Hyvät marjapaikat löytyvät kartoista ja ilmakuvilta

– Marjastus on mukavaa. Siinä yhdistyvät pitkäkestoinen hyötyliikunta ja yksikseen luonnon rauhassa rentoutuminen, kertoo innokas marjastaja, Maanmittauslaitoksen metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho.
Marjapaikkojen löytäminen oudolla seudulla voi kuitenkin olla haastavaa myös kokeneelle marjastajalle.
– Työni vuoksi matkustan laajalla alueella ja syksyisin saatan yhdistää työmatkoihin marjanpoimintaa, varsinkin jos omalla asuinseudulla on huono marjasato. Marjapaikat kartoitan etukäteen paikkatietoaineistoja kuten ilmakuvia ja karttoja hyödyntäen, Ala-aho vinkkaa.
Syyskuussa poimitaan eritoten puolukkaa
Ala-ahon marjanpoimintakausi alkaa heinäkuun puolessa välissä hillasuolta, kuuden viikon päästä hillan kukinnasta. Sen jälkeen kausi jatkuu mustikkaan ja vadelmaan sekä elokuun loppupuolelta alkaen puolukkaan. Marjastuskauden päättää ja toisilla poimijoilla myös aloittaa karpalo. Sitä poimitaan syksyllä lumentuloon asti tai keväällä soiden vapauduttua lumipeitteestä.
Puolukka on kaupallisesti tärkein luonnonmarja ja sitä poimitaan määrällisesti eniten. Hyvänä vuonna puolukkaa voikin poimia myös myyntiin.
– Päivittäin saattaa tulla poimittua yli 200 litraakin marjaa. Vaikka poiminkin vain käsikoneella, niin ”rekortti” puolukkaämpärissä on reilut neljä minuuttia, sanoo Ala-aho.
Näin hyödynnät Karttapaikkaa – palvelu kertoo, millaista maasto on
- Etsi maastokartalta sekä puustoisia alueita että taimikoita. Pienet taimikot ja hakkuuaukeat erottuvat kartalta vihreällä vinoviivoituksella.
- Katso ilmakuvilta, näkyykö maastokartan valkoisella metsäpohjalla erilaisia metsiköitä, joissa on sekä puustoisia alueita että taimikoita. Näin voit maastoretkellä havainnoida, millaisilla paikoilla marjaa on. Usein marjaa löytyy hyvin voimalinjojen ja hakkuuaukkojen reunamilta sekä muokatuilta aukoilta.
- Etsi ilmakuvilta tuoreiden hakkuualueiden ajourat. Nämä alueet ovat yleensä parhaita marjastuskohteita muutaman vuoden ajan.
- Katso kartalta myös alueen tiestöä ja suunnittele reittisi, jotta et marjaretkellä tule vahingossa rikkoneeksi maastoliikennelakia.
Tutustu myös Paikkatietoikkunaan
Marjastuspaikan etsimiseen voi käyttää toistakin Maanmittauslaitoksen karttapalvelua, Paikkatietoikkunaa. Esimerkiksi vääräväri-ilmakuva, Suomen metsäkeskuksen Latvusmalli ja Metsänkäyttöilmoitukset sekä Luonnonvarakeskuksen metsän Kasvupaikka kertovat tarkempia tietoja metsästä. Jos tahdot yhdistää marjastukseen retkeilyä, Paikkatietoikkunasta näkee vaikkapa Natura-alueet, muinaisjäännökset ja muuta retkeilyn kannalta kiinnostavaa.
Paikkatietoikkunan Lähin osoite -työkalua voi hyödyntää esimerkiksi osoitteen syöttämisessä navigaattoriin. Sama työkalu löytyy myös Karttapaikasta. Lisäksi Paikkatietoikkunassa voi tallentaa kohteita muistiin, jos haluaa joskus palata vaikkapa hyvään retkikohteeseen. Myös eri karttatasojen vertailu onnistuu Paikkatietoikkunassa: jos tahdot vertailla eri karttatasoja, esimerkiksi uusinta ja historiallista ilmakuvaa samasta paikasta, voit katsoa niitä Paikkatietoikkunassa päällekkäin tai rinnakkain.
Ethän eksy metsään
Metsään mennessä on aina hyvä ottaa mukaan jonkinlainen kartta tai vähintään kuvakaappaus puhelimen näytöllä näkyvästä kartasta, jotta nettiyhteyksien katketessakaan ei eksy.
– Karttapaikkaa kannattaa hyödyntää myös mobiilisti puhelimen selaimen kautta. Sillä näkee oman sijainnin paikannuspainikkeesta ja lisäksi hyvät marjapaikat voi halutessaan jakaa kartalle merkityn linkin välityksellä, neuvoo Heikki Ala-aho.
– Maastokartta toimii hyvin metsässä suunnistamiseen. Siinä näkyvät ne polut, jotka ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannassa. Poluista ei kuitenkaan ole tietoa kaiken kattavasti, ja metsässä risteileekin aina paljon enemmän polkuja tai myös ojia kuin kartalla näkyy. Kaikki maanpinnan muodot erottuvat vaikka Karttapaikan rinnevarjosteella, muistuttaa Heikki Ala-aho.
Paikkatietoikkunaan voi tuoda myös omia aineistoja. Ala-aho tuo sinne uusien marjapaikkojen etsimisessä tallennetun GPS-jäljen, jonka perusteella voi päätellä mistä marjaa löytyisi enemmänkin.
Jos haluaa paperisen maastokartan metsään mukaan, voi Karttapaikan kautta ostaa karttatulosteita. Jos puolestaan tahtoo seurata sijaintia jatkuvasti, kannattaa käyttää mobiililaitteessa jotain muuta sovellusta. Useimmat suomalaiset maastokarttasovellukset perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho, 050 301 4795, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Nationella program för flygfotografering och laserskanning får fortsättning – exaktare tredimensionell information om Finland än tidigare3.7.2025 15:41:14 EEST | Pressmeddelande
Nya nationella program för flygfotografering och laserskanning inleds 2026, och samtidigt ökar laserskanningarnas exakthet avsevärt. Det nuvarande programmet avslutas under pågående sommar.
Kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat saavat jatkoa – luvassa entistä tarkempaa kolmiulotteista tietoa Suomesta3.7.2025 09:40:52 EEST | Tiedote
Uudet kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat käynnistyvät vuonna 2026, ja samalla laserkeilausten tarkkuus kasvaa merkittävästi. Nykyinen ohjelma päättyy kuluvana kesänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme