Hypotermiahoidon teho sydämenpysähdyksen jälkeen sai vahvistusta

Arvostetussa Journal of the American Medical Association (JAMA) -lehdessä julkaistu tutkimus tukee nykyistä hoitosuositusta, jonka mukaan elvytyksen jälkeen tajuttoman sydämenpysähdyksen kokeneen potilaan ruumiinlämpö lasketaan 33 asteeseen vuorokauden ajaksi.

Jäähdytys estää aivojen turpoamista ja ehkäisee hapenpuutteesta johtuvien aivovammojen pahenemista.

Muun muassa Århusin ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa toteutetussa tutkimuksessa noin 6 % sydämenpysähdyksen elvytyksen jälkeistä hypotermia- eli jäähdytyshoitoa saaneista potilaista hyötyi tavallista pidemmästä, 48 tunnin jäähdytysjaksosta. Vakavia haittavaikutuksia pidemmällä jäähdytysjaksolla ei näytä olevan.

Tutkimuksessa tutkittiin 335 tehohoidon sydänkohtauspotilasta, joiden sydän oli pysähtynyt sairaalan ulkopuolella ja jotka eivät olleet palanneet tajuihinsa elvytyksen jälkeen. Puolet potilaista sai jäähdytyshoitoa normaalisti käytössä olevan 24 tunnin verran ja puolet pidemmän, 48 tunnin jakson.

Jäähdytysjakson jälkeen molempien potilasryhmien ruumiinlämpö palautettiin normaaliksi puoli astetta kerrallaan kahdeksan tunnin aikana.

Tutkijat seurasivat eloonjääneitä potilaita kuuden kuukauden ajan neurologista toipumista mittaavan CPC-pisteytyksen (Cerebral Performance Category) avulla. Tulosten mukaan jäähdytyshoitoa 48 tuntia saaneilla hyvä CPC-tulos (CPC 1 tai 2) oli noin kuusi prosenttia yleisempi kuin 24 tunnin jäähdytyshoidon jälkeen.

Tutkijat painottavat, että tulos ei ole tilastollisesti luotettava – se vaatisi 3000 potilaan satunnaistetun sokkotutkimuksen. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä pidemmän jäähdytyshoitojakson vaikutuksista ja osoittavat, että sen vakavat haittavaikutukset ovat epätodennäköisiä. Hapenpuutteesta kärsineitä vastasyntyneitä jäähdytetään usein jopa 72 tunnin ajan.

Jäähdytyshoito saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja lisätä sydämen rytmihäiriöriskiä, joka korjaantuu ruumiinlämmön palautumisen myötä.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita yliopistoista ja yliopistosairaaloista ympäri Euroopan. Helsinki oli tutkimuksen toiseksi suurin lääketieteellinen keskus. Tutkimuksen johtoryhmässä olivat mukana professori Hans Kirkegaard (Århus, Tanska), professori Eldar Soreide (Stavanger, Norja) ja dosentti Markus Skrifvars (Helsinki).

Linkki julkaisuun: Targeted Temperature Management for 48 vs 24 Hours and Neurologic Outcome After Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized Clinical Trial DOI: 10.1001/jama.2017.8978

Lisätiedot: Markus Skrifvars, markus.skrifvars@helsinki.fi

Oikaisu: tiedotetta on tarkennettu terminologian suhteen 5.8. Tutkimuksen potilaat ovat sydänperäisen sydämenpysähdyksen kokeneita, mukana ei ollut muista vammoista tai esim. tukehtumisesta johtuneita sydänpysähdyspotilaita.