Huumeongelma ratkeaa tehokkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon toimin, kertoo laaja katsaus huumeiden käytön dekriminalisoinnista

Ankarista rajoitustoimista huolimatta huumeiden käyttö on lisääntynyt eripuolilla maailmaa jo vuosikymmeniä. Myös Suomessa huumeiden käyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat kasvaneet. Esimerkiksi huumekuolemat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.

Tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta sekä lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia. Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan on esitetty huumeiden käytön dekriminalisointia. Sillä tarkoitetaan huumausaineiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat koonneet tietoja dekriminalisoinnin toteuttamismalleista ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa. Juuri julkaistussa katsauksessa vedetään yhteen kansainvälisten raporttien, vertaisarvioitujen artikkeleiden ja muiden julkaisujen tuloksia.

Katsauksen mukaan dekriminalisointiin tähtäävät politiikkatoimet vaativat päätöksentekijöiltä näkökulman muutosta huumeongelmaan. Huumeiden käyttö on määritelty rikosoikeudelliseksi asiaksi vuosikymmenien ajan. Nykyisin kuitenkin tunnustetaan, etteivät rangaistukset ratkaise huumeongelmaa.

”Tutkimukset maailmalta kertovat, että parempia ratkaisuja voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja keskinäisellä työjaolla on tässä merkittävä rooli”, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Dekriminalisointi vähentää kansanterveysriskejä ja yliannostuskuolemia

Tutkimusten mukaan huumeiden käytön dekriminalisointi vähentää huumeiden käyttäjien tartuntatautiriskiä ja huumekuolemia. Lisäksi heidän on helpompi hakea apua ja hoitoa.

”Jos tavoitteena on ehkäistä huumekuolemia, lisäresursseja pitää osoittaa myös huumeongelmaisten hoitoon ja tukeen. Pelkkä käyttöön ja hallussapitoon liittyvä lainmuutos ei ole riittävä toimi huumekuolemien vähentämisessä. Tämä on syytä ottaa huomioon dekriminalisoinnin tulosten ja vaikutusten arvioinnissa”, painottaa tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammi.

Dekriminalisointi mahdollistaa huumeiden käyttäjien tehokkaamman integroitumisen yhteiskuntaan ja parantaa heidän opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiaan. Lisäksi huumerikollisuuden poliisia, oikeusistuimia ja vankiloita kuormittava vaikutus ja kustannukset vähenevät.

Jarruna pelko huumeiden käytön yleistymisestä

Suurin este dekriminalisoinnin käyttöönotolle on pelko huumeiden käytön nopeasta lisääntymisestä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pitkällä aikavälillä merkittävää kasvua ei ole tapahtunut.

”Huumeiden lainsäädännöllinen asema ei ole ainoa käytön yleisyyttä ennustava tekijä. Sen tarkastelussa on otettava laajemmin huomioon kansalliset ja kansainväliset sosiaaliset, kulttuuriset ja nuorisokulttuuriset tekijät”, Hakkarainen sanoo.

Mallit vaihtelevat maittain

Tutkijat painottavat, että dekriminalisointi on yleinen käsite, jonka alta jokaisen maan on löydettävä omiin tavoitteisiinsa, arvoihinsa ja olosuhteisiinsa sopiva malli.

”Tilanne on jokaisessa maassa erilainen, joten kansallisilla malleilla vastataan eri tarpeisiin erilaisin tuloksin. Katsaus paneutuu politiikkatoimien taustalla oleviin syihin maissa, joissa dekriminalisointi on ollut käytössä jo jonkin aikaa, ja siinä esitellään dekriminalisointiin liittyvien politiikkatoimien toteutusta ja onnistumista ympäri maailman ja erityisesti Euroopassa”, sanoo vieraileva tutkija Ali Unlu.

Lisätiedot

Ali Unlu, Tuukka Tammi, Pekka Hakkarainen: Drug Decriminalization Policy. Literature Review: Models, Implementation and Outcomes. Report 9/2020

Ali Unlu
vieraileva tutkija
THL
puh. 046 598 4462
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuukka Tammi
tutkimusohjelmajohtaja
THL
puh. 029 524 8717
etunimi.sukunimi@thl.fi

Pekka Hakkarainen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7161
etunimi.sukunimi@thl.fi