HVK:n selvitys: Suomi ei yksin pysty pandemiarokotetuotantoon

”Selvitys tarjoaa ajankohtaisen tilannetiedon rokotetuotantoon soveltuvista bioteknologian yrityksistä Suomessa ja kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista. Suomessa on olemassa kyvykkyys rokotetuotannolle, mutta pelkästään yksin Suomi ei pysty pandemiarokotetuotantoon. Meillä on korkeaa osaamista ja hyvä infrastruktuuri, kuten puhdas vesi ja ilma. Suomen tulisi kuitenkin vahvistaa kilpailukykyään, tehdä investointeja ja solmia kumppanuuksia kansainvälisten lääkevalmistajien kanssa ja olla aktiivinen EU-yhteistyössä unionin kilpailukyvyn vahvistamiseksi”, sanoo HVK:n vanhempi varautumisasiantuntija Marjukka Kuittinen.

Selvityksen perusteella omaa kansallista pandemiarokotetuotantoa ei ole nykyisessä tilanteessa kannattavaa rakentaa. Sen sijaan työryhmä suosittelee, että Suomi varautuu tuleviin pandemioihin tukemalla EU:n tekemää rokotehankintaa ja siihen liittyviä ennakoivia varautumistoimia seuraavan pandemian varalle osana EU:n yhteisvarautumista. Lisäksi Suomen tulee aktiivisesti seurata alan pohjoismaisen yhteistyön kehittymistä.

Selvityksen työryhmässä on ollut asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Business Finlandista, Fimeasta ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimeksianto selvityksen tekemiselle tuli hallituksen talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta. Varsinainen rokotekehitys rajattiin selvityksestä pois. Uusin selvitys on jatkoa HVK:n vuoden 2021 alussa valmistuneeseen esiselvitykseen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia tavoitteita ja malleja kotimaiselle pandemiarokotetuotannolle koronatilanteessa.

Rokotetuotannon mahdollisuutta arvioitu pitkällä aikavälillä

Työryhmä on tutkinut ja arvioinut rokotetuotannon mahdollisuuksia Suomessa pitkällä aikavälillä, eikä vain Covid-19-pandemiassa. Pandemiarokotteen kehittäminen ja saattaminen markkinoille erittäin nopeasti vaatii kansainvälistä yhteistyötä ja laajaa maiden rajat ylittävää verkostoa sekä merkittävää rahoitusta. Sen vuoksi työryhmä selvittikin kansainvälisiltä rokotteiden myyntilupien haltijoilta, olisiko heillä rokotetuotannon osalta kiinnostusta yhteistyöhön suomalaisten partnereiden kanssa. Tällä hetkellä riittävää kiinnostusta ei ole, eikä suomalaisten yritysten katsottu tuovan lisäarvoja kansainvälisten yhtiöiden selvästi kasvaneisiin valmistus- ja tuotantokapasiteetteihin.

Laaja selvitys kattaa myös pohjoismaisen rokotetuotantoyhteistyön ajankohtaiset suunnitelmat ja EU:n aloittamat toimet seuraavaan pandemiaan varautumisessa. Niitä ovat esimerkiksi uuden pandemiarokotteen hankintavaraukset ja etuosto-oikeudet. Selvitys nostaa esille kuitenkin kysymyksen, voidaanko pelkästään EU-maiden solidaarisuuteen ja ainoastaan yhteen hankinta- sekä tuotantokanavaan luottaa kaikissa tilanteissa vai tulisiko valtion harkita myös vaihtoehtoista huoltovarmuuden turvaamisen varajärjestelyä päävaihtoehdon rinnalla.

”On tärkeää huomioida tilanne, missä noin 500 miljoonan eurooppalaisen käyttöön seuraavassa pandemiassa olisi esimerkiksi käytettävissä liian vähän tuotantokapasiteettia, eikä koko väestöä saataisi suojattua Euroopassa. Tämän vuoksi Suomen ei kannata sulkea lopullisesti mahdollisuutta oman kansallisen tuotannon kehittämiseksi, vaan valtion olisi muun muassa seurattava edelleen Suomessa käynnissä olevia tutkimus- ja kehitystyöhankkeita ja edistettävä erityisesti myös pohjoismaista rokotetuotantoyhteistyötä EU-toimien rinnalla”, sanoo HVK:n operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki.

Suomalaisen pandemiarokotetuotannon kehittäminen -selvitys on luettavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta.

Haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Mari Mäkinen, p. 029 505 1114, mari.makinen@nesa.fi