Autismiliitto ry

Hyvä ja mielekäs elämä turvattava vahvan tuen autistisille ihmisille

Jaa

Ylen MOT-ohjelman julki tuoma tapaus, jossa vahvaa tukea tarvitseva autistinen poika joutui kehitysvammaisten palveluasumisessa pitkäaikaisen väkivallan ja kaltoinkohtelun uhriksi, on nostanut keskusteluun tärkeän aiheen rajoitustoimien käytöstä. Tapaus on toivottavasti ainoa laatuaan ja silti se on vain jäävuoren huippu. Autismiliittoon tulee säännöllisesti läheisiltä yhteydenottoja vahvaa tukea tarvitsevien autististen ihmisten huonosta ja osaamattomasta kohtelusta samoin kuin rajoitustoimista, joiden lainmukaisuus on kiistanalaista.

Vahvaa tukea tarvitsevat autismikirjon ihmiset eivät kaikki käyttäydy haastavasti tai ole raskaita ohjattavia, kuten usein annetaan ymmärtää. Hankalien tilanteiden taustalla on usein se, ettei heille tarjota hyvää, yksilöllisiä tarpeita ja toiveita huomioivaa arkea. Se, että ihminen ei tule ymmärretyksi tai on sijoitettu hänelle epäsopivaan asumis- tai toimintaympäristöön, jossa aistikuormitus ja henkilökunnan vaihtuvuus on suurta, voi lisätä autismikirjon ihmisen hankalaa tai sellaiseksi tulkittua käyttäytymistä.

Kehitysvammaisten palveluiden järjestämisestä ja resurssoinnista vastaavat viime sijassa kunnat ja tulevaisuudessa hyvinvointialueet. Niillä on nyt peiliin katsomisen paikka: asumispalveluiden hankinnoista vastaavilla, samoin kuin palveluiden tuottajiksi valittavilla on oltava tieto ja ymmärrys siitä, mitä autismikirjon ihmisten hyvän ja mielekkään arjen turvaaminen tarkoittaa ja mitä se vaatii henkilökunnan mitoitukselta ja osaamiselta.

Keinoja, joita vahvaa tukea tarvitsevan autistisen ihmisen ohjaamisessa tulisi käyttää, on olemassa. Toimintaympäristöissä, jotka on tehty autistiselle ihmiselle esteettömäksi ja saavutettavaksi, joissa aistikuormaa on vähennetty ja ympärillä on ihmisiä, joilla on riittävästi osaamista autistisen ihmisen hyvinvoinnin tukemiseen, haastavaa käyttäytymistä ei ilmene ollenkaan tai sitä ilmenee vain edellä mainituissa kuormitustilanteissa.

Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten oikeuksien sopimukseen, ihmisoikeussopimukseen, joka edellyttää myös vahvaa tukea tarvitsevien autististen ihmisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista. Rajoitustoimien toteuttamisen tulee kehitysvammaisten palveluissa jo lainkin mukaan aina olla viimesijainen keino, jota ennen on tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet asukkaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Senkin jälkeen rajoittamista voidaan tehdä vain ennalta sovituin keinoin.

Miten voimme estää vastaavien tapausten toteutumisen tulevaisuudessa?

Autismiliitto vaatii, että

- Autististen ja kehitysvammaisten ihmisten välttämättömien, elämänmittaisten palveluiden kilpailutuksiin tulisi asettaa sitovana laatuvaatimuksena ehdot asumispalveluyksiköiden henkilökunnan autismiosaamiseen, sen lisäämiseen ja ylläpitämiseen sekä henkilökunnan pysyvyyden varmistamiseen. Aistiesteelliset toimintaympäristöt sekä yksikössä jatkuvasti vaihtuvat sijaiset nostavat autismikirjon ihmisten stressitasoa, joka voi näyttäytyä haastavana käyttäytymisenä tai toisaalta täydellisenä toimintakyvyttömyytenä. Henkilökunnan pysyvyyttä voidaan lisätä autismikoulutuksella, työnohjauksella ja muutoinkin työhyvinvoinnista huolehtimisella. Hyvinvoiva työntekijä huolehtii laadukkaasti myös ohjattavansa mielen hyvinvoinnista.

- Autismikoulutusta ja työnohjausta on oltava säännöllisesti yksiköissä, joissa asuu vahvaa tukea tarvitsevia autismikirjon ihmisiä.

- Kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden halpuuttaminen on lopetettava välittömästi. Pysyvän ja osaavan henkilökunnan varmistaminen on resurssikysymys ja edellyttää kehitysvammaisten palveluihin käytettyjen resurssien lisäämistä.

- Kehitysvammahuollon ammattilaisten autismiosaamista parannetaan lisäämällä autismitietoa jo sote-alan ammattilaisten peruskoulutukseen ja kehittämällä täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia.

- Vammaispalvelujen valvontaan lisätään resursseja ja ennalta ilmoittamatta tapahtuvaa valvontaa lisätään.

- Tehdään valtakunnallinen selvitys kehitysvammaisten ja autististen ihmisten hyvinvoinnista sekä itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden tasosta asumispalveluissa. Selvityksessä kuullaan myös kohderyhmän henkilöitä sekä heidän läheisiään kattavan kuvan saamiseksi. Selvityksessä saatuja tuloksia hyödynnetään itsemääräämisoikeuslain valmistelussa.

Yhteyshenkilöt

Päivi Norvapalo, Ohjaava opettaja, Autismiliiton puheenjohtaja, p. 0295 33 2858

Tarja Parviainen, Autismiliiton toiminnanjohtaja, p. 050 3960015

Tietoja julkaisijasta

Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sekä siihen, miten hän aistii ympäröivän maailman. Kyse on aivojen keskushermoston erilaisesta kehityksestä. Autismikirjon esiintyvyys on eri tutkimusten mukaan noin 1-2 % väestöstä.

Autismiliitto on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Liiton jäseniä ovat eri puolilla Suomea toimivat jäsenyhdistykset. Autismiliiton päämääränä on autismimyönteinen yhteiskunta, jossa tunnetaan ja tunnistetaan autismikirjon moninaisuus ja turvataan autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä oikeus hyvään elämään.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Autismiliitto ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme