalla ja sopeuttamalla.
Pikakommentti: Sahausliike jatkuu asuntomarkkinoilla – kauppamäärät yhä alamaissa26.6.2025 09:02:20 EEST | Tiedote
Hintojen sahausliike jatkuu edelleen Suomen asuntomarkkinoilla, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tuoreita tilastotietoja. Tilanne on pysynyt samankaltaisena jo yli vuoden päivät.
Pikakommentti: Käänne tulossa työmarkkinoilla25.6.2025 08:54:31 EEST | Tiedote
Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttää olevan kääntymässä parempaan, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun uusia tilastotietoja. Myönteisiä merkkejä oli näkyvissä jo viime kuussa, ja sama kehitys on jatkunut.
Viennin kasvattaminen ja yhteistyön lisääminen vahvistaisi kaikkia kotimaisia ruoan arvoketjuja9.6.2025 09:53:44 EEST | Tiedote
Ruoantuotannon arvoketjut ovat muutoksessa, ja ratkaisuja niiden haasteisiin on haettava toimialakohtaisesti, suosittelevat Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin selvitykset. Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken ja ruokaviennin kasvattaminen kuitenkin hyödyttäisivät kaikkia ketjuja.
KUTSU: PTT-ennusteen julkistus Kuopiossa 25.9. - Millaiset ovat maatalouden ja elintarviketeollisuuden lähivuosien näkymät?6.6.2025 09:41:13 EEST | Kutsu
Miltä vaikuttavat Suomen maa- ja elintarviketalouden lähivuosien näkymät - lähteekö ruokavienti vetämään, miten kehittyvät maatalousyrittäjien markkinatuotot, elintarviketeollisuus ja ruuan hinta? Entä miten ennusteen arviot peilautuvat Pohjois-Savoon?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme