HVK:n selvitys: Suomi ei yksin pysty pandemiarokotetuotantoon
”Selvitys tarjoaa ajankohtaisen tilannetiedon rokotetuotantoon soveltuvista bioteknologian yrityksistä Suomessa ja kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista. Suomessa on olemassa kyvykkyys rokotetuotannolle, mutta pelkästään yksin Suomi ei pysty pandemiarokotetuotantoon. Meillä on korkeaa osaamista ja hyvä infrastruktuuri, kuten puhdas vesi ja ilma. Suomen tulisi kuitenkin vahvistaa kilpailukykyään, tehdä investointeja ja solmia kumppanuuksia kansainvälisten lääkevalmistajien kanssa ja olla aktiivinen EU-yhteistyössä unionin kilpailukyvyn vahvistamiseksi”, sanoo HVK:n vanhempi varautumisasiantuntija Marjukka Kuittinen.
Selvityksen perusteella omaa kansallista pandemiarokotetuotantoa ei ole nykyisessä tilanteessa kannattavaa rakentaa. Sen sijaan työryhmä suosittelee, että Suomi varautuu tuleviin pandemioihin tukemalla EU:n tekemää rokotehankintaa ja siihen liittyviä ennakoivia varautumistoimia seuraavan pandemian varalle osana EU:n yhteisvarautumista. Lisäksi Suomen tulee aktiivisesti seurata alan pohjoismaisen yhteistyön kehittymistä.
Selvityksen työryhmässä on ollut asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Business Finlandista, Fimeasta ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimeksianto selvityksen tekemiselle tuli hallituksen talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta. Varsinainen rokotekehitys rajattiin selvityksestä pois. Uusin selvitys on jatkoa HVK:n vuoden 2021 alussa valmistuneeseen esiselvitykseen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia tavoitteita ja malleja kotimaiselle pandemiarokotetuotannolle koronatilanteessa.
Rokotetuotannon mahdollisuutta arvioitu pitkällä aikavälillä
Työryhmä on tutkinut ja arvioinut rokotetuotannon mahdollisuuksia Suomessa pitkällä aikavälillä, eikä vain Covid-19-pandemiassa. Pandemiarokotteen kehittäminen ja saattaminen markkinoille erittäin nopeasti vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja laajaa maiden rajat ylittävää verkostoa sekä merkittävää rahoitusta. Sen vuoksi työryhmä selvittikin kansainvälisiltä rokotteiden myyntilupien haltijoilta, olisiko heillä rokotetuotannon osalta kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten partnereiden kanssa. Tällä hetkellä riittävää kiinnostusta ei ole, eikä suomalaisten yritysten katsottu tuovan lisäarvoja kansainvälisten yhtiöiden selvästi kasvaneisiin valmistus- ja tuotantokapasiteetteihin.
Laaja selvitys kattaa myös pohjoismaisen rokotetuotantoyhteistyön ajankohtaiset suunnitelmat ja EU:n aloittamat toimet seuraavaan pandemiaan varautumisessa. Niitä ovat esimerkiksi uuden pandemiarokotteen hankintavaraukset ja etuosto-oikeudet. Selvitys nostaa esille kuitenkin kysymyksen, voidaanko pelkästään EU-maiden solidaarisuuteen ja ainoastaan yhteen hankinta- sekä tuotantokanavaan luottaa kaikissa tilanteissa vai tulisiko valtion harkita myös vaihtoehtoista huoltovarmuuden turvaamisen varajärjestelyä päävaihtoehdon rinnalla.
”On tärkeää huomioida tilanne, missä noin 500 miljoonan eurooppalaisen käyttöön seuraavassa pandemiassa olisi esimerkiksi käytettävissä liian vähän tuotantokapasiteettia, eikä koko väestöä saataisi suojattua Euroopassa. Tämän vuoksi Suomen ei kannata sulkea lopullisesti mahdollisuutta oman kansallisen tuotannon kehittämiseksi, vaan valtion olisi muun muassa seurattava edelleen Suomessa käynnissä olevia tutkimus- ja kehitystyöhankkeita ja edistettävä erityisesti myös pohjoismaista rokotetuotantoyhteistyötä EU-toimien rinnalla”, sanoo HVK:n operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki.
Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Mari Mäkinen, p. 029 505 1114, mari.makinen@nesa.fi
Tietoja julkaisijasta
Aleksanterinkatu 48 A
00100 Helsinki
+358 (0)29 505 1000http://www.huoltovarmuuskeskus.fi
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta. Yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa HVK varmistaa, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata kriisi- ja häiriötilanteissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus
Polttoaineet eivät Suomen varastoista lopu, jakelu turvattava myös jatkossa21.3.2024 18:08:22 EET | Tiedote
Suomessa on varastoissa moninkertainen määrä polttoaineita lakkojen aikaiseen tarpeeseen nähden. Polttoaineiden loppumisesta ei siis tarvitse olla huolissaan, eikä hamstraamiseen ole aihetta. Kun työtaistelu on nyt pitkittymässä, polttoaineiden jakelu olisi kyettävä turvaamaan jatkossakin, ennen kuin häiriöitä alkaa syntyä. Huoltovarmuuskeskus (HVK) katsoo, että polttoainejakelun lakkorajoja tulisi näin ollen tarkistaa.
Huoltovarmuus vaatii polttoainejakelun rajaamista lakon ulkopuolelle20.3.2024 18:34:20 EET | Tiedote
Työtaistelujen ilmoitettu pidentyminen heikentää todennäköisesti Suomen huoltovarmuutta ja hankaloittaa sen turvaamista. Vaikka polttoaineita Suomessa on ja niitä koko ajan valmistetaan, jakeluterminaalien kuuluminen lakon piiriin estää niiden saamista käyttöön. Työtaisteluista vastaavat liitot ovat vakuuttaneet, että huoltovarmuus turvataan. Huoltovarmuuskeskus (HVK) edellyttää, että tämä näkyy käytännössä kriittisten toimintojen rajaamisena lakon ulkopuolelle, laajemminkin kuin lentopolttoaineen osalta.
TIETO24-harjoitus kehittää yhteiskunnan varautumista hybridiuhkiin19.3.2024 12:16:27 EET | Tiedote
Tällä viikolla käynnistyvä TIETO24-harjoitus harjoittaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa laajassa yhteiskunnan häiriötilanteessa. Mukaan harjoitukseen on ilmoittautunut yli 180 organisaatiota, ja huomion kohteena on tällä kerralla erityisesti energia-ala ja siihen kytkeytyvä logistiikka.
Lakiesitys kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta (CER) ei nykymuodossaan vastaa tarkoitustaan5.3.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Huoltovarmuuskeskus (HVK) esittää useita muutoksia hallituksen esitykseen kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja häiriönsietokyvyn parantamista koskevaksi laiksi. HVK toteaa lausunnossaan, ettei lakiesitys vastaa eduskunnan aiempia kantoja ja jättää myös useita direktiivin asettamia velvoitteita täyttämättä.
Försörjningsberedskapscentralen utreder möjligheter till försörjningsberedskapsverksamhet inom kulturbranschen28.2.2024 13:41:17 EET | Tiedote
Försörjningsberedskapscentralen utreder möjligheterna att ta med kulturbranschen i försörjningsberedskapsverksamheten. Kulturbranschen spelar en viktig roll när det gäller att upprätthålla kriståligheten, och en enkät riktad till kulturaktörer visade att branschen upplever utveckling av beredskapen som viktig.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme