Hyvä kestävyyskunto heijastuu laajalle – jokainen askel tuo terveyshyötyjä

Kestävyyskuntoa on suomalaistutkimuksissa tarkasteltu monesta näkökulmasta. Jyväskylän yliopistossa kestävyyskuntoa tutkitaan monella tieteenalalla.

Tutkimusten perusteella jo tiedetään esimerkiksi se, että nuorena saavutettu hyvä kestävyyskunto yhdessä matalahkon rasvaprosentin kanssa näyttävät parantavan aineenvaihduntaa sekä suojelevan verisuonisairauksilta ja kakkostyypin diabetekselta.

Liikunta- ja terveystutkimuksen apulaisprofessori Riikka Kivelä Jyväskylän yliopistosta tarkastelee kestävyysliikunnan terveysvaikutuksia molekyylitasolla – mitä sellaista liikunta tekee solujen molekyylitasolla, jonka ansioista elimistö ja kudokset, kuten sydän, voivat paremmin.

”Jos pystymme tunnistamaan molekyylitason mekanismeja, voisi olla mahdollista kehittää hoitoja niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty liikkumaan. Voisimme valjastaa liikunnan mekanismit käyttöömme”, Kivelä sanoo.

Kestävyyskunnon on osoitettu olevan yhteydessä myös kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen. Hyväkuntoiset rotat ovat olleet tutkitusti huonompikuntoisia nopeampia oppimaan.

Mekanismeja kognitiivisen toiminnan ja kestävyyskunnon välillä tutkivat Jan Wikgren ja Mirian Nokia Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Syyt oppimisen nopeutumiseen voivat löytyä keskushermoston tulehdusreaktioon liittyvistä tekijöistä, veren kolesterolipitoisuudesta tai suolistomikrobin eroista.

Lue lisää kestävyyskunnon ajankohtaisista tutkimuksista JYUnity-verkkolehdestä: https://jyunity.fi/tieteessa/kestavyyskunnon-hyodyt/