HUSissa tutkitaan matala-annoksista kertasädehoitoa koronaviruksen aiheuttaman keuhkokuumeen hoidossa

Koronaviruspotilaiden sädehoidolla pyritään vaimentamaan virusinfektion aiheuttamaa elimistön immunologista puolustusreaktiota, joka mahdollisesti myötävaikuttaa vaikean koronaviruksen aiheuttaman taudin kehittymiseen. ”Ajatuksena on, että tulehdusreaktiota vaimentamalla pystytään vaikuttamaan taudin kulkuun”, sanoo johtava ylilääkäri Johanna Mattson HUSin Syöpäkeskuksesta.

Vastaavaa pientä koko kehon alueelle kohdennettua sädehoitoa on jo vuosikymmeniä käytetty osana luuydinsiirtoon liittyvän käänteishyljintäreaktion hoitoa, jolloin tavoitteena on oman puolustusreaktion vaimentaminen. Ennen antibioottien aikakautta sädehoitoa on käytetty 1900-luvun alkupuoliskolla bakteerien ja virusten aiheuttaman keuhkokuumeen hoidossa.

Nyt käynnistyvän tutkimuksen tavoitteena on lieventää sairaalahoitoa vaativaa koronavirusinfektiota ja estää sen vaikeutumista tehohoitoa vaativaksi. Hoidon mahdollisten hyötyjen arvioidaan ilmaantuvan nopeasti. ”Pitkäaikaishaittana tämän suuruinen säteily aiheuttaa noin yhden prosentin lisääntyneen riskin saada sädetetylle alueelle syöpäkasvain 10-20 vuoden kuluessa. Tämän pienen riskin vuoksi tutkimukseen otetaan mukaan vain yli 50-vuotiaita potilaita”, kertoo ylifyysikko Mikko Tenhunen HUSin Syöpäkeskuksesta.

Tutkimuspotilaiden hoito toteutetaan HUSin Syöpäklinikalla erillään muusta sädehoitoyksikön päivittäistoiminnasta. ”Hoidamme aluksi viisi potilasta, minkä jälkeen arvioimme, laajennetaanko tutkimukseen osallistuvien määrää”, kertoo Mattson.

Maailmalla on hiljattain käynnistynyt kaksi muuta vastaavaa tutkimusta.