HUSille merkittävä EU-rahoitus koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden tutkimushankkeelle
Koska koronavirusinfektion jälkeisistä pitkäaikaisoireista kärsivien potilaiden määrä näyttää maailmanlaajuisesti kasvavan, oireiden jatkumisen taustalla olevat mekanismit on tunnistettava potilaiden hoidon mahdollistamiseksi. HUSin 6,55 miljoonan euron EU-rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa pyritään ymmärtämään näiden oireiden mekanismeja. EU:n myöntämän rahoituksen lisäksi Sveitsin valtio rahoittaa hanketta 1,66 miljoonalla eurolla.
Euroopan unionin Horizon Europe -rahoituksen hakemuksen valmisteluun osallistuivat HUSista osastonylilääkäri Mari Kanerva, Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liira sekä Suzan Ikävalko, joka vastaa HUSissa EU-hankkeiden valmisteluista ja koordinoinnista. Innovaatiokonsulttiyritys Spinverse fasilitoi projektin valmistelua. Hanke käynnistyy kesäkuussa 2022.
“HUSin Long COVID -tutkimuskonsortiossa on yhteistyökumppaneina Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä tutkimusryhmiä Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Virosta ja Italiasta. EU-rahoituksen myötä konsortio saa hyvät mahdollisuudet tutkia lisää koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden mekanismeja, biomarkkereita sekä kuntoutusmenetelmiä. Neljä vuotta kestävän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin HUSin potilaiden hoidossa kuin kansainvälisestikin”, osastonylilääkäri Mari Kanerva kertoo.
Potilas hyötyy suoraan sairauden syiden ja hoitokeinojen tutkimuksesta
Pitkäaikaisoireiden mekanismia selvitetään HUSin Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla kohortti- ja rekisteritutkimusten, mekanististen tutkimusten sekä long covid -potilaiden interventio- ja seurantatutkimusten avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään omiikka-teknologiaa, jonka avulla tunnistetaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden kehitykseen johtavat altistavat tekijät ja biomarkkerit.
“On innostavaa, että meillä on tässä hankkeessa mahdollisuus samaan aikaan tutkia pitkäaikaisoireiden syitä ja hoitokeinoja. Ymmärryksemme tästä sairaudesta kehittyy vauhdilla, mikä hyödyttää suoraan potilaita”, Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liirakertoo.
Tutkimuksessa on mukana saksalainen tekoälyyn ja koneoppimiseen erikoistunut yhtiö, jonka menetelmiä hyödynnetään monipuolisen aineiston tulkinnassa. On mahdollista, että tutkimuksessa syntyy uusia innovaatioita myös tulevien pandemioiden jälkioireiden hallintaan.
EU-rahoituksen saaminen edellyttää panostusta kansalliseen tutkimusrahoitukseen
Konsortiohakemuksen valmistelu on pitkä ja työläs vaihe, joka jo itsessään hyödyttää rahoitusta hakevaa tutkijaverkostoa sekä tutkimusta. Hakemusta valmistelee ydintiimi, jossa on projektipäällikkö, yksi tai useampi tutkijalääkäri sekä usein myös henkilöitä IT- ja kehittämisyksiköistä.
”Olen iloinen, että HUSin investoinnit tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiin näkyvät nyt onnistumisina EU:n terveysalan tutkimus- ja innovaatiohankeohjelmien rahoitushauissa”, HUSin EU-rahoituksen päällikkö Suzan Ikävalko sanoo.
HUS kilpailee EU-rahoituksesta muiden eurooppalaisten konsortioiden kanssa. Saadakseen EU-rahoitusta on hankkeella oltava jo perusta tehtynä kansallisella rahoituksella, esimerkiksi valtion tutkimusrahalla.
Long covidia tutkivan konsortion muodostavat: HUS Helsingin yliopistollinen sairaala (Suomi), Helsingin yliopisto (Suomi) University Medical Centre Groningen (Alankomaat), University Hospital Basel (Sveitsi), Protobios Ou (Viro), Lipotype GmbH (Saksa), University of Zurich (Sveitsi), Nuromedia GmbH (Saksa), NEC Laboratories Europe GmbH (Saksa), Chino SRLS (Italia), Steinbeis 2i GmbH (Saksa), Spinverse Oy (Suomi).
Lisätietoja:
Mari Kanerva, osastonylilääkäri, HUS
040 583 5103
mari.kanerva@hus.fi
Helena Liira, ylilääkäri, HUS
050 513 0448
helena.liira@hus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme