Huomioi pölyttäjät kevättöissä pellolla, pihassa ja puutarhassa

Pölyttäjähyönteisistä on konkreettista hyötyä niin ammattiviljelijälle kuin kotipuutarhurillekin, joten niistä kannattaa pitää huolta.

Maataloudessa pölyttäjien hyvinvointia voidaan tukea ja edistää monin tavoin. Runsaskukkaiset niityt, avo-ojien ja peltoteiden pientareet sekä metsien reunavyöhykkeet tarjoavat pölyttäjille ravintoa ja elintilaa. Pienilläkin toimilla, kuten kivikasojen, puusaarekkeiden tai vaikkapa puisten latojen ja aidanseipäiden säästämisellä, voi olla suuri merkitys. Myös maatilan pihapiirin tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa pohtia.

Ottamalla viljelykiertoon kukkivia viljelykasveja tarjotaan samalla pölyttäjille ravintoa eli mettä ja siitepölyä. Esimerkiksi härkäpapu, kumina, tattari, apilat, mansikka, omena, puutarhavadelma, herukat ja pensasmustikka ovat pölyttäjille mieleisiä viljelykasveja. Lisäksi pölyttäjät hyötyvät erilaisista kukkivista maisemakasveista, jotka tuovat peltomaisemaan monimuotoisuutta ja ilahduttavat lähiympäristön asukkaita. Pölyttäjät tarvitsevat kukkia varhaisesta keväästä pitkälle alkusyksyyn.

– Myös öljykasvien eli rypsin ja rapsin viljely on hyvä esimerkki molemminpuolisesta hyödystä. Öljykasvien hintataso on nyt korkealla, mikä kannattaa hyödyntää, ja näistä kasveista pitävät myös pölyttäjät, MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen vinkkaa.

Onnistunut pölytys kasvattaa satoa ja parantaa tuotteiden laatua. Peltokasveilla hyvä pölytys takaa siementen tasaisen tuleentumisen, kun taas puutarhakasveilla marjojen ja hedelmien muoto paranee. Jopa 80 prosenttia rypsin sadosta riippuu hyönteispölytyksen onnistumisesta ja rapsillakin luku on 10 prosentin luokkaa.

Maatalouden kannalta tarpeellista pölytystä on mahdollista tehostaa mehiläistarhaajilta saatavilla pölytyspalveluilla. Pölytys.fi-sivustolta löytyy lisätietoa siitä, mitä viljelijän ja tarhaajan tulee yhteistyössä huomioida. Sivustolta löytyy myös kartta palvelua tarjoavista tarhaajista ja runsaasti lisämateriaaleja aiheesta.

– Tarhamehiläispesien etuna on niiden suuri yksilömäärä, sillä pesässä on parhaimmillaan kymmeniä tuhansia työläisiä. Pesiä voidaan myös siirtää viljelykasvien kukinnan mukaan. Erilaiset pölyttäjähyönteiset täydentävät toistensa työtä, painottaa SML:n tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.

MTK ja SML muistuttavat, että viljelijöiden ja mehiläistarhaajien lisäksi myös muiden on mahdollista parantaa pölyttäjien elinoloja yksinkertaisilla toimilla. Pihalle ja puutarhaan voi valita pölyttäjäystävällisiä kasveja ja tontillaan voi toteuttaa hallittua hoitamattomuutta. Annetaan siis pajupuskien olla, kukkien kukkia ja pihanurmikon apiloiden kasvaa!

Lisätietoja:
Mika Virtanen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, 0400 544 728
Eeva-Liisa Korpela, Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML, 040 506 3202