Huumeidenkäyttäjien omat verkostot tärkeitä, kun he etsivät tietoa hoitopalveluista
2.11.2020 09:30:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tietyt sosiaalityöntekijät tai lääkärit olivat naisten keskuudessa yleisesti tiedetty hyviksi tai erityisen negatiivisesti naisiin suhtautuviksi. Tutkimuksen mukaan hyvänä pidettiin viranomaista, joka huomioi naisten elämäntilanteen kokonaisvaltaisesti ja ei heti kyseenalaistanut naisten omaa näkemystä.
Vertaistuki nousi merkittäväksi auttavaksi tekijäksi naisten keskusteluissa. Naiset suhtautuivat toistensa kokemuksiin empaattisesti ja jakoivat toisillensa ohjeita, informaatiota ja suosituksia koskien esimerkiksi sitä, kuinka viranomaisten kanssa tulee toimia, kuinka eri palveluiden asiakkaiksi voi päästä, miten ei kannata toimia ja millaisten asioiden kertomista kannattaa välttää.
Elina Virokannas osallistui vuoden aikana 10 kertaa naisten ryhmäkeskusteluihin matalankynnyksen palvelupisteessä ja tutki naisten kertomuksia palvelujärjestelmän kokemuksista sekä siitä, kuinka naiset toimivat suhteessa toisiinsa.
Usein annettiin vastapalvelus
Naisten toisilleen tarjoama tuki näyttäytyi vastavuoroisena siten, että palveluun vastaaminen vastapalvelulla näyttäytyi ääneenlausumattomana pyrkimyksenä, tosin ei ehdottomana pakkona.
- Neuvoja voitiin toki antaa kenelle naiselle tahansa mutta esimerkiksi yösijan tarjoamiseen liittyi odotus jonkinlaisesta vastapalveluksesta, Virokannas kertoo.
- Naiset osoittivat olevansa myös tietoisia siitä, että välillä he toimivat epävirallisen avun antajina toisilleen jo niin paljon, että kokivat hoitavansa palvelujärjestelmälle kuuluvia tehtäviä, hän jatkaa.
Heikossa asemassa olevat hoitamassa järjestelmän puutteita
Tutkimuksesta nousee esiin, että naiset tunnistivat palvelujärjestelmän aukkokohtia paikoitellen ammattimaisesti.
- Naisten toisilleen tarjoama tuki näyttäytyi merkityksellisenä, mutta samanaikaisesti tutkimus nostaa esiin riskejä koskien sitä, että järjestelmän puutteita hoitavat lähtökohtaisesti itsekin heikossa asemassa olevat naiset, Virokannas toteaa.
Tutkimustulokset ilmenevät tuoreesta teoksesta, joka käsittelee eri puolilla Eurooppaa ja Kanadassa tehtyjä tutkimuksia muutoksessa olevien hyvinvointipalvelujärjestelmien ja haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien naisten välisestä suhteesta.Haavoittuvissa elämäntilanteissa olevilla naisilla havaittiin olevan runsaasti vaikeuksia saada tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluja eri puolilla Eurooppaa. Naiset kehittelivät omia toimintastrategioita, joista vertaistuki toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa oli naisia parhaiten tukevaa.
Teoksessa keskeisenä tuloksena tuodaan naisten ja palvelujärjestelmän välisiä maantieteellisestä sijainnista riippumattomia samankaltaisia ongelmia, kuten leimatuksi tulemista huonona naisena tai äitinä, väliinputoamista ja palveluihin sopimattomaksi kategorisoitumista tai palveluiden heikkoa laatua tai totaalista puutetta.
Julkaisu:
Routledge: Women, Vulnerabilities and Welfare Service Systems, edited by Marjo Kuronen, Elina Virokannas and Ulla Salovaara https://www.routledge.com/Women-Vulnerabilities-and-Welfare-Service-Systems/Kuronen-Virokannas-Salovaara/p/book/9780367228026
Lisätiedot:
Elina Virokannas
Puh. 050 311 9570
elina.virokannas@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme