Huono koulumenestys on yhteydessä suurempaan mielenterveyshäiriöiden riskiin
1.6.2023 07:50:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun päättötodistuksen ja nuoruus- tai aikuisiän mielenterveysongelmien yhteyttä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että henkilöt, joilla oli keskivertoa selvästi heikompi koulumenestys, saivat lähes 40 prosentin todennäköisyydellä jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin 38 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti heillä, joiden koulumenetys oli keskimääräistä parempi, mielenterveyden häiriön todennäköisyys oli huomattavasti pienempi, 16 prosenttia. Ainoan poikkeuksen muodostivat syömishäiriöt, joissa yhteys oli päinvastainen.
– Syömishäiriöiden kohdalla suurempaan sairastumisriskiin liittyi keskivertoa parempi koulumenestys peruskoulussa, vahvistaa tutkija Christian Hakulinen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosien 1980 ja 2000 välillä syntyneitä nuoria. Henkilöitä seurattiin yläasteen päättymisestä vuoden 2017 loppuun asti eli pisimmillään 38 ikävuoteen asti.
Hakulinen täsmentää, että tutkimuksessa havaittu yhteys päättötodistuksen ja mielenterveyshäiriöiden välillä ei ole syy-seuraussuhde. Tulokset kuvaavat niin sanottua absoluuttista riskiä eli tapahtuman todennäköisyyttä tutkitussa joukossa.
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet alkavat tyypillisesti nuoruudessa ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa. Kolikon toinen puoli on siis myös tärkeä, hän korostaa.
Koska mielenterveyden ongelmilla on kauaskantoisia seurauksia, olisi tutkijan mukaan tärkeää, että nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden hoitoon kohdistettaisiin riittävästi resursseja.
– Heikosti koulussa pärjäävien mahdollisia mielenterveyteen liittyviä haasteita olisi myös hyvä kartoittaa ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa, Hakulinen sanoo.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -tiedelehdessä.
Artikkeli: Weckström, T., Elovainio, M., Pulkki-Råback, L. et al. School achievement in adolescence and the risk of mental disorders in early adulthood: a Finnish nationwide register study. Mol Psychiatry (2023). https://doi.org/10.1038/s41380-023-02081-4
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi verikoe tunnistaa rasvamaksasairauden jo terveyskeskuksessa19.11.2026 10:36:32 EET | Tiedote
Uudenlaisella verikokeella voidaan löytää potilaat, joilla on etenevän maksasairauden riski. Koska testi voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, hoito voi alkaa nopeammin ja ilman jonotusta erikoissairaanhoitoon. Parempien hoitotulosten lisäksi tämä vähentäisi myös erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme