Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Huumekokeilut ovat lisääntyneet nopeasti sukupolvesta toiseen – nyt jo lähes joka toinen kokeilee huumeita

Jaa

Huumeita kokeilleiden osuus on kasvanut Suomessa nopeasti sukupolvi sukupolvelta. Kun 1950-luvulla syntyneistä 8 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista, niin 1960-luvulla syntyneistä kokeilleiden osuus oli 14, 1970-luvulla syntyneistä 26 ja 1980-luvulla syntyneistä 42 prosenttia. Kasvu on ollut kiihtyvää.

Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 tekemän Huumekyselyn aineiston analyysiin, jonka tulokset on julkaistu uudessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Nuorimmat 1990-luvulla syntyneistä olivat kyselyä tehtäessä vielä aktiivisessa kokeiluiässä eli 19–28-vuotiaita. Heillä kannabista kokeilleiden osuus todennäköisesti nousee vielä, kenties reippaastikin yli 40 prosentin. 2000-luvulla syntyneet ovat vasta tulossa kokeiluikään, mutta kokeilujen suunta on jo jyrkästi ylöspäin.

Vastaavasti 1980-luvulla syntyneellä Y-sukupolvella ja 1990-luvulla syntyneellä Z-sukupolvella amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, LSD:n ja sienien käyttö on selvästi muita ikäryhmiä yleisempää. Tyypillistä Y- ja Z-sukupolville onkin, että heillä on kokemuksia selvästi useammasta aineesta kuin vanhemmilla sukupolvilla. 

”Meillä on totuttu ajattelemaan, että huumeiden käyttö kasvaa ja vähenee aaltomaisina trendeinä. Mutta jos katsomme eri sukupolvien huumeiden käyttöä, ovat huumekokeilut lisääntyneet sukupolvesta toiseen portaittain ja jatkuvasti ylöspäin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Uusi viestintäteknologia mullistaa huumemarkkinoita

Salattuun verkkoon (darknet) ja suojattuihin viestisovelluksiin perustuvien nettimarkkinoiden (cryptomarkets) globaali kasvu muuttaa huumeiden tarjontaa, mutta vuonna 2018 niitä hyödynsivät lähinnä nuorimmat ikäryhmät. Z-sukupolven huumeita käyttäneistä joka kymmenes kertoi hankkineensa aineensa aina tai useimmiten darknetistä ja kolmasosa sanoi asioivansa siellä joskus.

Koronapandemia on saattanut vahvistaa nettimarkkinoinnin osuutta, kun liikkuminen ja lähikontaktit ovat vähentyneet.

Asenteissa isot erot sukupolvien välillä

Y- ja Z-sukupolvien keskuudessa kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että kannabiksen kokeilu sisältää korkeintaan vähäisen riskin.

Myönteisimmin kannabiksen säännölliseen käyttöön asennoitui Z-sukupolvi, jonka miehistä 40 prosenttia ja naisista liki 20 prosenttia arvioi käytön riskit vähäisiksi.

Suhtautuminen muiden huumausaineiden kokeiluun oli varovaisempaa, vaikka vastaajat näkivätkin eroja niiden välillä. Noin 30 prosenttia Y- ja Z-sukupolvien vastaajista piti ekstaasin kokeilua korkeintaan vähäisenä riskinä.

Kannabis on mielipideilmastossa ”paalupaikalla”. Yli puolet Y-sukupolvesta (54 %) ja Z-sukupolvesta (59 %) poistaisi kannabiksen käytön rangaistavuuden ja heitä vanhemmissakin ikäryhmissä runsas kolmasosa vastaajista ajattelee näin. Vaikka kannabiksen laillistamisen kannatus on selvästi tätä vähäisempää, sallisi valtaosa kaikista vastaajista jonkinasteisen laillisen saatavuuden, erityisesti lääkekäyttöön. Minkä tahansa huumeen käytön rankaisemisesta luopuisi vajaat 30 prosenttia Y- ja Z-sukupolvien suomalaisista.

1980-luvulla syntyneet ovat murrossukupolvi

”Sukupolvinäkökulma tekee näkyväksi, miten erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa nuorison huumeisiin liittyvät kokemukset ja merkitykset ovat vuosikymmenten saatossa syntyneet. Herkässä nuoruudessa omaksutut merkitykset säilyvät usein varsin muuttumattomana läpi elämän. Tämä näkyy selvästi eri-ikäisten suomalaisten huumeita koskevissa mielipiteissä ja näkemyseroissa käytön vaarallisuudesta”, pohtii Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo.

1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi näyttää huumesuhteen murrossukupolvelta. Heillä huumeisiin liittyvät kulttuuriset ilmaukset ja yhteydet moninaistuivat ja yleistyivät. Erottautuminen näkyy siinäkin, että he suhtautuvat säännölliseen humalajuomiseen kaikista pidättyvimmin. Murrosta on edesauttanut digitaalisen teknologian leviäminen, jonka myötä Y-sukupolvi on verkottunut osaksi kansainvälistä nuorisokulttuuria ja rakentanut suhteensa huumeisiin ennennäkemättömästä määrästä tietoa ja näkemyksiä.

”Alle 40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa omista tai kaveripiirin huumekokeiluista on tullut jo aika normaali juttu”, Hakkarainen sanoo.

Vaikka tässä tutkimuksessa on käsitelty lähinnä huumeiden kokeilua, tiedetään muista tutkimuksista, että kun päihteiden käyttö lisääntyy, lisääntyvät yleensä myös päihteiden käytön haitat. Kaikki eivät jätä käyttöä kokeiluihin tai onnistu hallitsemaan sitä muilla tavoin.

”Erityisesti nuorimmat sukupolvet näyttävät aikaisempaa enemmän kokeilevan useampia eri huumausaineita ja käyttävän niitä yhdessä alkoholin ja lääkeaineiden kanssa”, toteaa THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan uuden tilanteen edessä. Nuorten sukupolvien muuttunut suhtautuminen huumausaineisiin haastaa yhteiskunnan nykyiset politiikkalinjaukset samalla kun markkinoiden monimuotoistuminen, käytön lisääntyminen ja käyttötapojen muutokset luovat paineita yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja toimintatapojen kehittämiselle”, kirjoittajat päättelevät artikkelissaan.

THL:n Huumekyselyyn 2018 vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista.

Lähde:

Pekka Hakkarainen, Karoliina Karjalainen & Mikko Salasuo. Nuoret, entiset nuoret ja huumeet. Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? Yhteiskuntapolitiikka 85 (2020): 5–6, 465–478.

Lisätietoja:

Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori, yksikön päällikkö
THL
puh. 029 524 7161
etunimi.sukunimi@thl.fi

Mikko Salasuo
dosentti, vastaava tutkija
Nuorisotutkimusverkosto
puh. 040 548 5520
etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi

Aiheesta lisää:

Huumausaineiden käyttö ja haitat ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. THL uutinen 25.11.2020. (Huumetilanne Suomessa 2020 -raportin pohjalta)

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Muuntunut koronavirus tarttuu herkemmin – pidä yli kahden metrin turvaväli20.1.2021 15:31:27 EETTiedote

Uudet muuntuneet koronavirusvariantit tarttuvat ja leviävät aiempaa koronavirusvarianttia nopeammin. Siksi THL suosittelee nyt yli kahden metrin turvaväliä muihin ihmisiin. Lisäksi lähikontakteja tulisi vähentää entisestään. ”Koska muuntunut koronavirus leviää helpommin, on meidän oltava entistä varovaisempia ja pidettävä yli kahden metrin turvaväliä muihin. Lähikontaktit tulisi rajata vain välttämättömimpiin. On myös tärkeää, että vähäisimmistäkin koronavirukseen sopivista oireista hakeudutaan edelleen koronatestiin”, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen. Koronaviruksen oireita voivat olla päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha tai nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus tai väsymys, lihaskivut, kurkkukipu tai kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu tai ripuli. Koronatestiin tulisi mennä, jos mikä tahansa näistä oireista ilmaantuu. Kasvomaskia tulisi käyttää julkisissa tiloissa, vaikka yli kahden metrin turvavälin pitäminen onnistuisikin Yli kahden metrin turva

THL raportoi koronarokotusten edistymisestä vastedes päivittäin18.1.2021 18:00:00 EETTiedote

THL raportoi 18.1.2021 alkaen päivittäin koronarokotusten edistymisestä. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo). Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokote, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma. Rokotuspäivämäärä on raportoinnissa henkilön ensimmäisen rokotustapahtuman päivämäärä. Aluksi tiedot rokotettujen määrästä julkaistaan sairaanhoitopiireittäin, mutta vastaisuudessa, kun tietoa on kertynyt enemmän, siirrytään kuntakohtaiseen raportointiin. Koronarokotusten edistymisestä raportoidaan myös ikäryhmittäin sekä julkaisemalla rokotteiden saaneiden kumulatiivinen lukumäärä rokotuspäivämäärän mukaan. On huomioitava, että potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä puutteita, ja

Koronarokotukset edenneet valtaosassa maata hoivakoteihin – Suomessa on toimivia käytäntöjä laajojen väestörokotusten toteuttamiseen12.1.2021 17:22:27 EETTiedote

Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa. ”Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio. Koronavirusrokotusten tahti Suomessa on viime päivinä hieman tiivistynyt. Rokoteannoksia on annettu tällä hetkellä THL:n arvion mukaan 45 000, kun perjantaina vastaava luku oli 20 000. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät vielä näy tilastoissa. THL kehittää rokotustietojen raportointia jatkuvasti yhdessä alueiden ja työterveyshuollon kanssa. Rokotteiden saatavuus on merkittävin rokotusten tah

Muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tautitapauksia todettu Suomessa lisää11.1.2021 10:00:49 EETTiedote

Suomessa on todettu 29 uutta muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tapausta aiemman 20 tapauksen lisäksi. Yhteensä muuntuneen koronaviruksen aiheuttamia tapauksia on nyt todettu Suomessa 49. Uusista tapauksista 18 on todettu 20.12.2020 jälkeen Suomeen saapuneilla henkilöillä. Matkustajat ovat saapuneet Suomeen seuraavista maista: Britannia, Ghana, Ruotsi, Etelä-Afrikka, Bosnia-Hertsegovina, Tanska, Turkki ja Viro. Näytteistä 8 on peräisin jo aiemmin tiedossa olleiden tapausten lähikontakteilta. Kolmen henkilön tartunnan alkuperää selvitetään edelleen. Ainakin 55 mahdollisesti tartunnalle altistunutta henkilöä on asetettu karanteeniin. Kaikista todetuista muuttuneen viruksen aiheuttamista tapauksista 47 on Britanniassa havaittua muuntunutta virustyyppiä ja 2 Etelä-Afrikassa havaittua virustyyppiä. Nyt havaituista uusista tautitapauksista 28 on Britannian varianttia ja 1 Etelä-Afrikan varianttia. Britanniasta, Irlannista ja Etelä-Afrikasta saapuvat matkustajat ohjataan testiin ja karante

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme