Helsingin yliopisto

Huono-osaisuus haastaa kaupunkikouluja

Jaa

Peruskoulujen on vaikeaa kohdata taloudellisen huono-osaisuuden tuottamia sosiaalisia ongelmia. Perheiden huono-osaisuuden kohtaaminen haastaa kodin ja koulun yhteistyötä.

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää vain Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovassa yhteydessä.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää vain Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovassa yhteydessä.

Suomessa on viime vuosina havahduttu kaupunkialueiden segregaatiokehitykseen. Hyvä- ja huono-osainen väestö keskittyy asumaan eri paikkoihin, ja lapsiperheiden köyhyydestä on tullut pysyvä ilmiö. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella elävien lasten osuus on lähes kolminkertaistunut Suomessa 1990-luvun jälkeen.

Alueellinen segregaatio ja koulujen eriytyminen vaikuttavat koulujen toimintaan ja muun muassa niiden tuottamiin oppimistuloksiin.

Heidi Huilla selvitti väitöstutkimuksessaan, miten huono-osaisuutta kohtaavien koulujen toimintakulttuuri tukee oppilaita ja millaisia haasteita tähän liittyy. Tutkimuksen aineisto koostui kolmen alakoulun toimintakulttuurien havainnoinnista ja henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien haastatteluista.

Koulut toimivat taitavasti, vaikka vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset

Huilla havaitsi tutkimuksessaan, että kaupunkikoulut kohtaavat erilaisista taustoista tulevia oppilaita taitavasti toimintaansa kehittäen ja reflektoiden. Oppilaiden ja perheiden sosiaalinen monimuotoisuus oli kouluissa toiminnan lähtökohta, jonka pohjalta henkilöstö rakensi arjen käytäntöjä.

– Koulut olivat ottaneet vakavasti vastaan haasteen muuttaa toimintaansa siten, että se tukisi mahdollisimman monenlaisista taustoista tulevia oppilaita, Heidi Huilla sanoo.

– Tulkintani mukaan oppilaiden monimuotoisuuden ottaminen työn lähtökohdaksi tuki oppilaita sekä työn mielekkyyden tuntua ja näin henkilöstön jaksamista.
Koulujen arki näyttäytyi sujuvana, ja niissä oltiin tiedostavia oppilaiden taustojen vaikutuksista oppimiseen ja käytökseen.

Työssään koulut kuitenkin kohtasivat perheiden huono-osaisuuteen ja esimerkiksi alueiden leimaamiseen liittyviä haasteita. Koulun henkilöstöllä on vain rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin, vaikka he kohtaavat toistuvasti arjessaan näiden pahoinvointia.

– Huono-osaisuus tuottaakin kouluissa tehtävään työhön haasteita, joita yksittäisen opettajan tai edes koulun on vaikea ratkaista.

Köyhyydestä ja huono-osaisuudesta on vaikeaa puhua

Huono-osaisuutta kohtaavat koulut joutuvat arjessaan tasapainoilemaan akateemisten oppiaineiden opettamisen ja oppilaiden muun tukemisen välillä. Oman lisänsä työhön tuottaa perheiden huono-osaisuuden kohtaaminen kodin ja koulun yhteistyössä.

Huilla havaitsi esimerkiksi, että köyhyydestä ja huono-osaisuudesta oli vaikeaa puhua suoraan. Taloudellisesta huono-osaisuudesta käytettiin usein kiertoilmauksia.

– Perheiden kohdalla ei tulkintani mukaan aina ymmärretty vähävaraisuuden moninaista vaikutusta vanhempien toimintaan, Heidi Huilla sanoo.

– Tutkimissani kouluissa oli jaettu ymmärrys siitä, että koulun tulisi pyrkiä mahdollisuuksien rajoissa muuttumaan oppilaiden tarpeita vastaavaksi. Ajattelen, että myös perheiden sensitiivisempi kohtaaminen voisi tukea hyvää yhteistyötä ja näin helpottaa henkilöstön työssä jaksamista.

Huilla kyseenalaistaa tutkimuksensa pohjalta sen, että kaikkia kouluja voitaisiin kehittää ja tukea samanlaisin tavoin.

– Huono-osaisuutta kohtaavien koulujen erityiset haasteet tulisi huomioida riittävinä resursseina ja kouluja kehitettäessä pohtia, millaisia seurauksia uudistuksilla voi olla heikommassa asemassa oleville oppilaille ja perheille, Huilla toteaa.

– Yhteiskunnallisesta näkökulmasta on myös huomattava, että mikään koulujen toimista ei riitä, jos kaupunkisegregaatio ja perheiden köyhyys lisääntyvät liiaksi.

Heidi Huillan väitöstutkimus Kaupunkikoulut ja huono-osaisuus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 1. huhtikuuta 2022.

Huilla on tehnyt väitöstutkimuksen Helsingin yliopiston Social studies in Urban Education SURE -tutkimusyksikössä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijan yhteystiedot: Heidi Huilla, puhelin 050 303 1443, heidi.huilla@helsinki.fi
Twitter @HeidiHuilla

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 050 329 0914, suvi.uotinen@helsinki.fi

Helsingin yliopiston mediapalvelu, puhelin 02941 22622, mediapalvelu@helsinki.fi

Kuvat

Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää vain Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovassa yhteydessä.
Kuva: Mostphotos. Kuvaa saa käyttää vain Helsingin yliopiston tutkimuksesta, opetuksesta tai muusta toiminnasta kertovassa yhteydessä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote

Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.

KUTSU 1.6. klo 18-20: Tutkimukseen pohjautuva lyhytelokuva Covid Diaries on kuvaus pelosta ja toivosta18.5.2022 15:22:25 EEST | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan lyhytelokuva Covid Diariesta, jonka aiheena on keväällä 2020 eri Euroopan maissa ensimmäisten koronasulkujen aikana päiväkirjaa pitäneiden ihmisten jokapäiväinen elämä ja tuntemukset. Elokuvan tarkoituksena on esitellä tunteellisia reaktioita, joita pandemia ihmisissä herätti: pelkoa, toivoa, kokemusta vangittuna olemisesta ja vapautumisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme