Hyönteiset ja hämähäkit pitävät oikein suunnitelluista kasvikatoista
Viher- eli kasvikatot luovat kaupunkiin luontotaskuja, jotka saattavat lieventää kaupunkien kasvusta ja tiivistämisestä johtuvaa elinympäristökatoa. Kasvikattojen avulla voidaan luoda elinympäristöjä kasvien lisäksi myös hyönteisille, hämähäkeille ja muille niveljalkaisille.
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Kukka Kyrö on tutkinut niittyjä ja ketoja muistuttavien kasvikattojen lude-, muurahais- ja hämähäkkilajistoa pääkaupunkiseudulla. Hän on lisäksi selvittänyt yhdessä sveitsiläisten kollegojensa kanssa kasvikatoilla elävää kovakuoriaislajistoa Sveitsin Baselissa.
– Katoilla viihtyvät ne hyönteis- ja hämähäkkilajit, jotka ovat joko sopeutuneet kuiviin elinympäristöihin tai pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä. Kun kattokasvillisuus on monimuotoista ja muistuttaa maanpinnalla olevia avoimia, luontoarvoltaan merkittäviä elinympäristöjä, siinä voi menestyä myös monipuolinen niveljalkaisten lajisto. Lisäksi lajien pitää tietysti pystyä leviämään katolle esimerkiksi lentämällä tai muilla keinoin, Kyrö toteaa.
Kasvikatot ovat varsin haastavia elinympäristöjä. Kasvualusta on tyypillisesti ohut, maksaruoho-sammalkatoilla joskus vain muutamia senttimetrejä, ja niittykatoillakin tyypillisesti alle 30 senttiä. Tällaiset ohutkasvualustaiset katot kuivuvat herkästi, mutta toisaalta ne elpyvät nopeasti sateiden myötä. Talvella kasvualustan jäätyminen läpikotaisin saattaa myös vaikeuttaa niveljalkaisten talvehtimista.
Maksaruoho ei viehätä kasveja syöviä niveljalkaisia
Tutkittujen kattojen kasvillisuus oli yleensä valittu kuivuutta kestäväksi, ja se koostui erilaisista yhdistelmistä heiniä ja luonnonkukkia, maksaruohoja ja sammalia.
– Useimmat niveljalkaiset runsastuvat heinien ja luonnonkukkien määrän kasvaessa. Katoilta, joiden kasvillisuus koostuu lähinnä maksaruohoista ja sammalista, ei löydy ravintoa kukkakasveja ja heiniä syöville lajeille. Siksi maksaruohokatoilla etenkin kasvinsyöjälajisto on niittykattoja köyhempää.
Monet niveljalkaisryhmät saapuivat tutkimuskatoille nopeasti perustamisen jälkeen, mutta nuorilla katoilla oli vähemmän lajeja kuin kattojen vieressä sijainneilla maanpinnan avoimilla viheralueilla. Suomalaisten kattojen lude-, hämähäkki- ja muurahaislajisto oli tosin katon kasvillisuuden ikääntyessäkin melko niukkaa.
– Sveitsiläisiltä katoilta löytyi sitä vastoin joitakin harvinaisia kovakuoriaislajeja. Sveitsissä viherkattorakentamisen säätely ohjaa rakentamaan monimuotoisuutta mahdollisimman hyvin tukevia kasvikattoja. Tutkimusalueellamme Baselissa kasvikatoista merkittävä osa on suunniteltu tarjoamaan elinympäristöjä paikalliselle kuiviin elinympäristöihin sopeutuneelle lajistolle, toteaa Kukka Kyrö.
Katot saattavat toisaalta toimia myös vieraslajien leviämisalustana, esimerkiksi silloin, jos kasvimateriaalia tuodaan Suomeen ulkomailta. Kukka Kyrön tutkimuksissa katoilta löytyi yksi Suomelle uusi ludelaji, joka lienee saapunut katoilla käytettyjen Ruotsissa esikasvatettujen maksaruohomattojen mukana.
––––––––––––––––––
FM Kukka Kyrö väittelee 13.8.2021 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vegetated roofs as habitats for arthropods in urban areas". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, sali 108, Latokartanonkaari 7.
Voit seurata tapahtumaa myös suorana. Katso lisätiedot väitöstilaisuuden kohdalta Helsingin yliopiston tapahtumasivulta.
Yhteyshenkilöt
Kukka Kyrö, kukka.kyro@helsinki.fi
@KukkaKyro
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LIfeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme