Huumeita käyttävät ihmiset mukaan yhteiskunnan ulkokehältä
– Huumeita käyttävien ihmisten syrjäyttäminen tästä yhteiskunnasta ei palvele ketään. Syrjäytyminen heijastuu meihin kaikkiin rikollisuuden ja yleisen turvattomuuden lisääntymisen myötä. Myös kustannukset päihdehuollossa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa kasvavat, jos ongelmiin ei rangaistusten pelossa haeta apua ajoissa, toteaa A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajos.
Päihdepalvelujärjestelmä ei tunnista kunnolla ilmiön moninaisuutta ja eri käyttökulttuureja, minkä seurauksena suurelle osalle käyttävistä ihmisistä ei ole soveltuvia palveluja tarjolla. Pahimmillaan stigma, eli häpeäleima, estää hoitoon hakeutumisen tai mahdollisuuden hyvään hoitoon.
THL:n arvioiden mukaan vähintään 20 prosenttia opiskelijoista ja työssäkäyvistä on joskus käyttänyt huumeita. Tässä luvussa ovat mukana sekä kertakokeilut että toistuva käyttö. Valtaosa huumeita käyttävistä ihmisistä kokeilee kerran tai käyttää huumausaineita satunnaisesti.
– Ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan uusia keinoja ja tapoja. Miten esimerkiksi voidaan estää, että huumeita kokeillut henkilö etenee käytössään pidemmälle tai siirtyy riskialttiimpiin käyttötapoihin? Kajos kysyy.
– Haittoja vähentäviä toimintatapoja tulisi hyödyntää jo paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.
Päihdepäivillä toukokuussa aiheesta puhuu muun muassa professori, psykiatri ja Global Drug Survey -tutkimusyrityksen toimitusjohtaja Adam Winstock. Global Drug Survey tekee huumeiden käyttöön liittyvää laajaa tutkimusta ja toteuttaa maailman suurimmaksi luonnehdittua vuosittaista kansainvälistä päihdekyselyä.
– Huumepolitiikassa tärkeää on varmistaa kansalaisoikeuksien toteutuminen. Huumeiden käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota, Winstock toteaa.
Kyselyyn on vuosittain ollut maailmanlaajuisesti jopa yli 100 000 vastaajaa. Viime vuonna Muunto-hanke ja Humaania päihdepolitiikkaa ry suomensivat kyselyn, minkä seurauksena suomenkielisiä vastauksia kertyi noin 1500.
Päihdealan suurin ammattilaistapahtuma Päihdepäivät järjestetään Helsingissä 15.–17. toukokuuta 2018. Tapahtuman järjestävät Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Tapahtuman teemana on päihteet ja mielenterveys.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot ja Adam Winstockin haastattelupyynnöt:
Miina Kajos, projektikoordinaattori, Muunto-hanke / A-klinikkasäätiö
puh. 050 3090 076
miina.kajos(at)a-klinikka.fi
Tietoja julkaisijasta
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 45 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EPT-verkosto
Suomella ei ole varaa lisätä alkoholin kulutusta3.4.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitus kokoontuu kasvuriiheen, jonka tarkoituksena on tarkastella valtion taloutta pitkällä aikavälillä ja päättää valtion menojen ylätasosta tulevina vuosina. Hallitus on tähän mennessä pyrkinyt leikkaamaan menoja ja kiristyksiä on luvassa myös jatkossa. Päihdetyötä tekevät järjestöt pitävät alkoholin kulutuksen kasvattamista menoja lisäävänä toimena, johon Suomella ei ole varaa.
Järjestöt: Päihteet ovat merkittävä ongelma kunnille ja hyvinvointialueille – katso paljonko alkoholi maksaa oman alueesi terveydenhuollolle12.2.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ratkaistaan alue- ja kuntavaaleissa 13. huhtikuuta. Päihteet ja rahapelaaminen aiheuttavat merkittäviä kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille ja lisäävät inhimillistä kärsimystä. Pelkästään alkoholi aiheuttaa satojen miljoonien kustannukset hyvinvointialueiden terveydenhuollolle. Puolueiden ja tulevien päättäjien pitää kyetä ratkaisemaan, miten päihdehaittoja ehkäistään.
Alkoholista kieltäytyminen voi olla vaikeaa – oletus on, että juodaan16.1.2025 07:56:00 EET | Tiedote
Alkoholin käyttö koetaan usein normaalina asiana ja alkoholista kieltäytyminen poikkeavana. Somevaikuttaja Arttu Ylitalo kertoo, että nuorten aikuisten keskuudessa on yleinen oletus, että alkoholia juodaan, jos lähdetään jonnekin. ”Koko yhteiskunta on alkoholissa marinoitu, sitä on kaikkialla leffoja ja sarjoja myöten. Koitan tuoda esiin sitä näkökulmaa, että on ihan kivaa olla ilmankin.”
Tipattoman suosio nousussa: 18 prosenttia tipattoman viettäjistä tunsi itsensä virkeämmäksi ja energiseksi19.12.2024 11:42:14 EET | Tiedote
Alkoholia käyttävistä kansalaisista 15 prosenttia vietti Tipattoman vuonna 2024, selviää EHYT ry:n Verianilla teettämästä kyselytutkimuksesta*. Tipattoman viettäjiltä kysyttiin, mitä hyötyjä he saivat alkoholittomasta kuukaudesta. 18 prosenttia vastaajista kertoi, että he tunsivat itsensä virkeämmäksi ja energisemmäksi tai vireystila oli kaikkiaan parempi tipattoman aikana.
Nuoren ahdistuksen ja levottomuuden syynä voi olla vapetus4.11.2024 13:18:57 EET | Tiedote
Oppimisvaikeuksia, keskittymiskyvyn häiriöitä ja tarkkaavaisuuden häiriöitä. Ahdistusta, masennusta, ADHD-oireilua. Erikoislääkäri Maria Juusela kertoo, että nuorten potilaiden kohdalla näiden oireiden taustalla voi yhä useammin olla nikotiiniriippuvuus, joka on syntynyt savuttomia nikotiinituotteita eli vapea ja nikotiinipusseja käyttämällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme