Hypotermiahoidon teho sydämenpysähdyksen jälkeen sai vahvistusta
Arvostetussa Journal of the American Medical Association (JAMA) -lehdessä julkaistu tutkimus tukee nykyistä hoitosuositusta, jonka mukaan elvytyksen jälkeen tajuttoman sydämenpysähdyksen kokeneen potilaan ruumiinlämpö lasketaan 33 asteeseen vuorokauden ajaksi.
Jäähdytys estää aivojen turpoamista ja ehkäisee hapenpuutteesta johtuvien aivovammojen pahenemista.
Muun muassa Århusin ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa toteutetussa tutkimuksessa noin 6 % sydämenpysähdyksen elvytyksen jälkeistä hypotermia- eli jäähdytyshoitoa saaneista potilaista hyötyi tavallista pidemmästä, 48 tunnin jäähdytysjaksosta. Vakavia haittavaikutuksia pidemmällä jäähdytysjaksolla ei näytä olevan.
Tutkimuksessa tutkittiin 335 tehohoidon sydänkohtauspotilasta, joiden sydän oli pysähtynyt sairaalan ulkopuolella ja jotka eivät olleet palanneet tajuihinsa elvytyksen jälkeen. Puolet potilaista sai jäähdytyshoitoa normaalisti käytössä olevan 24 tunnin verran ja puolet pidemmän, 48 tunnin jakson.
Jäähdytysjakson jälkeen molempien potilasryhmien ruumiinlämpö palautettiin normaaliksi puoli astetta kerrallaan kahdeksan tunnin aikana.
Tutkijat seurasivat eloonjääneitä potilaita kuuden kuukauden ajan neurologista toipumista mittaavan CPC-pisteytyksen (Cerebral Performance Category) avulla. Tulosten mukaan jäähdytyshoitoa 48 tuntia saaneilla hyvä CPC-tulos (CPC 1 tai 2) oli noin kuusi prosenttia yleisempi kuin 24 tunnin jäähdytyshoidon jälkeen.
Tutkijat painottavat, että tulos ei ole tilastollisesti luotettava – se vaatisi 3000 potilaan satunnaistetun sokkotutkimuksen. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä pidemmän jäähdytyshoitojakson vaikutuksista ja osoittavat, että sen vakavat haittavaikutukset ovat epätodennäköisiä. Hapenpuutteesta kärsineitä vastasyntyneitä jäähdytetään usein jopa 72 tunnin ajan.
Jäähdytyshoito saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja lisätä sydämen rytmihäiriöriskiä, joka korjaantuu ruumiinlämmön palautumisen myötä.
Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita yliopistoista ja yliopistosairaaloista ympäri Euroopan. Helsinki oli tutkimuksen toiseksi suurin lääketieteellinen keskus. Tutkimuksen johtoryhmässä olivat mukana professori Hans Kirkegaard (Århus, Tanska), professori Eldar Soreide (Stavanger, Norja) ja dosentti Markus Skrifvars (Helsinki).
Linkki julkaisuun: Targeted Temperature Management for 48 vs 24 Hours and Neurologic Outcome After Out-of-Hospital Cardiac Arrest: A Randomized Clinical Trial DOI: 10.1001/jama.2017.8978
Lisätiedot: Markus Skrifvars, markus.skrifvars@helsinki.fi
Oikaisu: tiedotetta on tarkennettu terminologian suhteen 5.8. Tutkimuksen potilaat ovat sydänperäisen sydämenpysähdyksen kokeneita, mukana ei ollut muista vammoista tai esim. tukehtumisesta johtuneita sydänpysähdyspotilaita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme