HUSissa suunnitellaan poliklinikkaa koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville
Koronavirusepidemian vaikeammin runtelemista maista tiedetään, että noin viidesosalla koronavirusinfektion sairastaneista erilaiset oireet jatkuvat akuutin vaiheen jälkeen. Pitkäaikaisoireista kärsivät potilaat kuvaavat muun muassa uupumusta, hengenahdistusta, sydämentykytyksiä, rintakipua, lihaskipua, aivosumua, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
Suomen koronavirustartunnoista suurin osa, 59 prosenttia, on todettu HUSin alueella. ”Tarkkaa tietoa koronavirusinfektion pitkäaikaisista oireista kärsivien lukumäärästä alueellamme ei ole, mutta tarvetta tällaiselle toiminnalle selkeästi on”, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Poliklinikan toiminta pyritään käynnistämään mahdollisimman pian. Tarkka aikataulu selviää, kun toiminnalle on saatu tilat ja moniammatillinen henkilökunta. Suunnittelua jatketaan ja samalla muun muassa tarkentuvat poliklinikan toimintamallit ja lähetekriteerit. Poliklinikalla tapahtuvan vastaanottotoiminnan tueksi rakennetaan Terveyskylään digihoitopolku. Poliklinikka toimii verkostomaisesti: potilaita lähettävät lääkärit voivat konsultoida poliklinikan asiantuntijoita ja he puolestaan voivat konsultoida tarvittaessa HUSin muiden yksiköiden asiantuntijoita.
”Poliklinikan lääkäri tutkii potilaat huolellisesti ensimmäisellä käynnillä ja ohjelmoi tarvittavat diagnostiset tutkimukset, tarvittavat erikoislääkärien konsultaatiot sekä tekee yhdessä potilaan kanssa hoitosuunnitelman”, kertoo ylilääkäri Helena Liira, joka on ollut mukana työryhmässä laatimassa esiselvitystä poliklinikan toiminnasta.
Suunnitelmissa on kytkeä poliklinikan toimintaan vahvasti perustutkimusta Helsingin yliopistosta ja HUSin kliinistä tutkimusta sekä myös verkostoitua kansainvälisesti tutkimuksen saralla. ”Kyseessä on uusi lääketieteellinen tila ja sen vuoksi tarvitaan laaja-alaista tutkimusta tiedon lisäämiseksi”, sanoo Liira.
Tiedotamme poliklinikan toimintaperiaatteista ja sen käynnistymisestä siinä vaiheessa, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet.
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme