Helsingin yliopisto

Hyönteiset ja hämähäkit pitävät oikein suunnitelluista kasvikatoista

Jaa

Niittyjä ja ketoja muistuttavat kasvikatot hyödyttävät kuivissa tai vaihtelevissa ympäristöissä viihtyviä niveljalkaisia. Mitä paremmin kasvikatot saadaan muistuttamaan luontaisia elinympäristöjä, sitä monimuotoisempia niveljalkaisyhteisöjä katoilta löytyy.

Viher- eli kasvikatot luovat kaupunkiin luontotaskuja, jotka saattavat lieventää kaupunkien kasvusta ja tiivistämisestä johtuvaa elinympäristökatoa. Kasvikattojen avulla voidaan luoda elinympäristöjä kasvien lisäksi myös hyönteisille, hämähäkeille ja muille niveljalkaisille.

Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kukka Kyrö on tutkinut niittyjä ja ketoja muistuttavien kasvikattojen lude-, muurahais- ja hämähäkkilajistoa pääkaupunkiseudulla. Hän on lisäksi selvittänyt yhdessä sveitsiläisten kollegojensa kanssa kasvikatoilla elävää kovakuoriaislajistoa Sveitsin Baselissa.

– Katoilla viihtyvät ne hyönteis- ja hämähäkkilajit, jotka ovat joko sopeutuneet kuiviin elinympäristöihin tai pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä. Kun kattokasvillisuus on monimuotoista ja muistuttaa maanpinnalla olevia avoimia, luontoarvoltaan merkittäviä  elinympäristöjä, siinä voi menestyä myös monipuolinen niveljalkaisten lajisto. Lisäksi lajien pitää tietysti pystyä leviämään katolle esimerkiksi lentämällä tai muilla keinoin, Kyrö toteaa.

Kasvikatot ovat varsin haastavia elinympäristöjä. Kasvualusta on tyypillisesti ohut, maksaruoho-sammalkatoilla joskus vain muutamia senttimetrejä, ja niittykatoillakin tyypillisesti alle 30 senttiä. Tällaiset ohutkasvualustaiset katot kuivuvat herkästi, mutta toisaalta ne elpyvät nopeasti sateiden myötä. Talvella kasvualustan jäätyminen läpikotaisin saattaa myös vaikeuttaa niveljalkaisten talvehtimista.


Maksaruoho ei viehätä kasveja syöviä niveljalkaisia

Tutkittujen kattojen kasvillisuus oli yleensä valittu kuivuutta kestäväksi, ja se koostui erilaisista yhdistelmistä heiniä ja luonnonkukkia, maksaruohoja ja sammalia.  

– Useimmat niveljalkaiset runsastuvat heinien ja luonnonkukkien määrän kasvaessa. Katoilta, joiden kasvillisuus koostuu lähinnä maksaruohoista ja sammalista, ei löydy ravintoa kukkakasveja ja heiniä syöville lajeille. Siksi maksaruohokatoilla etenkin kasvinsyöjälajisto on niittykattoja köyhempää.

Monet niveljalkaisryhmät saapuivat tutkimuskatoille nopeasti perustamisen jälkeen, mutta nuorilla katoilla oli vähemmän lajeja kuin kattojen vieressä sijainneilla maanpinnan avoimilla viheralueilla. Suomalaisten kattojen lude-, hämähäkki- ja muurahaislajisto oli tosin katon kasvillisuuden ikääntyessäkin melko niukkaa.

– Sveitsiläisiltä katoilta löytyi sitä vastoin joitakin harvinaisia kovakuoriaislajeja. Sveitsissä viherkattorakentamisen säätely ohjaa rakentamaan monimuotoisuutta mahdollisimman hyvin tukevia kasvikattoja. Tutkimusalueellamme Baselissa kasvikatoista merkittävä osa on suunniteltu tarjoamaan elinympäristöjä paikalliselle kuiviin elinympäristöihin sopeutuneelle lajistolle, toteaa Kukka Kyrö.

Katot saattavat toisaalta toimia myös vieraslajien leviämisalustana, esimerkiksi silloin, jos kasvimateriaalia tuodaan Suomeen ulkomailta. Kukka Kyrön tutkimuksissa katoilta löytyi yksi Suomelle uusi ludelaji, joka lienee saapunut katoilla käytettyjen Ruotsissa esikasvatettujen maksaruohomattojen mukana.

Tutkimusryhmän verkkosivu

––––––––––––––––––

FM Kukka Kyrö väittelee 13.8.2021 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vegetated roofs as habitats for arthropods in urban areas". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, sali 108, Latokartanonkaari 7.


Voit seurata tapahtumaa myös suorana. Katso lisätiedot väitöstilaisuuden kohdalta Helsingin yliopiston tapahtumasivulta.

Yhteyshenkilöt

Kukka Kyrö, kukka.kyro@helsinki.fi
@KukkaKyro

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LIfeSciHelsinki, @AgriForHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme