Hypotermiahoidon teho sydämenpysähdyksen jälkeen sai vahvistusta
Arvostetussa Journal of the American Medical Association (JAMA) -lehdessä julkaistu tutkimus tukee nykyistä hoitosuositusta, jonka mukaan elvytyksen jälkeen tajuttoman sydämenpysähdyksen kokeneen potilaan ruumiinlämpö lasketaan 33 asteeseen vuorokauden ajaksi.
Jäähdytys estää aivojen turpoamista ja ehkäisee hapenpuutteesta johtuvien aivovammojen pahenemista.
Muun muassa Århusin ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa toteutetussa tutkimuksessa noin 6 % sydämenpysähdyksen elvytyksen jälkeistä hypotermia- eli jäähdytyshoitoa saaneista potilaista hyötyi tavallista pidemmästä, 48 tunnin jäähdytysjaksosta. Vakavia haittavaikutuksia pidemmällä jäähdytysjaksolla ei näytä olevan.
Tutkimuksessa tutkittiin 335 tehohoidon sydänkohtauspotilasta, joiden sydän oli pysähtynyt sairaalan ulkopuolella ja jotka eivät olleet palanneet tajuihinsa elvytyksen jälkeen. Puolet potilaista sai jäähdytyshoitoa normaalisti käytössä olevan 24 tunnin verran ja puolet pidemmän, 48 tunnin jakson.
Jäähdytysjakson jälkeen molempien potilasryhmien ruumiinlämpö palautettiin normaaliksi puoli astetta kerrallaan kahdeksan tunnin aikana.
Tutkijat seurasivat eloonjääneitä potilaita kuuden kuukauden ajan neurologista toipumista mittaavan CPC-pisteytyksen (Cerebral Performance Category) avulla. Tulosten mukaan jäähdytyshoitoa 48 tuntia saaneilla hyvä CPC-tulos (CPC 1 tai 2) oli noin kuusi prosenttia yleisempi kuin 24 tunnin jäähdytyshoidon jälkeen.
Tutkijat painottavat, että tulos ei ole tilastollisesti luotettava – se vaatisi 3000 potilaan satunnaistetun sokkotutkimuksen. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä pidemmän jäähdytyshoitojakson vaikutuksista ja osoittavat, että sen vakavat haittavaikutukset ovat epätodennäköisiä. Hapenpuutteesta kärsineitä vastasyntyneitä jäähdytetään usein jopa 72 tunnin ajan.
Jäähdytyshoito saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja lisätä sydämen rytmihäiriöriskiä, joka korjaantuu ruumiinlämmön palautumisen myötä.
Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita yliopistoista ja yliopistosairaaloista ympäri Euroopan. Helsinki oli tutkimuksen toiseksi suurin lääketieteellinen keskus. Tutkimuksen johtoryhmässä olivat mukana professori Hans Kirkegaard (Århus, Tanska), professori Eldar Soreide (Stavanger, Norja) ja dosentti Markus Skrifvars (Helsinki).
Linkki julkaisuun: Targeted Temperature Management for 48 vs 24 Hours and Neurologic Outcome After Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized Clinical Trial DOI: 10.1001/jama.2017.8978
Lisätiedot: Markus Skrifvars, markus.skrifvars@helsinki.fi
Oikaisu: tiedotetta on tarkennettu terminologian suhteen 5.8. Tutkimuksen potilaat ovat sydänperäisen sydämenpysähdyksen kokeneita, mukana ei ollut muista vammoista tai esim. tukehtumisesta johtuneita sydänpysähdyspotilaita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme