Huono koulumenestys on yhteydessä suurempaan mielenterveyshäiriöiden riskiin
1.6.2023 07:50:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti heillä, joiden koulumenetys oli keskimääräistä parempi, mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, 16 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys oli päinvastainen.
– Syömishäiriöiden kohdalla suurempaan sairastumisriskiin liittyi keskivertoa parempi koulumenestys peruskoulussa, vahvistaa tutkija Christian Hakulinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Henkilöitä seurattiin yläasteen päättymisestä vuoden 2017 loppuun asti eli pisimmillään 38 ikävuoteen asti.
Hakulinen täsmentää, että tutkimuksessa havaittu yhteys päättötodistuksen ja mielenterveyshäiriöiden välillä ei ole syy-seuraussuhde. Tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttista riskiä eli tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet alkavat tyypillisesti nuoruudessa ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kolikon toinen puoli on siis myös tärkeä, hän korostaa.
Koska mielenterveyden ongelmilla on kauaskantoisia seurauksia, olisi tutkijan mukaan tärkeää, että nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden hoitoon kohdistettaisiin riittävästi resursseja.
– Heikosti koulussa pärjäävien mahdollisia mielenterveyteen liittyviä haasteita olisi myös hyvä kartoittaa ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.
Artikkeli: Weckström, T., Elovainio, M., Pulkki-Råback, L. et al. School achievement in adolescence and the risk of mental disorders in early adulthood: a Finnish nationwide register study. Mol Psychiatry (2023). https://doi.org/10.1038/s41380-023-02081-4
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille4.6.2026 07:14:21 EEST | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Sosiaalinen tuki suojaa nuoria – opettajan rooli korostui pandemiassa3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme